Hyppää sisältöön
Media

Näkökulma
LIFE suojaa elämää - myös raakun osalta

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 3.9.2024 12.26
Kolumni

Raakku ja muut rauhoitetut lajit tarvitsevat paitsi lain suojaa myös aktiivisia toimia kantojen elvyttämiseksi. EU:n LIFE-ohjelma on parantanut uhanlaisen raakun elinolosuhteita. Hukkajoen raakkutuho osoittaa, että suojelutoimien lisäksi tarvitsemme koko yhteiskunnan lävistävää ympäristötietoisuutta.

Mikä ihmeen LIFE? LIFE on EU:n ainoa yksinomaan ympäristölle, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuva EU-rahoitusväline. Suomessa LIFE-ohjelman hankkeet ovat jo kolmen vuosikymmenen ajan edustaneet suurimpia ympäristönsuojelullisia hankkeita. 

Yksi näistä hankkeista on LIFE Revives, jonka tarkoituksena on saavuttaa raakun riittävä lisääntyminen ja suotuisa suojelutaso. Kyseessä on kokonaisbudjetiltaan lähes 16 miljoonan euron hanke, jota johtaa Jyväskylän yliopisto. Yksi osarahoittajista on ympäristöministeriö, joka tuki hanketta myöntämällä rahoitusta myös hakemuksen valmisteluun.  

LIFE Revives –hanke on hyvä esimerkki myös siitä, miten LIFE-hankkeissa usein tieteellinen tutkimus ja käytännön suojelutyö kulkevat tiiviisti yhdessä. Hankkeessa muun muassa kunnostetaan 85 kilometriä raakkuvirtoja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Samalla suojelutoimien menetelmiä, tuloksia ja hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan ja monitoroidaan tieteelliset kriteerit täyttävillä tavoilla. 

Metsähallituksen Luontopalvelut kunnostaa hankkeen aikana 18 raakkuvirtaa. Hukkajoella oli tarkoitus tehdä vain seurantaa. Raakkutuho paljastui, kun  tutkijat olivat tekemässä seurantaa, eli kartoittamassa jokihelmisimpukoiden tilaa alueella. Tapauksen tultua ilmi Metsähallituksen luontopalveluiden asiantuntijat pyydettiin  apuun Hukkajoelle suunnittelemaan ja tekemään pelastustyöt. Stora Enso on luvannut maksaa Hukkajoen kunnostuksen kustannukset.  

Tuhon laajuutta emme vielä kokonaisuudessaan tiedä. Selvää kuitenkin on, että uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen tilan huonoa kehitystä eivät mittavatkaan T&K- ja ympäristörahoituspanokset käännä ilman, että sääntely ja yhteiskunta toimii laajasti samaan suuntaan. Kaikkein toimialojen on tiedostettava toimintansa vaikutukset luontoon ja ympäristöön.  

Ympäristöministeriössä on tehty pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä LIFE-rahoitusvälineen hyödyntämiseksi Suomen luonnon ja ympäristön hyväksi. Hukkajoen raakkutuho aiheutti korvaamatonta haittaa, jota ei olisi koskaan pitänyt tapahtua jo valmiiksi äärimmäisen uhanalaiselle lajille. Onni onnettomuudessa on, että raakun säilyttämiseksi on parhaillaan meneillään mittavia toimia LIFE-rahoituksen myötä. 

LIFE-rahoituksen tulevaisuus Suomessa näyttää valoisalta 

Tuoreessa Matti Sahlan ja Pekka Harju-Autin tuottamassa YM:n julkaisussa on kartoitettu LIFE-rahoituksen nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Julkaisu on suunnattu etenkin rahoituksen hakijoille ja sen tarkoituksena on parantaa rahoituksen hyödyntämistä sekä auttaa suuntaamaan rahoitusta tarpeellisille toimille. 

Arvion mukaan erityisen positiivista on ollut suomalaisten isojen strategisten LIFE-hankkeiden menestys. Hankkeet ovat mahdollistaneet aiempaa laajempia toimenpiteitä ja luoneet jatkuvuutta toimille. 

LIFE-osaaminen on myös levinnyt aiempaa laajemmalle toimijajoukolle. Näistä kokemuksista toivotaan jatkumoa, joka poikii uusia ja vaikuttavia hankkeita vielä pitkälle tulevaisuuteen.  

Tavoitteena kotiuttaa EU-rahoitusta yhteiskunnallisesti tärkeisiin aiheisiin  

Kesäkuussa julkistimme päivitetyn ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) strategian. Yhtenä päätavoitteista on se, että kansallista ja EU:n T&K-rahoitusta kohdentuu ministeriön tehtävän kannalta tärkeisiin aiheisiin. Kesäkuussa myös valtioneuvosto hyväksyi uuden tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisen suunnitelman. Siinä yhtenä tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomeen kanavoituvan EU:n T&K-rahoituksen saanto. Ympäristöministeriössä tämän työn keihäänkärkenä on LIFE-ohjelma. 

Kirjoittaja

Laura Höijer
tutkimusjohtaja
[email protected]
p. 0295 250 139

Tutkimusjohtaja Laura Höijer työskentelee kansliapäällikön esikunnassa ja vastaa ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa.

Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia