Pölyttäjien väheneminen näkyy ruoantuotannossa
Sukupuutto uhkaa monia maailman pölyttäjälajeja, mikä vaarantaa luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ja ruoantuotannon. Suomen kansallinen Luontopaneeli esitteli 17.3. tuoreen pölyttäjiä, pölytystä ja ruoan tuotantoa koskevan kansainvälisen arviointiraportin ympäristöministeriön ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä seminaarissa.
Arviointiraportin on julkaissut hallitusten välinen luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä arvioiva paneeli IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services). Raportin mukaan eläinten suorittama pölytys on välttämätön yhteiskuntien ja ekosysteemien toiminnalle. Yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on sadon määrän tai laadun suhteen riippuvaisia tai hyötyy eläinpölytyksestä.
”Eläinpölytyksestä riippuvaisten satokasvien tuotanto on kasvanut 300 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana. Entistä suuremman ihmismäärän toimeentulo on pölytyksestä riippuvaista”, kertoi Luontopaneelin pysyvä asiantuntija, ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.
Pölytys on yksi luonnon tarjoamista ilmaisista palveluista, jota ihmisen toiminta uhkaa. IPBES arvioi pölytyksen vuotuiseksi markkina-arvoksi maailmanlaajuisesti 216 - 529 miljardia euroa.
Kasvien pölytys on pääsoin luonnonvaraisten lajien varassa. Tärkein pölyttäjäryhmä ovat hyönteiset – erityisesti mesipistiäiset. Myös selkärankaiset lajit – esimerkiksi lepakot ja linnut – toimivat pölyttäjinä.
”Luonnonvaraisten pölyttäjien monimuotoisuus ja osin runsaus on vähentynyt sekä esiintymisalue pienentynyt ainakin läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa”, Hyvärinen esitteli tuloksia.
”Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi voitu tehdä”.
- Luontopaneelin tiedote 17.3.2016: Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu
- Helsingin yliopiston tiedote 17.3.2016: Pölyttäjien ahdinko heijastuu ihmiseen
Suomessa on pölytysvaje
Professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta totesi, että Suomessa hyönteispölytteisillä viljelykasveilla on selkeä pölytysvaje, ja se ilmeisesti kasvaa. Tarhatut pölyttäjät eivät pysty kompensoimaan luonnonvaraisia lajeja: tarhattujen lajien osuus hyönteispölytyksen kokonaisuudesta ei teoriassakaan voi olla kuin muutama prosentti.
”Viljelijöiden sadonmenetykset puutteellisen pölytyksen johdosta ovat nykyisin pääviljelyalueilla suuremmat kuin sadonmenetykset tuholaisten ja kasvitautien johdosta yhteensä”, Hokkanen sanoi. Hänen mukaansa pölyttäjien vaaliminen palkitsisi viljelijää sekä suurempina että parempilaatuisina satoina.
Tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain liitosta totesi, että Yhdysvalloissa pölytyspalvelut ovat tärkein tuote tarhureille, Suomessa hunaja. Lehtonen toivoi viljelijöiden ja tarhureiden löytävän toisensa niin, että tarhurit voisivat tuoda tarhansa maanomistajien maille ilman korvausvelvollisuutta ja jopa saada korvausta tuottamistaan pölytyspalveluista.
Pesiä pölyttäjille
Tavallinen kansalainen voi helpottaa pölyttäjien elämää vaikkapa rakentamalla niille pesiä sekä suosimalla pihassa ja puutarhassa kasveja, jotka houkuttelevat pölyttäjiä.
- Pölyttäjät puutarhassa (Suomen Mehiläishoitajain liitto)