Ministeri Tiilikainen: Ympäristöneuvoston LULUCF-päätös Suomelle pettymys
EU-maiden ympäristöministerit neuvottelivat perjantaina 13.10. Luxemburgissa siitä, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa (ns. LULUCF-asetus). Samalla sovittiin vuoteen 2030 tähtäävän ilmastopaketin taakanjaosta myös muilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla.
Suomi tavoitteli neuvotteluissa ratkaisua, joka kohtelisi Euroopan metsäisintä maata oikeudenmukaisesti, eikä maankäyttösektorista aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.
”Neuvottelutulos jättää paljon toivomisen varaa. Suomen esiin nostamia erityiskysymyksiä otettiin huomioon, muttei riittävästi”, sanoo Suomea kokouksessa edustanut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Metsäisille maille rajoitettu joustomekanismi
LULUCF-asetuksessa Suomelle keskeisin neuvottelukysymys liittyi metsiä koskeviin laskentasääntöihin, joista keskusteltiin puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta.
Metsien laskennan pohjana on kunkin jäsenmaan asettama vertailutaso vuosille 2021–2030. Vertailutaso pohjautuu metsänhoidon käytäntöihin ja intensiteettiin kaudella 2000–2009. Koska metsien käytön taso vaihtelee merkittävästi jäsenmaiden ja eri vuosien välillä, jäsenmaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Siksi neuvottelutulos sisältää jousto- eli kompensaatiojärjestelmän, joka huomioi metsäisten maiden erityiskysymyksiä. Joustolla jäsenvaltiot voivat esimerkiksi kestävästi lisätä hakkuita vertailutasoon nähden ilman laskennallista taakkaa. Tämä kompensaatiomahdollisuus on tiukasti rajoitettu eri jäsenmaiden kesken.
Puheenjohtajamaan alkuperäiseen esitykseen kuului yhteensä 360 miljoonan hiilidioksiditonnin kompensaatio, joka on jaettu jäsenmaiden kesken. Ympäristöneuvoston istunnossa Suomelle myönnettiin ainoana EU-jäsenmaana 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää joustoja, jolloin kokonaisjoustomme nousi 54 miljoonaan hiilidioksiditonniin.
”Tästä huolimatta arviomme on, ettei nyt neuvostossa sovittu jousto riittäisi kattamaan suunniteltua puunkäytön lisäystä. Kasvava puunkäyttö perustuu Suomessa kestävän metsätalouden tarpeisiin. Tarvitsemme metsiämme myös siirtymisessä fossiilitaloudesta laajempaan uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Tämänpäiväinen tulos jättää työnsarkaa jäsenmaiden, parlamentin ja komission välisiin neuvotteluihin”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Mikäli metsien käyttö lisääntyy Suomen kansallisessa metsästrategiassa suunnitellusti 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2024 mennessä, metsistä voisi syntyä Suomelle laskennallinen päästö. Tämän suuruus riippuu jatkoneuvotteluissa sovittavista lopullisista laskentasäännöistä, aseteltavasta vertailutasosta sekä metsien kasvun ja hakkuiden todellisesta kehittymisestä.
LULUCF-sektorilta syntyvät laskennalliset päästöt voisivat nostaa Suomen tosiasiallisen päästövähennysvelvoitteen yli 40 prosenttiin.
”Tämä on vastoin Eurooppa-neuvoston vuonna 2014 tekemää linjausta, jonka mukaan yhdenkään jäsenvaltion kokonaispäästövähennysvelvoite ei ole yli 40 prosenttia. Suomi aikoo nostaa tämän esille jatkoneuvotteluissa. Tänään tehdystä päätöksestä huolimatta Suomen metsät ovat ja tulevat säilymään merkittävänä nieluna. Ilmastopolitiikamme on kunnianhimoista ja tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä”, ministeri sanoo.
Ympäristöneuvoston istunnossa Suomi pidättäytyi äänestämästä lopulta hyväksytystä LULUCF-ehdotuksesta.
Taakanjakoasetuksessa Suomelle kunnianhimoinen tavoite
Ympäristöministerit saavuttivat kokouksessaan yhteisen näkemyksen jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden taakanjakoa koskevasta asetuksesta. Asetus koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla, kuten liikenteessä, maataloudessa ja rakentamisessa. EU:n yhteinen tavoite on vähentää päästöjä -30 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suomi kannatti esitystä.
Nyt käsitellyllä taakanjakoasetuksella tämä tavoite jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Suomen päästövähennysvelvoite on hyvin tiukka, -39 %. Asetus sisältää kuitenkin joustomahdollisuuksia, joiden kautta muun muassa päästökaupan puolelta voidaan siirtää päästöoikeuksia taakanjakosektorin puolelle.
”Suomelle taakanjakoesityksessä määritelty päästövähennystavoite on yksi EU-maiden kunnianhimoisimmista”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Taakanjako- ja LULUCF-asetusten käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluilla EU-parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä jo ensi viikolla.
Lisätietoja:Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, [email protected]
Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 130, [email protected] (maankäyttö- ja metsäsektorin asiat)
Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 285, [email protected] (taakanjako)
Viestintäasiantuntija Jussi Palmén, ympäristöministeriö, p. 0295 250 219, [email protected] (haastattelupyynnöt)