Näkökulma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo: Luontokato tulee kalliiksi, jos sitä ei pysäytetä

Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.

Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme pysäyttää luontokadon. Inhimillinen toiminta on monin tavoin riippuvaista luonnon monimuotoisuuden tilasta. Esimerkiksi maatalouden tuottavuus, lähiluonnon vaikutukset kansanterveydelle ja luontoon liittyvät matkailumahdollisuudet tuovat parantuessaan takaisin euroja, joita on laitettu luonnon tilan parantamiseen.

Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2022 ennallistamisasetuksen. Ennallistamista paremmin aloitetta kuvaa luonnon tilan parantaminen, sillä luontokadon pysäyttäminen vaatii todella monenlaisia luonnon tilaa parantavia toimia eri ympäristöissä niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella.

Aloite tavoittelee laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuuden vahvistamista esimerkiksi kaupunkiympäristöissä, metsissä, sisävesissä, virtavesissä ja maataloudessa. Luonnon tilan parantaminen ei uhkaa ruokaturvaa vaan varmistaa, että maanviljelystä voidaan harjoittaa tulevaisuudessakin. Esimerkiksi pölyttäjät ovat välttämättömiä ruoantuotannon ja sitä kautta myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Pölyttäjien määrää voidaan kasvattaa esimerkiksi jättämällä niille sopivia kukkivia kasveja teiden reunoille tai lahopuuta metsiin. Aina ei siis tarvita kokonaista uutta suojelualuetta.

Suomalaista luontoa voidaan turvata vain Suomessa

Suomi on metsäinen maa. Metsät ovat ylpeyden aiheemme ja yksi talouden kivijaloistamme, ja näin on varmasti myös tulevaisuudessa. Emme kuitenkaan voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että metsäluontotyypeistämme kolme neljäsosaa on uhanalaisia ja lähes kolmasosa uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä. Luonnon tilaa parantavat toimet metsissämme varmistavat, että kansallisaarteemme säilyvät myös tuleville sukupolville. Monipuolinen metsäluonto on myös sopeutumiskykyisempi tilanteessa, jossa ilmasto lämpenee.

Euroopan eri alueiden luontotyypit eroavat paljonkin toisistaan, samoin luonnonsuojelun lähtötilanteet ja tietotaso. Onkin tärkeää, että jäsenmaille jää riittävä liikkumavara valita parhaiten toimivia ja kustannustehokkaimpia keinoja. Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia aivan jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa. Sama pätee meihin: Suomen luontokato voidaan pysäyttää vain Suomessa.

Maksaako luonnon tilan parantaminen liikaa?

Hallitus on kannassaan suhtautunut myönteisesti luonnon tilan parantamista koskevaan asetukseen. Samaan aikaan sen ei tule aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontaloudelle, ja ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia on pyrittävä alentamaan merkittävästi.

Komissio on arvioinut, että Suomen kohdalla luonnon tilan parantamisen toimista aiheutuvat kustannukset voivat olla noin 930 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi 0,39 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Noin puolen kustannuksista on arvioitu syntyvän sisävesien tilan parantamisesta, noin viidennes metsien tilan parantamisesta ja hieman alle viidennes turvemaiden ennallistamisesta. Komission arvion mukaan toimien hyödyt ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna kuluihin.

Tällä hetkellä luonnonsuojelun rahoitus on mittakaavaltaan promilleluokassa Suomen bruttokansantuotteesta.

Yksi keskeinen ongelma on se, tunnistammeko me luonnon arvon taloudellisessa mielessä. Esimerkiksi bruttokansantuote on sokea sille, millainen arvo erilaisilla luontopalveluilla on ihmisten kannalta. Taloudellinen kasvu ei voi jatkossa rakentua neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämisen varaan. Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnosta ja sen palveluista.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä. Tähän tulee sitoutua myös maailmanlaajuisesti joulukuussa Montrealissa järjestettävässä YK:n luonnon monimuotoisuutta käsittelevässä kokouksessa. Luontokadon pysäyttämisen tavoitteessa on epäonnistuttu sekä vuonna 2010 että 2020. Meillä ei ole varaa epäonnistua uudestaan.

Kirjoittaja