Kulttuuriympäristöstrategian toteuttaminen etenee useita polkuja
Viime vuonna hyväksytyn kulttuuriympäristöstrategian toimeenpano on käynnistynyt vauhdikkaasti. Niin ministeriöt, virastot kuin kansalaisjärjestöt ovat tarttuneet reippaasti toimeen sen toteuttamiseksi. Strategian toimeenpanon seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö, mutta jokaisen panos on tärkeä. Tässä katsaus siihen, mitä eri puolilla on nyt tekeillä.
Strategian keskeisiä tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen kulttuuriympäristöstä huolehtimalla. Strategian toimeenpano onkin kytketty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kesäkuun alussa yhteisen kulttuuriympäristösitoumuksen, ja ovat haastaneet sen hengessä eri toimijoita mukaan kulttuuriympäristön eteen tehtävään työhön.
Suomen Kotiseutuliitto otti ministeriöiden haasteen vastaan ensimmäisten joukossa ja haastoi kaikki lähes 850 jäsenyhteisöään mukaan toteuttamaan kulttuuriympäristöstrategiaa. Liiton haaste on poikinut tulosta, sillä sen haasteeseen ovat jo vastanneet Tammisaloseura ja Vuosaari-Seura Helsingistä. ”Asukasyhdistysten sitoumukset ovat konkreettinen tapa tehdä näkyväksi kulttuuriympäristön puolesta tehtävä työ”, iloitsee Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä. ”Odotamme lisää sitoumuksia ja tulemme jatkossa myös itse haastamaan eri toimijaryhmiä mukaan työhön.”
Ympäristöministeriössä on lisäksi valmistumassa strategian toimenpiteisiin liittyvä selvitys, jossa kuvataan rakennus- ja maisemansuojeluun vaikuttava lainsäädäntö kokonaisuutena. Toinen työn alla oleva taustaselvitys koskee rakennusperinnön suojelua maakunta- ja yleiskaavoissa sekä rakennusten purkamislupiin liittyviä käytäntöjä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee puolestaan myös Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän Faron puiteyleissopimuksen voimaansaattamista. Tavoitteena on ratifioida se vuoden 2016 aikana. Saamelaisalueen kulttuuriympäristötyön toimintaa on jo saatu vakiinnutettua: OKM myönsi vuoden 2015 valtionosuuspäätöksellään Saamelaismuseo Siidalle kaksi lisähenkilötyövuotta. Näin museo pystyi vakinaistamaan arkeologin ja rakennetun ympäristön asiantuntijan tehtävät. Siida vastaa jatkossa saamelaisten kotiseutualueella asiantuntijatehtävistä, jotka liittyvät myös mm. kaavoitukseen ja maakäytön suunnitteluun.
Myös maa- ja metsätalousministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä huomioidaan kulttuuriympäristöstrategian toimenpiteet.
Museovirastossa pian ilmestyvässä Valtiolle rakennettu -julkaisussa nostetaan esiin 1940–2000-luvuilla valtiolle ja institutionaalisille omistajille rakennetun kulttuuriperinnön suunnitelmallinen turvaaminen. Kirjan julkaisemisen jälkeen tiivistetään ja vahvistetaan valtion kiinteistönhaltijoiden yhteistyötä valtion kulttuuriperinnön vaalimisessa.
Museovirasto julkaisee myös uusia Rakennettu hyvinvointi -teemahankkeiden tuloksia 1900-luvun lopun arkkitehtuurista ja sen arvoista terveydenhuollon ja kirkollisen rakentamisen alueilta. Teemahankkeet nostavat esiin modernin arkkitehtuurin, erityisesti julkisen rakentamisen keskeisiä piirteitä ja suojelukysymyksiä. Kulttuuriympäristöjä koskevien tietojen yhteiskäyttöisyyttä on helpotettu lisäämällä pysyvä rakennustunnus Museoviraston rakennusperintörekisteriin.
- Kulttuuriympäristöstrategia (ym.fi)
- Kulttuuriympäristösitoumus (ym.fi)
- Rakennusperinto.fi-palvelu
- Twitterissä: #kulttuuriympäristömme