Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen digitaaliselle pohjalle alkavan vuosikymmenen aikana – suunnittelusta sujuvampaa, ymmärrettävämpää ja tehokkaampaa

ympäristöministeriö

12.12.2019 9.22

Uutinen

Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen siirtyvät digitaaliselle pohjalle alkavan vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on edistää maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä ja tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle.

Ympäristöministeriön järjestämässä ”Pohja paremman rakentamiselle”-loppuseminaarissa Helsingin Epicenterissä vedettiin joulukuun 12. päivänä yhteen vuonna 2019 käynnistetyn Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen tuloksia.

Hankkeen tavoitteena on edistää maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien päätösten eli maankäyttöpäätösten digitalisointia, tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tietojen valtakunnallista käytettävyyttä vaiheistetusti vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriöllä on vastuu rakennetun ympäristön toimialan ohjauksesta ja yhteentoimivuudesta.

Digitalisaatio etenee vaiheittain

Nykyään eri viranomaisten maankäyttöpäätöksiä tallennetaan hajautetusti, ja merkittävä osa päätöksistä on edelleen paperisia dokumentteja. Päätöstiedot, tietokannat ja järjestelmät toimivat heikosti yhteen.

Maankäyttöpäätösten digitalisaatio parantaa merkittävästi maankäyttö- ja rakennussektorin mahdollisuuksia vastata esitettyihin haasteisiin. Maankäyttöpäätöstiedon hyvä saatavuus helpottaa sen tehokasta hyödyntämistä, avoimempaa ja läpinäkyvämpää valmistelua ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

“Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeessa on tunnistettu digitalisaation mahdollisuudet entistä käyttäjälähtöisempien toimintatapojen kehittämiselle rakennetun ympäristön toimialalla. Hanke nivoutuu osaksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta”, toteaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Juha Nurmi.

Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus vaan sen pitää tuoda konkreettisia hyötyjä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä taloudellisia satsauksia että tahtoa muuttaa toimintatapoja.

“Tarkoitus on, että rakennetun ympäristön tiedot voi löytää yhdestä paikasta. Vaikka tämä edellyttää paljon työtä ja resursseja, niin pitkällä aikavälillä nykyisten järjestelmien keventäminen tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä”, Nurmi summaa.

Tavoitteena yhteentoimivat prosessit kaavoituksesta rakentamisen luvitukseen

Merkittävin ensimmäisen vaiheen toimenpide on maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuurityön käynnistäminen sekä kansallisen keskustelun edistäminen maankäytön suunnittelun ja rakentamisen tavoiteltavista prosesseista, tietovirroista ja kansallisista palveluista.

Tärkeässä asemassa ovat myös yhteiskunnallisten vaikutusten arvioiminen ja sujuva yhteistyö eri hallinnonalojen ja sidosryhmien välillä.

Hankkeen vaikuttavuusarvion mukaan kunnat säästäisivät digitalisaation avulla työaikaa arvoltaan n. 0,6–1 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti viranomaisten vuosittaiset hankintakustannusten ja työajan säästöt olisivat n. 18,5 miljoonaa euroa.

Merkittävin hyötyjä olisi rakennetun ympäristön toimiala. Valtakunnallinen rekisteri ja tietoalusta parantaisivat välillisesti rakennetun ympäristön toimijoiden tuottavuutta 10–20 %. Sen arvo vuositasolla olisi jopa 1,4 miljardia euroa.

Ympäristöministeriö valitsi hankkeen toteuttajaksi Ramboll Finland Oy:n luotsaamaan konsulttiyhteenliittymää, johon kuuluvat myös Ubigu Oy, Spatineo Oy ja Navinova Oy.

Lisätiedot:

Ympäristöministeriö
Erityisasiantuntija Juha Nurmi, p. 0295 250 181, [email protected]

Projektipäällikkö Sakari Jäppinen, p. 0295 250 076, [email protected]

Ramboll Finland Oy
Yksikön päällikkö Sonja Aarnio, [email protected]