Puuhastelua vai miljardien mahdollisuus – miltä kiertotalousyritysten kenttä näyttää rahoittajan silmin?

Kiertotalous on kannattavaa liiketoimintaa yhä useammalle yritykselle. Millaisen potentiaalin sijoittajat näkevät kiertotalousyrityksissä? Entä miten kiertotalousyritykset eroavat sijoituskohteina? 

Toivon, että rahoittajien fokus siirtyy vahvemmin yrityksiin ja ratkaisuihin, joilla on vaikutus planeetan ja koko ihmiskunnan hyvinvointiin, sanoo Kiilto Venturesin johtaja Matti Rönkkö. 

Kiilto Ventures sijoittaa kemianteollisuuden tuotteita valmistavan Kiillon pääomaa. Se sijoittaa startuppeihin, jotka toimivat rakennetun ympäristön toimialalla ja joiden liiketoiminta on vasta alussa. Sijoituskohteiden on vastattava Kiillon vastuullisuusohjelman tavoitteisiin esimerkiksi kiertotaloudesta. 

“Etsimme varhaisen vaiheen startuppeja, jotka pyrkivät vastaamaan globaaleihin ongelmiin, kuten materiaalin kiertoon”, Rönkkö sanoo. 

Kiilto Ventures on sijoittanut esimerkiksi Origin by Oceaniin, joka kehittää biojalostamoprosessia merilevien käyttämiseen kemianteollisuuden raaka-aineena. Portfoliosta löytyy myös Betolar, joka etsii teollisuuden sivuvirroille uusia käyttötarkoituksia rakentamisessa. Kiilto Ventures sijoittaa yrityksiin varhaisessa vaiheessa. Silloin yrityksellä saattaa olla jo hyvä idea, mutta matka valmiiseen tuotteeseen on vielä pitkä. Se vaatii sijoittajalta riskinottokykyä ja pitkäjänteisyyttä. 

Kiertotalousyritykset vaativat usein pitkää tuotekehitysprosessia. Se tarkoittaa tuotteen testausta, tuotantolinjojen etsimistä ja jopa tehtaiden rakentamista. Polku on eri verrattuna softayrityksiin, joiden käyntiin saamiseen saattaa tekniseltä puolelta riittää pari läppäriä. Sijoittajalta se vaatii malttia.

Kun Rönkkö etsii potentiaalisia sijoituskohteita, hän kiinnittää huomiota paitsi liikeideaan myös tiimiin yrityksen takana. Teknologiaosaamisen lisäksi yrityksestä pitää löytyä bisnesvainua, jotta idea voidaan kaupallistaa.

“Kiertotalousyritysten haaste on löytää ratkaisu, jolla tuote saadaan kaupallisesti kannattavaksi ja skaalautuvaksi. Kaupallisuutta on mietittävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä lopulta laadun lisäksi hinta ratkaisee, lähteekö yritys lentoon ja saadaanko positiivista impaktia aikaiseksi”, Rönkkö sanoo. 

Toiseksi haasteeksi Rönkkö nimeää markkinakonservatiivisuuden erityisesti rakennusalalla: esimerkiksi rakennuttajat ovat laatukriittisiä ja harkitsevat pitkään ennen kuin ottavat uusia teknologioita tai materiaaleja käyttöön. Kolmas haaste on, miten raaka-aineiden ja materiaalin saatavuus varmistetaan.

”Pohdin työssäni paljon sitä, riittääkö sijoituskentällä ymmärrystä ja intoa satsata yrityksiin, jotka eivät vain minimoi haittoja, vaan joilla on positiivinen ja uudistava vaikutus esimerkiksi ympäristölle”, Rönkkö sanoo.

Potentiaalia on, mutta riittääkö uskallus? 

Intoa sijoittaa löytyy ainakin Kasarmikadulta, pääomarahastoyhtiö Taalerin toimistolta. Taalerin tavoitteena on ohjata pääomaa taloudellisesti tuottaviin kohteisiin, joilla on kestävä ja myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.

”Vaikka ajat ovat kaikille haastavat, yritykset, jotka tarjoavat ratkaisun johonkin globaaleista kestävyysongelmista, menestyvät. Esimerkiksi fossiilipohjaisia raaka-aineita korvaaville tai tekstiili- ja muovijätteen kiertotalousratkaisuille on kysyntää. Kiertotaloudessa on valtava potentiaali”, sanoo Kati Salo, Taalerin Kiertotalous-rahaston salkunhoitaja. 

Rahasto keskittyy kolmeen teemaan: uusiutuvaan energiaan, kierrätys- ja materiaalin käsittelyyn ja energiansäästöratkaisuihin. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen kiertotalouteen sijoittava rahasto. 
Kun rahasto perustettiin vuonna 2016, ei kestävän rahoituksen sääntelyä vielä ollut. Nyt kriteerit ovat konkreettisemmat. Se helpottaa rahoittajien työtä, kun on yhteiset säännöt, joita seurata. 
Samalla sääntelyn vahvistuminen vaatii sijoittajalta aiempaa syvällisempää ymmärrystä vastuullisuudesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. On hyvää riskienhallintaa varmistaa, että sijoituskohde täyttää jatkuvasti kehittyvän sääntelyn asettamat vaatimukset myös tulevaisuudessa.

”Julkisella rahoituksella on tärkeä rooli kasvuyrityksiin liittyvän riskin jakamisessa yksityisen rahan rinnalla. Julkisen rahoittajan, kuten Ilmastorahaston sijoitus tuo yritykselle paitsi tärkeää rahoitusta kasvuun, myös ulkopuolisen vahvistuksen, että toiminta on kestävällä pohjalla. Julkisen rahoittajan rahoituspäätös parantaa kohteiden sijoituskelpoisuutta myös muiden sijoittajien silmissä”, Salo sanoo. 

Salon mukaan kiertotalouden mukainen tehokkuusajattelu on ymmärretty suomalaisissa suuryrityksissä jo pitkään. Suomessa ei tosin aina uskalleta ajatella tarpeeksi isosti. 
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa kohteisiin uskalletaan sijoittaa merkittäviä summia jo ennen kuin on varsinaisia todisteita, että homma toimii. Suomalaiset sijoittajat ovat varovaisempia ja siksi parhaat ratkaisumme eivät välttämättä lähde yhtä nopeasti liikkeelle kuin muualla, vaikka potentiaalia on”, Salo sanoo. 

Vastuullisuusosaaminen lisää yritysten uskottavuutta

”Hyville hankkeille ja niiden päteville tekijöille löytyy aina rahaa”, vakuuttaa Sari Tasa, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija. Tasa työskentelee innovaatioiden, yritysrahoituksen ja kiertotalouden parissa. 

Tasan mukaan kiertotalous on megatrendi, joka vahvistuu valtavalla vauhdilla. Kehitystä vahvistaa EU:n paraikaa valmistelema sääntely. Nyt yritykset ehtivät vielä kehitykseen mukaan.  

”Vastuullisuustyö vahvistaa yritysten riskinsietokykyä. Se auttaa näkemään, miten toimintaympäristö tulevaisuudessa muuttuu ja miten muutoksiin voi varautua. Esimerkiksi kiertotalouteen panostaminen on varautumista jatkuvasti voimistuvaan, globaaliin materiaalipulaan”, Tasa sanoo. 

Moni ostaa vastuullisuusosaamisen oman yrityksensä ulkopuolelta, esimerkiksi konsulteilta. Tasan mukaan se ei yksinään riitä vaan on parempi, että syvällistä osaamista esimerkiksi taksonomiasta löytyy yritysten sisältä. Oma osaaminen vakuuttaa paitsi sijoittajat, myös asiakkaat. 

Business Finland on käynnistänyt Transition for Zero Waste -mission, jonka tavoite on vahvistaa vientiä tavoittelevien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Lisäksi valmistelussa on toinen kiertotalouteen keskittyvä teema. Myös Euroopan aluekehitysrahaston Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta -kokonaisuuden kautta myönnetään rahoitusta hankkeille, jotka edistävät kiertotalouteen siirtymistä. Rahoituksen myöntämisestä vastaavat ELY-keskukset. Rahoitusta myönnetään useiden toimijoiden yhteishankkeille, joiden tavoitteena on liiketoiminnan laajentaminen maakuntarajojen yli.

Tasa kannustaa tutustumaan myös EU:n rahoitusinstrumentteihin, joiden hakemisessa maakuntaliitot ja Business Finland osaavat auttaa.

”Joku saattaa vielä leimata yritysten kestävyysteot kuten kiertotalouden vastuullisuushössötykseksi. Kyse on sen varmistamisesta, että yritys ja sen liiketoiminta säilyvät relevantteina myös tulevaisuudessa”, Tasa sanoo.