Neuvottelut maailmanlaajuisista tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi jatkuvat
Maailman maat kokoontuvat 14.3.–29.3. Geneveen neuvottelemaan YK:n biodiversiteettisopimuksen uusista päämääristä ja tavoitteista, joilla pyritään pysäyttämään luontokato ja parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa. Tavoitteista on määrä sopia syksyn COP15-osapuolikokouksessa.
Genevessä järjestetään kolme virkahenkilökokousta: avoin työryhmä, tieteellis-tekninen työryhmä ja toimeenpanoa valmisteleva ryhmä. Suomesta kokouksiin osallistuu 26 hengen valtuuskunta, joka seuraa kokouksia etänä ja paikan päällä Genevessä. Valtuuskuntaan kuuluu virkahenkilöiden ja asiantuntijoiden lisäksi kansalaisjärjestön ja nuorten edustajia.
Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionia. Suomen ja EU:n tavoitteena on kunnianhimoiset, määrälliset ja mitattavat tavoitteet, jotka siirretään kansalliseen lainsäädäntöön, strategioihin ja toimintaohjelmiin. Suomi ja EU korostavat kaikkien maiden yhtäläistä vastuuta päämäärien ja tavoitteiden toimeenpanemisessa.
”Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia nyt ja kansainvälisesti sopimalla voimme saada niitä aikaiseksi. Luonnon monimuotoisuuden on näyttävä kaikessa päätöksenteossa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Meille Suomessa osallisuus on erityisen tärkeää. Haluamme, että yritysten, alkuperäiskansojen, naisten ja tyttöjen sekä nuorten ääni kuuluu vahvana uusissa, vuoden 2020 jälkeisissä päämäärissä ja tavoitteissa,” sanoo ympäristöneuvos ja Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg.
EU:n yhteisiä kantoja käytetään avoimen työryhmän ja toimeenpanoa valmistelevan työryhmän neuvotteluissa. Avoin työryhmä neuvottelee päämääristä ja tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön vahvistamiseksi sekä digitaalisesta sekvenssitiedosta ja geenivarojen hyötyjen jaosta. Toimeenpanoa valmistelevan työryhmän alla neuvotellaan esimerkiksi rahoituksesta, uusista toimista ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisesta eri sektoreille. Suomi vaikuttaa suoraan tieteellis-teknisessä työryhmässä, jossa keskustellaan mm. tavoitteiden toteutumista seuraavista mittareista, maaperästä, merten suojelusta sekäbiodiversiteetin ja terveyden vaikutuksista. Koronapandemian ja luonnon väliset suhteet ovat yksi tieteellis-teknisen työryhmän teemoista, ja siihen keskittyvän kontaktiryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön Marina von Weissenberg.
Maailmanlaajuisista luontotavoitteista sovitaan syksyllä
Neuvottelut huipentuvat elo-syyskuussa, kun uudet vuoden 2020 jälkeiset päämäärät ja tavoitteet hyväksytään YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksen toisessa osassa (COP-15.2) Kiinan Kunmingissa. Uudistettavat tavoitteet perustuvat tieteellisille arvioille, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.
Neuvotteluissa on neljä keskeistä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä: merien, maa-alueiden ja lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen, geenivarojen käyttö ja niistä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen sekä rahoitus ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminenosaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita. Kaksi ensimmäistä sisältyvät myös EU:n jo voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Lisäksi Kunmingissa sovitaan 21 toimintaa ohjaavasta tavoitteesta sekä väliaskeleista, joilla päämäärien edistymistä seurataan. Näiden takaraja on vuodessa 2030, samana vuonna kuin EU:n biodiversiteettistrategialla.
Lisätietoja:
Marina von Weissenberg
ympäristöneuvos
p. 0295 250 321
[email protected]