Näkökulma
Kulttuuriympäristö tuo hyvinvointia arkeen ja aihetta juhlaan

Kulttuuriympäristö on yleinen etu eli jakamaton ja kaikkia hyödyttävä yhteinen hyvä, jonka olemassaolo on välttämätöntä hyvinvoinnin ja talouden menestymisen kannalta - samalla tavalla kuin puhdas ilma ja vesi tai monimuotoinen luonto. Arjen ympäristöjen merkitystä ei voi liikaa korostaa ja lisätietoja sen vaikutuksista tarvitaan.

Ensimmäisen valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian työ saatiin päätökseen viime vuoden lopussa. Vuosina 2014-2020 toteutetun strategian kunnianhimoisen vision mukaan vuonna 2020 kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde. Visiossa haluttiin kulttuuriympäristön arvostus nousuun ja ihmiset toimimaan aktiivisesti kulttuuriympäristön puolesta. 

Demokratia ja osallisuus ovat Suomen vahvuuksia, jotka ovat antaneet hyvän jalustan myös kulttuuriympäristötyöhön. Lainsäädännössämme kulttuuriperintö on huomioitu perustuslaista lähtien. Maankäyttö- ja rakennuslaki tunnistaa kulttuuriympäristöjen arvot ja tarjoaa ihmisille vaikuttamismahdollisuuksia. 

Eurooppalaisessa yhteistyössä ja keskustelussa kulttuuriperinnön merkitys demokratian ja osallisuuden vahvistajana korostuu. Meillä Suomessa tunnistamme kulttuuriperinnön voiman raja-aitojen kaatajana sekä sen merkityksen ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Kulttuuriympäristön vastuullinen käyttö ja kehittäminen sekä olemassa olevan rakennuskannan kunnossapito vähentävät luonnonvarojen käyttöä ja tukevat laajemminkin kestävän kehityksen tavoitteita. Kulttuurimaisemien hoito puolestaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Strategian keskeinen tavoite oli vahvistaa ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan kulttuuriympäristöönsä. Kulttuuriympäristöbarometri vuodelta 2017 antaa kiinnostavaa tietoa. Kehitystä päästään tarkastelemaan jo ensi syksynä, kun barometri uusitaan.

Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriympäristöä arvostetaan Suomessa: 87 prosenttia vastanneista piti kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä erittäin tai melko tärkeänä. Kulttuuriperintöä pidetään oleellisena osana suomalaista identiteettiä ja sen vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja. Kulttuuriperinnöllä nähdään hyvinvointia edistävä vaikutus ja sen avulla koetaan ihmisten välisen ymmärryksen lisääntyvän. 

Mielenkiintoinen huomio barometrissä on, että luontoympäristö arvostettiin kaikkein korkeimmalle. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että Suomessa kulttuurin jäljet ja luonto nähdään toisiinsa kietoutuneena verkkona. 

Ympäristöministeriö ja muut kulttuuriympäristöstrategian toteutukseen osallistuneet korvaamattomat tahot ovat onnistuneet parantamaan kulttuuriympäristöalan toimintaedellytyksiä. Vastuumuseojärjestelmä on vahvistanut alan resursseja. Uusia avauksia on nähty siinä, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksissa ja kunnossapidossa. Vähähiilisyys voidaan yhdistää myös vanhan vaalimiseen.

Kulttuuriympäristö on yhteiskunnan eri aloja läpileikkaava voima, joten kulttuuriympäristön näkökulmia tulee integroida laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Esimerkiksi talouden ja kulttuurisektorin yhteistyön vahvistamisessa on edelleen työsarkaa. Voisiko syy olla siinä, että kulttuuriympäristön arvoja pidetään usein vaikeasti mittavina, vaikka numerotietoa on tarjolla entistä enemmän? Kulttuuriympäristö tuottaa usein arvoa välillisesti, eikä kulttuuriympäristön säilyttäminen välttämättä tuo pikavoittoja, jota nykyinen talouskasvuun nojaava yhteiskuntamme toimijoineen tavoittelee. Yhteistä kieltä on vielä etsittävä ja saatava lisää tutkimusta kulttuuriperinnön hyvinvointi- ja talousvaikutuksista.

Kulttuuriympäristöstrategian arvioinnin mukaan strategian vaikutukset ilmenivät erityisesti kulttuuriympäristöjen arvostuksen ja kansalaisten tietoisuuden kasvuna. Strategia tuki kestävää kehitystä, joka on kantavana teemana myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla käynnistyneessä kulttuuriperintöstrategian laadinnassa. Työ kurottaa vuoteen 2030 ja jatkaa komeasti kulttuuriympäristöstrategian tiellä. Kulttuuriympäristöasioiden arkipäiväistäminen tulee jatkossakin olemaan suuntaviittana. Arjen ympäristöjen ja toimien merkitystä tulee edelleen korostaa. 

Ympäristöministeriö jatkaa laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kanssa kulttuuriympäristöstrategian viitoittamien tavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä teemoja jatkossakin ovat vähähiilisyys ja olemassa olevan rakennuskannan käyttö, kunnossapito ja korjaaminen, maisematyön kehittäminen ja maisemapolitiikan määrittely, kulttuuriympäristö- ja maisemanäkökulmien sisällyttäminen laajasti yhteiskunnan eri toimiin sekä yhteentoimivan kulttuuriympäristötiedon saatavuuden kehittäminen.

Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö on kaikkien vastuulla ja se lisää meidän kaikkien hyvinvointia. Kulttuuriympäristöt kuuluvat kaikille, joten kaikkien pitää myös saada niistä nauttia. Kulttuuriympäristöt tarjoavat merkityksellisyyttä arkeen ja niillä on erityinen paikka osana juhliamme. Nautitaan upeista kulttuuriympäristöistä ja keskikesän juhlasta!

Tuija Mikkonen toimii ympäristöneuvoksena ympäristöministeriössä ja vastaa kulttuuriympäristöalan ohjauksesta ja kehittämisestä. Hän oli mukana Kulttuuriympäristöstrategian valmistelussa sen alkuvaiheista alkaen. 

• Inspiroidu arjen maisemista
• Kulttuuriympäristöt ja Kulttuuriympäristöstrategia 
• Kulttuuriympäristöstrategian arviointi
• Kulttuuriperintöstrategia OKM.fi  

Kirjoittaja