Ravinnekaappari-hankkeessa napataan ravinteita talteen

Erkki Lindebergin Mäntyniemen kartano sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Kuva: Sakari Laitinen.

Ravinnekaappari-hanke on kokeillut menestyksekkäästi Mäntyniemen kartanossa Kesälahdella uutta ravinne- ja hivenainepäästöjen valvontamenetelmää. Hanke saa tukea ympäristöministeriön ohjelmasta, joka edistää ravinteiden kierrätystä ja Saaristomeren tilan parantamista.

Ravinnekaappari-hankkeen tavoitteena on ”kaapata” pelto-ojista ravinteita ja sitouttaa ne luonnon mineraaleihin. Mineraalien pinnalta ravinteet ja hivenaineet siirretään pellolle viljelykäyttöön. Hanke toteutetaan Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla luomutilalla, josta aiotaan tehdä esimerkillinen maatila vesien hallinnassa.

Menetelmän avulla mitataan laajasti ja tarkasti veden sähkökemiallisia ominaisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia. Valvontamenetelmän ansiosta ravinne- ja hivenainepäästöistä saadaan tietoa minuutin tarkkuudella. Valvontajärjestelmä hälyttää merkittävistä veden laadun muutoksista välittömästi lähettämällä tiedon sähköpostilla ja tekstiviestillä vesiensuojelutoimien käynnistämiseksi.

Tulokset varmistetaan laajoilla ja tarkoilla akkreditoiduilla analyyseillä. Reaaliaikainen veden laatu ja analyysitulokset ovat kaikkien saatavilla internetissä.

Menetelmällä on saatu esille tarkka ajankohta, milloin ravinnekuormat lähtevät liikkeelle, mitä ne sisältävät ja milloin on oikea hetki aloittaa sekä lopettaa ravinteiden ja hivenaineiden kerääminen. Hankkeen aikana on saatu alustavaa tietoa siitä, missä muodossa fosfori on ja kuinka muiden hivenaineiden määrät vaihtelevat samaan aikaan. Menetelmän käyttöä on laajennettu myös Mäntyniemen tilan peltoalueen salaojavesien monitorointiin.

Hankkeen aikana luomutilan fosfori- ja fosfaattipitoisuudet pelto-ojavesissä ovat olleet hyvin alhaisia (keskimäärin tasolla 55 mikrogrammaa litrassa) verrattuna fosforipitoisuuteen, jonka esimerkiksi Jyväskylän jätevesipuhdistamon ympäristölupa sallii Päijänteeseen laskettaville puhdistetuille jätevesille (500 mikrogrammaa/l). 

Tutkimuksissa on tullut esille, että savien aiheuttama luontainen fosforikuormitus voi olla jopa suurempi kuin maanviljelyksen aiheuttama. Tämä ns. luontainen fosfori vapautuu helposti kasvien ja levien käyttöön mikrobitoiminnan johdosta tai kun esimerkiksi happipitoisuus laskee meren.

Hankkeen toteuttaja, Natural Resource Management, uskoo, että kun viljely hallitaan kokonaisvaltaisena prosessina ottaen huomioon ympäristö sekä vastaanottava vesistö, saadaan maatiloista selvästi vähemmän ympäristöä kuormittavia melko pienilläkin investoinneilla.

Natural Resource Managementin Ravinnekaappari-hanke vastaa jutun sisällöstä.