Päästökaupan markkinavakausvarannosta sopu EU:ssa tiistaina
EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät tiistai-iltana alustavaan yhteisymmärrykseen päästökaupan toiminnan vahvistamiseksi perustettavan markkinavakausvarannon yksityiskohdista ja aikataulusta.
Vakausvarannon liittämisellä päästökauppajärjestelmään pyritään vakauttamaan päästökaupan hintakehitystä ja parantamaan järjestelmän mukautumiskykyä häiriötilanteissa. Päästökauppajärjestelmän tehokas toiminta on keskeinen edellytys sille, että EU pystyy saavuttamaan päästövähennystavoitteensa kustannustehokkaalla tavalla. Komissio on ilmoittanut tekevänsä ehdotuksen päästökaupan laajemmasta uudistuksesta, kun ratkaisu markkinavakausvarannosta on saatu.
Eilen saavutetun sovun mukaan vakausvaranto otetaan käyttöön vuoden 2019 alusta. Lisäksi päätettiin että jakamatta jääneet päästöoikeudet sijoitetaan vakausvarantoon. Ratkaisun mukaan myös myöhemmin huutokaupattavaksi siirretyt päästöoikeudet lisätään varantoon. Varannon soveltamisalan määrittelyssä otetaan väliaikaisesti huomioon vähemmän vauraiden jäsenmaiden asema pienentämällä näiden maiden osuutta, kun varantoon ryhdytään sijoittamaan päästöoikeuksia.
Päästökauppa on EU:n keskeisin ohjauskeino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Ohjausvaikutus on kuitenkin ollut heikko, koska päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa ja oikeuksien hinta on jäänyt varsin alhaiseksi. Vakausvaranto toimisi siten, että liikkeellä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärän ollessa ennalta määritellyn vaihteluvälin ulkopuolella varantoon joko siirrettäisiin päästöoikeuksia markkinoilta tai varannosta siirrettäisiin päästöoikeuksia takaisin markkinoille.
Euroopan päästömarkkinoilla on päästökauppajärjestelmän kolmannen kauden (2013 - 2020) alussa noin kahden miljardin päästöoikeuden ylijäämä, mikä johtuu muun muassa talouskriisin aiheuttamasta kysynnän vähenemisestä.
Tiistaina saatu alustava sopu markkinavakausvarannosta tulee vielä vahvistaa jäsenmaiden keskuudessa sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa, jotta se saisi lainvoiman.
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, p. 0295 250 060, [email protected]