Pikkuvalaiden suojelijat kokoontuvat Suomessa
Suomessa järjestetään ensi viikolla Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimuksen, ASCOBANS:in, 8. osapuolisopimus. Kokouksessa tarkastellaan sopimuksen täytäntöönpanoa neljän viime vuoden ajalta ja sovitaan seuraavien vuosien suojelutoimenpiteet. Päätösehdotuksien aiheina ovat muun muassa sivusaalisasiat, merienergia, ihmisen aiheuttama melu, PCB-aineet sekä vedenalaiset ammukset. Itämerellä ja Suomessa esiintyy ainoastaan yksi valaslaji: äärimmäisen uhanalainen Itämeren pyöriäinen.
Kalastuksen sivusaaliiksi jääminen on suurin yksittäinen uhka kaikille merieläinlajeille, myös pikkuvalaille. Ihmisten aiheuttama melu, ympäristömyrkyt ja vedenalaiset ammukset uhkaavat eläimien terveyttä. Myös merienergiaa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon vaikutukset meriympäristöihin. Päätöksillään ACOBANS pyrkii osaltaan vaikuttamaan toimiin, joilla vähennetään ihmisten vaikutuksia pikkuvalaiden elinympäristöihin.
Kokouksessa myös päivitetään Itämeren pyöriäisen suojelua koskevaa Jastarnia-suunnitelmaa. Suunnitelman pyrkimyksenä on elvyttää Itämeren pyöriäistä, jonka populaatio on huventunut vajaaseen 500 yksilöön. Sen kanta romahti 1900-luvun puolivälissä, todennäköisenä voimakkaan metsästyksen, kalastuksen sivusaaliiksi jäämisen sekä ympäristömyrkkyjen ja äärimmäisten jäätalvien johdosta. Tänään pyöriäisen suurimpia uhkatekijöitä ovat ympäristömyrkyt, sivusaaliiksi jääminen ja vedenalaisen melun ja muun ihmistoiminnan aiheuttama häiriö.
Tuore julkaisu valottaa pyöriäisen tilannetta
Ympäristöministeriö asetti 10.6.2014 työryhmän päivittämään toimenpide-ehdotuksen pyöriäisen suojelua edistävien toimien toteuttamisesta Suomessa. Uudessa julkaisussa päivitetään nykytietämys pyöriäisestä Itämerellä ja lähialueella, lajia koskevat sopimukset ja säädökset sekä esitetään toimenpiteitä, joilla Itämeren pyöriäisen suojelua Suomessa voidaan edistää ja tehostaa.
Työryhmä ehdottaa raportissaan, että vuonna 2001 aloitettua yleisöhavaintojen keruuta jatketaan, mahdollisista sivusaaliiksi jääneistä pyöriäisistä kerätään tietoa, tiedotusta jatketaan ja tehostetaan ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan tuoden esille suomalaisten olosuhteiden erityispiirteitä. Tieteellisen seurannan osalta ehdotetaan käytettäväksi passiivista akustista monitorointia, samanlaista jota käytettiin SAMBAH Life + -hankkeessa. Hankkeessa asennettiin Itämeren pohjalle akustinen kuunteluverkosto, johon kuului noin 350 pyöriäisen kaikuluotausta tallentavaa laitetta, joista noin 40 oli Suomen aluevesillä.
Tällä hetkellä erityisesti pyöriäiselle tarkoitetuilla suojelualueilla ei näyttäisi olevan tarvetta Suomessa. Lajin suojelussa ja populaation hyvän tilan edistämisessä keskeisintä ovat keinot sen pääasiallisella esiintymisalueella, eteläisellä Itämerellä. Vaihtoehtoisten, pyöriäiselle vaarattomampien, pyydystyyppien ja kalastusmenetelmien osalta seurataan muualla tapahtuvaa kehitystyötä. Mikäli pyöriäishavainnot tai sivusaalisilmoitukset antavat aihetta, arvioidaan pyydyskehitystyön tarpeita ja mahdollisuuksia suomalaisen kalastuksen ja olosuhteiden lähtökohdista.
Medialla on mahdollisuus päästä seuraamaan MOP8 -kokousta ympäristöministeriön tiloissa 30.8.–1.9. Konferenssissa voi myös haastatella asiantuntijoita; pyöriäisen elvytyssuunnitelman kirjoittajaa Julia Carlströmiä, PCB-asiantuntijaa Mark Simmondsia ja vedenalaisten ammusten asiantuntijaa Fabian Ritteriä.
- MOP8 -kokouksen ohjelma
- Pyöriäinen Suomessa – päivitetty ehdotus toimenpiteistä pyöriäisen suojelemiseksi Suomessa
Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, p. 029 525 0058, [email protected]