Rahat, meret ja biologiset komponentit esillä Pyeongchangissa
Raha on odotetusti puhuttanut biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta, jonka ensimmäinen viikko on kääntymässä yöhön Etelä-Korean Pyeongchangissa. Vuonna 2012 sovittiin, että maat kaksinkertaistavat kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden rahoituksen vuoteen 2015 mennessä. Nyt yritetään selvittää, paljonko maailmalla rahaa kyseiseen tarkoitukseen tarkkaan ottaen tällä hetkellä käytetään. Samalla kehitysmaita yritetään saada kehittyneiden maiden tavoin raportoimaan nykyistä tarkemmin rahojen käyttöä sekä kirjaamaan luonnon monimuotoisuustavoitteet omiin keskeisiin asiakirjoihinsa.
Keskusteluja mutkistaa, että kehittyvien maiden ryhmä G77 on tuonut Pyeongchangiin uuden esityksen jälleen kaksinkertaistaa kansainvälinen rahoitus. Aloitteen mukaan nyt siis tuplattaisiin jo aiemmin tuplattu summa. Asian käsittely on täysin kesken.
Loppuuko luonnon köyhtyminen vuonna 2020?
Painetta niin rahoitukseen kuin muuhunkin päätöksentekoon lisäsi Global Biodiversity Outlook, joka julkaistiin heti kokouksen avauspäivänä. Raportin mukaan vuonna 2010 sovittuja askelmerkkejä luonnon pelastamiseksi on pantu maailmalla täytäntöön vaihtelevasti. Yksi tärkeimpiä tapoja viedä käytäntöön sovittuja tavoitteita ovat kansalliset strategiat ja toimintaohjelmat, jotka Suomikin on hiljattain uusinut. Näitä tosin tarvitaan vauhdilla lisää, sillä suuri osa maita ei niitä ole vielä tehnyt.
Myös kiitettävää löytyi. Euroopan unioni on tehnyt uraauurtavan vieraslajiasetuksen, kokousisäntä Korea on ennallistanut merkittäviä määriä metsää, ja Brasilia suitsinut metsäkatoa laittamalla laitonta hakkuuta kuriin. Myös maailman luonnonsuojelualueiden määrä kasvaa vauhdilla, ja tavoitteellinen 17% pinta-alaosuus saavutettaneen globaalisti suunnitellussa aikataulussa.
Kaikkiaan maapallon luonnon tila heikkenee yhä hälyttävästi, vaikka vuosikymmen on kohta puolessa välissä. Etenkin ilmaston lämpenemisestä ja merien happamoitumisesta kärsineet koralliriutat ovat kirjaimellisesti heikossa hapessa. Korallit heijastavat laajemminkin maailman merien tilaa.
Merialueiden nimeäminen kesken
Uusien merialueiden nimeäminen ekologisesti tai biologisesti tärkeiksi alueiksi on vielä kesken. Tällä hetkellä tiukkoja neuvotteluja käydään myös Euroopan unionin sisällä Välimerellä sijaitsevasta alueesta. Niin EU:lle kuin Suomelle on tärkeää löytää asiassa yksimielisyys, jotta merialueiden nimeäminen etenee sutjakkaasti myös muualla maailmassa.
Vieraslajeista sopu
Päätös haitallisista vieraslajeista syntyi helposti, jo ensimmäisen kokousviikon aikana. Sopu syntyi muun muassa lemmikkieläinten sekä akvaario- ja terraariolajien riskien hallinnasta. Kokouksessa myös hyväksyttiin vapaaehtoinen ohjeistus käytännön riskinarvioinnin työkaluksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin tiedon lisäämiseen esimerkiksi sosiaalisen median avulla.
Maidenvälinen yhteistyö on haitallisten vieraslajien hallitsemisessa keskeistä. Suomen aloitteesta kokous kirjasi päätökseen yhteistyön, jota tehdään vieraslajeihin liittyvän internetkaupan taklaamiseksi.
Mikä ihmeen synteettinen biologia?
Synteettinen biologia on osapuolikokouksen asialistalla nyt ensimmäistä kertaa. Tämänhetkiset sovellukset ovat organismeja, joiden perimää on muunneltu, ja joihin on siirretty esimerkiksi synteettisiä geenejä tai kokonaan keinotekoisesti valmistettu perimä. Synteettisen biologian avulla voidaan myös kehittää uusia biologisia komponentteja, joista voisi taas rakentaa esimerkiksi uusia soluja, joissa taas voitaisiin tuottaa lääkeaineita entistä helpommin. Tämänhetkisistä sovelluksista suurin osa on kuitenkin "vain" geenimuunneltuja eliöitä. Pelkona on etenkin se, että keinotekoisesti luodut ainesosat päätyvät luontoon, eikä kukaan pysty ennustamaan niiden käyttäytymistä luonnon ja muiden lajien kanssa.
Maiden kannat eivät synteettisen biologian osalta voisi olla kauempana toisistaan. Brasilian mielestä aihetta ei tarvitsisi käsitellä ollenkaan, Afrikan maiden mukaan asiaa koskevalla kansainvälisellä lainsäädännöllä taas on jo kiire. Vaikeutta lisää se, ettei synteettisellä biologialla ole vielä kunnollista määritelmää.
Luonnon hyvinvointi on maapallon elämän ehto
Suomen valtuuskuntaa ensimmäisen viikon luotsannut luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen on suhteellisen tyytyväinen kokouksen saavutuksiin. ”Moni keskeinen asia on vielä auki, mutta se on enemmän kuin tavallista näissä kokouksissa. Toisaalta osasta asioista on jo sovittu. Täytyy muistaa, että nyt päätettävät asiat ovat isoja ja kokoukseen osallistuu suuri määrä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Suomen valtuuskunta on paiskinut uutterasti töitä, jotta sanamme kuuluu päätöksenteossa. Päätökset ovat tärkeitä ja vastuumme suuri, sillä luonnon hyvinvointia tärkeämpää asiaa on maailmasta vaikea keksiä. Se on elämän ehto.”
Biodiversiteettisopimuksen (CBD) 12. osapuolikokous (COP12) pidetään Pyeongchangissa, Korean tasavallassa 8.-19.10.2014. Osapuolikokoukseen ja sen oheistapahtumiin osallistuu kaikkiaan yli 8000 henkilöä. Suomi neuvottelee kokouksessa osana Euroopan unionia.
Lisätietoja:
HUOM! Aikaero Suomesta Etelä-Koreaan: + 6 tuntia
Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 040 506 1172
Raha-asiat: neuvotteleva virkamies Eija Lumme, ympäristöministeriö, p. 050 364 7358 ja neuvotteleva virkamies Lauri Taro, valtiovarainministeriö, p. 050 595 4400
Merialueet: neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, p. 050 463 8196
Haitalliset vieraslajit: neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 358 552
Synteettinen biologia: ylitarkastaja Katileena Lohtander-Buckbee, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 649
Viestintäpäällikkö Katja Huumo, ympäristöministeriö, p. 050 5675 381
Kokouksen tapahtumia voi myös seurata Luonnon puolesta -blogista ja ympäristöministeriön Twitter-tililtä @yministerio