Montrealin pöytäkirjan osapuolikokouksessa päätettiin kehittää otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorattujen kasvihuonekaasujen maailmanlaajuista seurantaa
Tänään päättyneessä Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokouksessa kuultiin hyviä uutisia: otsonikerrosta heikentävän CFC-11-kaasun pitoisuudet ilmakehässä ovat palanneet vuonna 2018 havaittua päästökriisiä edeltävälle laskevalle uralle. Kokouksessa päätettiin selvittää, miten seurantaverkostoa laajennetaan, jotta päästöjä voidaan seurata ja siten ehkäistä jatkossa kattavammin ja tehokkaammin.
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat
Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokous pidettiin virtuaalisesti 23.–29. lokakuuta. Kokouksen kuumin aihe oli maailmanlaajuisen seurantaverkon parantamiseen tähtäävä Suomen luonnostelema EU:n päätösesitys.
Kokouksessa päätetiin, että Montrealin pöytäkirjan tiedeyhteisöä ja otsonisihteeristöä pyydetään tekemään esitys, jolla maailmanlaajuisen seurantaverkoston katvealueet saadaan katettua. Lisäksi arvioidaan seurantaverkoston parannuksien kustannuksia.
Vuonna 2018 havaittu laajamittainen päästökriisi osoitti, että päästöjä voidaan kontrolloida ja saada kuriin vain riittävän kattavan seurantaverkoston avulla. Tällä hetkellä Montrealin pöytäkirjan säätelemien otsonikerrosta heikentäviä aineiden ja fluorihiilivetyjen maailmanlaajuisessa kontrolloitujen aineiden seurantajärjestelmässä on hyvin laajoja aukkoja. Kokouksessa esitettiin tutkimustietoja, joiden mukaan kielletyn CFC-11-kaasun laiton tuotanto ja käyttö vaikuttavat nyt loppuneen, mutta valppaus on jatkossakin välttämätöntä.
”Vuoden 2018 tapauksessa oli onnekasta, että päästölähteet olivat riittävän lähellä olemassa olevia seuranta-asemia”, sanoo projektipäällikkö Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Maailman onnistuneimpana ympäristösopimuksena pidetyn Montrealin pöytäkirjan menestystarinan jatkuminen edellyttää, että seurannassa olevat aukot saataisiin paikattua.”
Toimet ja keskustelu energiatehokkuuden lisäämisestä jatkuvat
Lähes kaikissa taloissa on kylmä- ja ilmastointilaitteita, ja lämpöpumppujen määrä arviolta kymmenkertaisuu maailmalla vuoteen 2050 mennessä. Lämpöpumpuilla voidaan ehkäistä jopa 20 % maailman energiankulutuksen kasvusta. Siksi on tärkeää, että laitteet ovat energiatehokkaita.
Kokouksessa päätettiin, että Montrealin pöytäkirjan tieteellis-taloudellinen asiantuntijapaneeli jatkaa työtään ja selvittää teknisiä mahdollisuuksia, joilla tuotettavien laitteiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa samalla kun niissä käytettävät kylmäaineet muutetaan ympäristöystävällisemmiksi.
Montrealin pöytäkirja on myös tehokas instrumentti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuodesta 2019 asti pöytäkirjalla on säädelty voimakkaita kasvihuonekaasuja, fluorihiilivetyjä. Niitä koskevilla rajoituksilla voidaan saavuttaa jopa 0,4 asteen ilmastohyöty. Montrealin pöytäkirjan tieteellisen asiantuntijapaneelin mukaan hyöty voidaan jopa kaksinkertaistaa lämpöpumppujen sekä kylmä- ja ilmastointilaitteiden energiatehokkuutta parantamalla. Tämä edistää omalta osaltaan Pariisin sopimuksen mukaisesti ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.
Keskustelu energiatehokkuudesta jatkuu myös Montrealin pöytäkirjan mukaisia toimia kehittyvissä maissa rahoittavan monenvälisen otsonirahaston johtokunnassa. Suomella on äänestysryhmänsä jäsenyys johtokunnassa ensi vuonna. Kokouksessa hyväksyttiin päätöksiä, joilla monenvälisen otsonirahaston rahoitus ja toiminta turvataan, kunnes varsinaiset rahoitusneuvottelut voidaan järjestää fyysisessä kokouksessa, mahdollisesti vuonna 2022.
”Poikkeuksellisista oloista ja virtuaalisesta kokouksesta huolimatta Montrealin pöytäkirja todisti jälleen voimansa. Kokouksessa pystyttiin tekemään konkreettisia päätöksiä, vaikka jotkut päätökset olivatkin hiuskarvan varassa. Jatkossa tarvitaan kuitenkin fyysisesti järjestettäviä kokouksia. Niissä voidaan rakentaa luottamusta maiden välillä, taata kaikkien maiden vaikutusmahdollisuudet ja löytää ratkaisuja haastavissa neuvottelukysymyksissä”, korostaa neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä.
Lisää aiheesta
- Tiedote 21.10.2021: Montrealin pöytäkirjan osapuolikokouksessa käsitellään otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorattujen kasvihuonekaasujen seurannan kehittämistä
- Ympäristöministeriö: Otsonikerroksen suojelu
- Ympäristöministeriö: Otsonikerroksen suojelun EU- ja kansainvälinen yhteistyö
Lisätietoja
Eeva Nurmi
neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
0295 250 209
[email protected]
Tapio Reinikainen
projektipäällikkö
Suomen ympäristökeskus
050 598 8548
[email protected]
Montrealin pöytäkirja ja otsonikerroksen suojelu
1980-luvulla havaittu otsoniaukko herätti huolen otsonikerroksen ohenemisesta ja sen aiheuttamasta uhasta maapallolle. Otsoniaukon aiheuttajaksi paljastuivat yleisesti käytössä olleet CFC-kaasut, eli pääasiassa jäähdytyslaitteiden freonit sekä sammutuslaitteistoissa käytetyt halonit. Vuonna 1987 maailman maat sopivat näiden kaasujen tuotannon ja käytön lopettamisesta Montrealin pöytäkirjassa.
Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on sittemmin vähentynyt yli 98 prosenttia. Otsonikerrosta tuhoavien aineiden korvaajiksi tulleet HFC-aineet sovittiin otettavaksi mukaan Montrealin pöytäkirjaan ns. Kigalin muutoksella vuonna 2016. HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden käyttö erityisesti kehittyvässä maailmassa kasvaa räjähdysmäisesti kylmä- ja ilmastointilaitteiden yleistymisen myötä.