Näkökulma
Nyt on aika toimia maaperän hyväksi!

Maaperä mahdollistaa maanpäällisen elämän. Maaperässä elävät lukuisat eliöt tuottavat ravintoa, biomassaa, kuituja ja raaka-aineita, säätelevät veden, hiilen ja ravinteiden kiertokulkua. Maaperän tila on kuitenkin vakavalla tavalla heikentynyt, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanna Mattila.

Ilman maaperän hajotustoimintaa maapallon elämä tukahtuisi tuottamiinsa jätteisiin. Esimerkiksi peltomaan hyvinvoiva kastematokanta voi tuottaa vuodessa peltohehtaarille kymmeniä tonneja typpirikasta ulostetta.  Maaperän eläimet tarjoavat meille tärkeitä lannoituspalveluita, millä on iso merkitys ruuantuotannollemme.

Maaperä voi myös tarjota käänteentekeviä mahdollisuuksia ruuantuotantoteknologioille. Esimerkiksi ruokayritys Solar Foods valmistaa proteiinia suomalaisesta maaperästä löydetyn mikrobin avulla. Näin voidaan tuottaa ruokaa ilman peltoja, vaikka maaperän mikrobia tähänkin on tarvittu. 

Vain pieni osa maaperän mikrobeista on tunnistettu, joten maaperään voi kätkeytyä myös tuntemattomia biologisia reservejä, joita ihminen saattaisi hyödyntää. Lääketieteen aikoinaan mullistanut penisilliini eristettiin alun perin maaperässä elävästä Penicillium chrysogenum -sienestä. Maaperän bakteereita hyödynnetään myös kaivosteollisuudessa, kun metalleja erotetaan malmeista bakteerien avulla. Maaperä on todellinen luonnon aarreaitta.

Nyt kuitenkin ihminen on monin tavoin häirinnyt maaperän toimintaa ja maaperän tila on heikentynyt. Köyhtynyt maaperä ei pysty enää samalla tavalla tuottamaan ravintoa ja raaka-aineita tai säätelemään veden, hiilen ja ravinteiden kiertokulkua. Hiili karkaa ilmakehään, mikromuoveja kertyy maaperään ja peitämme maaperää asvaltilla.

Onneksi maaperän tilanteeseen on havahduttu monessa paikassa ja tasolla. 

Maaperä on yksi EU:n Horisontti Eurooppa –puiteohjelman missioista. Viidessä missiossa etsitään vuoteen 2030 mennessä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Maaperän terveyden lisäksi ohjelman muita missioita ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, syövän torjunta, merien ennallistaminen, ilmastoneutraalit sekä älykkäät kaupungit. Maaperämission rahoitushauissa kannattaa suomalaisen tiedeyhteisön olla mukana.

Myös lainsäädäntöpuolella tapahtuu. EU:n komissio julkaisi vuosi sitten EU:n maaperästrategian, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä. Osana strategian toimeenpanoa komissio valmistelee lainsäädäntöehdotusta maaperän terveyslaiksi. Ehdotus kuuluu vihreän kehityksen (Green Deal) ohjelmaan ja se julkaistaan ensi vuonna touko-kesäkuussa. 

Ehdotus tulee todennäköisesti sisältämään: 

• erilaisia määritelmiä ja indikaattoreita maaperän terveydelle
• edellytyksiä maaperän kestävälle käytölle
• maaperäpassin kaivetuille maamassoille ja maaperän terveyssertifikaatin maanomistuksen siirtyessä
• pilaantuneiden maiden tunnistamista, rekisteröintiä ja puhdistusta
• maaperän terveyden seurantaa

Komissio, jäsenmaat ja sidosryhmät ovat keskustelleet kuluvan vuoden aikana valmisteilla olevan ehdotuksen eri näkökulmista. Keskustelut jatkuvat ensi vuonna jäsenmaissa ja EU:n tasolla.

On meillä Suomessakin paljon käynnissä. On muun muassa hallituksen Hiilestä kiinni –ohjelma, jossa tutkitaan ja kehitetään ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta parantamalla samalla myös maaperää. Pilaantuneisiin maihin (PIMA) liittyen meillä on selkeä strategia, jota toimeenpannaan ympäri Suomea. Ja paljon muuta, mutta paljon vielä tarvitaankin.

Maaperä on kolmiulotteinen mosaiikki, jonka eloperäinen aines suojaa hajottajia monilta ihmisen aiheuttamilta häiriöiltä. Emme kuitenkaan voi tietää, koska maaperän joustovara päättyy ja sen toiminta järkkyy. Maaperällä on pitkä muisti, joten nyt on aika toimia maaperän hyväksi!

Tänään 5.12. vietetään kansainvälistä maaperäpäivää.

Kirjoittaja