Muovifoorumi 2024 kurkotti muovin kiertotalouden tulevaisuuteen
Vuoden 2024 Muovifoorumissa pureuduttiin muovin kiertotalouden nykytilanteeseen, käsiteltiin murroksen merkittävimpiä haasteita ja hahmoteltiin lopuksi yhdessä tulevaisuuden suuntaviivoja. Foorumin teemana oli muovin kiertotalouden kehitys ja tulevaisuus.
Muovifoorumi on osa muovitiekartan toteutusta. Muovitiekartta 2.0 on laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Foorumi toimii kohtaamispaikkana tutkimukselle, päätöksenteolle ja liiketoiminnalle.
Helsingissä 23. lokakuuta järjestetyn tilaisuuden kohokohtana ympäristöministeriö ja kansalaisten Muoviraati luovuttivat Muovin kierto -palkinnon Suomen ympäristökeskuksen meriroskatutkijoille sekä kunniamaininnan Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhälle.
Nykyisyys: Mekaaninen ja kemiallinen kierrätys täydentävät toisiaan
Foorumin keynote-puhuja, kumppanuuspäällikkö Eero Martikainen Syklo Oy:sta esitteli mekaanisen kierrätyksen tilannekuvaa. Muovin kierrätyksestä jopa 98 prosenttia on mekaanista kierrätystä, mutta vain 15–20 prosenttia muovijätteestä kierrätetään.
“Kierrätys on muovihaasteen ratkaisemisessa matalimmalla roikkuva hedelmä. Mekaanisesti kierrätetyn muovin kysyntä kasvaa voimakkaasti. Haasteina ovat syötteen saatavuus, likaisuus ja laadunvaihtelu”, Martikainen sanoi.
Mekaanisessa kierrätyksessä ollaan matkalla kohti jalostusasteen nostoa ja laajoja sovelluskohteita. Sekalaiset kova- ja kalvomuovit pystytään jo muuttamaan korkealaatuiseksi kierrätysmuoviksi.
“Keskeisin ratkaistava haaste on muovien erottaminen syntypaikalla tai laitosmaisesti ennen polttoa. Systeemitason muutoksen aika on nyt: mitä kauemmin siinä kestää, sitä enemmän se maksaa ympäristölle ja valtiontaloudelle”, Martikainen totesi.
Neste Oyj:n yhteiskuntasuhteiden ja sääntelyn johtava asiantuntija Maria Puustinen täydensi tilannekuvaa esityksellään muovin kemiallisesta kierrätyksestä. Puustinen korosti, että pystymme taklaamaan muovihaastetta parhaiten yhdistämällä mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen.
“Kaikki, mikä voidaan kierrättää mekaanisesti, kannattaa kierrättää mekaanisesti. Kemiallinen kierrätys ei kilpaile mekaanisen kanssa vaan lisää kierrätyksen kokonaismäärää. Pystymme nesteyttämään yhä likaisempia ja hankalampia muovijakeita: esimerkiksi sekajätteen muoveja, mekaaniseen kierrätykseen soveltumattomia erilliskerättyjä muovijätteitä ja jäännöksiä mekaanisen kierrätyksen laitoksilta.”
Puustinen muistutti, että sääntelyllä on iso rooli kemiallisen kierrätyksen skaalaamisessa.
“Sääntelyn pitää tukea kehitystä, jossa muovi muuttuu jätteestä raaka-aineeksi, fossiilisen öljyn prosessoijista tulee kiertotaloustoimijoita ja massakulutuksesta siirrytään kestävään kulutukseen”, Puustinen sanoi.
Murros: Muovin uudelleenkäyttö pitää valtavirtaistaa
Erikoisuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta hahmotteli uusia polkuja muovituotteiden uudelleenkäytölle PlastLIFE-tutkimushankkeen Murrosareena-työskentelyn pohjalta.
Murrosareenoissa jäsennettiin keväällä 2024 yhteiskehittäen kolmea näkökulmaa: kertakäyttöisten muovisten kuluttajapakkausten korvaaminen uudelleenkäytöllä, kertakäyttöisten muovisten kuljetuspakkausten korvaaminen uudelleenkäytöllä sekä muovisten ja muovia sisältävien tuotteiden uudelleenkäyttö.
“Löysimme muovin kiertotalouden murrokselle useita esteitä, kuten heikot kannusteet ja ohjauksen, kuluttajien asenteet sekä infrastruktuurin puutteen. Murroksen ajureina puolestaan näyttäytyivät esimerkiksi edelläkävijäyritykset, uusi lainsäädäntö ja standardointi sekä ympäristötietoisuuden kasvu”, Salmenperä kertoi.
Salmenperä korosti, että uudelleenkäyttö on mahdollisuus. Ratkaisuja on etsittävä monitieteisellä ja toimialat ylittävällä yhteistyöllä, kokeiluin ja innovaatioin.
“Yritysten lisäksi kansalaisilla on tärkeä rooli, ja kotitalouksien osallistumista murrokseen pitää tukea. Uudelleenkäyttöä ja pitkäikäisiä tuotteita pitää edistää ja uuden tavaran ja kertakäyttökulttuurin houkuttelevuutta vähentää”, Salmenperä summasi.
Tulevaisuus: Muovijärjestelmän kunnianhimoinen muutos vaatii tulevaisuusajattelua ja toiminnan suuntaamista
Plastics Europen Director External Affairs David Carroll johdatti foorumilaiset muovin kiertotalouden tulevaisuuteen. Hän muistutti, että Euroopan osuus globaalista muovintuotannosta on viime vuosina laskenut.
“Euroopasta uhkaa tulla yhä riippuvaisempi tuonnista, joka ei välttämättä täytä EU:n kestävyysstandardeja. Tämä heikentää eurooppalaisten muovinvalmistajien kykyä investoida kiertotalouteen sekä monien muovista riippuvaisten alojen siirtymiä. On välttämätöntä palauttaa Euroopan muoviteollisuuden kilpailukyky”, Carroll sanoi.
Plastics Europe on ensimmäistä kertaa luonut koko Euroopan muovialalle yhteisen vision kestävästä muovijärjestelmästä vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on tehdä muoveista kiertotalouden mukaisia, vähentää elinkaaren päästöt nollaan ja edistää muovien kestävää käyttöä.
“Siirtyminen kiertotalouteen ja ilmastoneutraaliuteen edellyttää kaikkien keinojen hyödyntämistä. Muovijärjestelmän muutos on kunnianhimoinen, mutta toteutettavissa – ylä- ja alavirran ratkaisut täydentävät toisiaan. Tarvitsemme myös mahdollistavaa politiikkaa ja sääntelyä”, Carroll totesi.
Lopuksi Muovifoorumin osallistujat pääsivät yhdessä pohtimaan mahdollisia tulevaisuudenkuvia. Aiheeseen johdattivat projektipäällikkö Mia Johansson Espoon kaupungin Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeesta sekä muotoilun ja yhteiskehittämisen asiantuntija Netta Korhonen Uusintava Oy:sta.
Kaikki muovi kiertää -hankkeessa luotiin viime keväänä muovin tulevaisuuskartta vuoteen 2050 asti. Työssä hahmotettiin tulevaisuuden eri suuntia, muutoksen signaaleja sekä sitä, miten toimijat voivat suunnata toimintaansa kohti toivottavaa tulevaisuutta. Myös foorumin osallistujat pääsivät äänestämään ja keskustelemaan hankkeessa hahmotelluista viidestä vaihtoehtoisesta tulevaisuudenkuvasta.
“Tulevaisuuden pohtiminen on ihmismielelle sekä luonnollista että haasteellista. Tulevaisuus ei ole ennalta päätetty eikä se vain ‘tapahdu’, vaan muovaamme suuntaa tulevaisuudelle jo tämän päivän valinnoillamme”, Johansson totesi.
Netta Korhonen muistuttikin, että tulevaisuusajattelu kannattaa ottaa rutiiniksi samaan tapaan kuin hampaidenpesu, ja esittää entä jos -kysymyksiä.
“Ei kannata kuvitella vain toivottavia tulevaisuuksia vaan myös yllättäviä ja negatiivisia. Muodostuu osin päällekkäisienkin tulevaisuuksien kaleidoskooppi”, Korhonen sanoi.
Muovin kiertotalouden palkinto Suomen ympäristökeskuksen meriroskatutkijoille
