Luontopääoman arvo näkyväksi ja päätöksentekoon
FIBS yritysvastuuverkoston toiminnanjohtajan Mikko Routin (vas.) mukaan luonnon monimuotoisuuden merkitys yrityksille on yhtä suuri kuin ilmastonmuutoksen. Muut seminaarin panelistit Antti Kaikkonen, Meri Larivaara (STM), Marina von Weissenberg (YM) ja Liisa Saarenmaa (MMM).
Luonnon ja sen tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden arvoa ei vielä tunnisteta, joten ne eivät myöskään näy päätöksenteossa. Luontopääoman arvottaminen, esimerkiksi rahassa, edistäisi sen kestävää käyttöä. Ekosysteemipalvelujen merkityksestä keskusteltiin Luontopääoma näkyväksi -seminaarissa 25. maaliskuuta Säätytalolla.
Tilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö, Ympäristötiedon foorumi, Future Earth Suomi – globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea sekä Suomen TEEB (National Assessment of the Economics of Ecosystem Services in Finland) -hanke. TEEB-hanke on vastikään tuottanut arvion Suomen tärkeimpien ekosysteemipalvelujen tilasta ja kehityksestä sekä taloudellisesta merkityksestä vihreän talouden edistämisessä.
TEEB-hankkeessa on arvioitu eräiden ”hinnattomien” ekosysteemipalvelujen taloudellista merkitystä. Esimerkiksi ulkoilukerran arvoksi kodin lähialueilla saatiin 2-7 euroa, kesämökkikäynnin 5-97 euroa. Arvo laskettiin matkakustannusten perusteella – kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan luonnon tarjoamasta virkistyksestä. Jokainen suomalainen ulkoilee keskimäärin 156 kertaa vuodessa.
”Puulla on markkinahinta, mutta virkistysarvot eivät näy markkinoilla”, TEEB-hankkeeseen osallistunut professori Eija Pouta Luonnonvarakeskuksesta kertoi.
TEEB-tutkijat ovat laatineet päättäjille politiikkasuosituksia muun muassa ekosysteemipalveluja koskevan tiedon vahvistamisesta. Ekosysteemipalveluiden tilan ja kehityksen arvioimiselle on olemassa indikaattoreita, jotka voivat tukea päätöksentekoa. Erikoistutkija Petteri Vihervaara Suomen ympäristökeskuksesta sanoi, että mittarit pitäisi sisällyttää kansantalouden tilinpitoon, sillä bruttokansantuote on hyvinvoinnin mittarina yksipuolinen.
Tilaisuudessa esiteltiin myös tuore Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys. Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 12. osapuolikokous asetti haitallisten tukien kartoittamisen tavoitteeksi vuonna 2014. Selvityksen pääpaino on verotuissa ja budjettituissa. Sen mukaan suorin haittavaikutus luonnon monimuotoisuudelle syntyy turpeen alemmasta verokannasta. Selvityksen laatinut asiantuntijaverkosto esittää, että jatkotyönä tehdään tukien taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten, alueellisten ja muiden ympäristövaikutusten tarkastelu kokonaiskäsityksen saamiseksi.
Ekosysteemipalvelut ovat olennainen perusta vihreän talouden avainsektoreiden kehittymiselle. Uusia liiketoimintamalleja on jo syntynyt eri sektoreilla.
Toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rudus Oy:stä totesi, että luonnon monimuotoisuus tuo yrityksille isoja liiketoimintamahdollisuuksia. Kivirakentamisen alalla toimiva yritys kertoi tehneensä ”kompastuskivestä mahdollisuuden”. Se on esimerkiksi kehittänyt oman soralajin koskien kunnostukseen.
”Tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuus on toiminnan päätyttyä kiviaineksen ottoalueilla arvokkaampaa kuin toiminnan alkaessa”, Kivekäs kertoi.
- Luonnon ilmaispalvelujen tunnistaminen edistää niiden kestävää käyttöä ja suojelua (YM:n ja SYKE:n tiedote 20.1.2015)