Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa yhdistyy joki- ja meriluonto sekä rakennusperintö
Ympäristöministeriö ja Kotkan kaupunki tiedottavat
Uusin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Kotkaan. ”Siinä yhdistyy upeasti joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Olen iloinen, että tämä oli ensimmäinen päätökseni, jonka sain allekirjoittaa ministerinä”, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu itäisen Suomenlahden merialueita, keskustan puistoja ja rakennettuja kortteleita sekä Kymijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti. Kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on noin 2400 hehtaaria.
”Suomen kansalliset kaupunkipuistot ovat herättäneet myös kansainvälisesti kiinnostusta, joten Kotka varmasti saa tästä uutta vetovoimaa”, Grahn-Laasonen sanoo.
Kotkan kaupunginjohtajan Henry Lindelöfin mukaan kaupunkipuisto tuo näkyväksi pitkän historian, josta kotkalaiset voivat olla ylpeitä.
”Alueelle tiivistyy valtava määrä ajan koettelemaa arvoa, joka on jokaisen nähtävissä ja koettavissa”, Lindelöf kertoo.
”Kaupunkipuisto antaa hyvän lähtökohdan tehdä virkistysreiteistä entistä kiinnostavampia. Kaupunkipuiston tarinoita voidaan käyttää koululaisten tutustuttamiseen omaan paikallishistoriaansa. Puisto tulee näkymään myös matkailumarkkinoinnissa. Puistostatuksella on merkitystä, kun alueen kehittämiskohteiden rahoituksesta päätetään. Viime kädessä on silti kaupungin omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon se hyötyy”, Lindelöf sanoo.
Teollinen historia hienosti esillä
Kotkalla on pitkä ja vaikuttava teollisuushistoria, joka ulottuu 1500-luvulle asti. Kansallisessa kaupunkipuistossa onkin monipuolinen kokoelma Kotkan ja koko Suomen teollisuushistorian kehityksen ymmärtämisen kannalta tärkeitä kohteita. Teollisen ajan asumisesta 1800-luvulla kertovat muun muassa Norskin pytingit keskustan tuntumassa ja William Ruuthin kadun pikkuruiset, punaiset työväen mökit ja paanutalot Karhulassa. Teollisen historian helmi on Alvar Aallon suunnitelmiin perustuva, 1930–1950 rakentunut Sunilan asuntoalue Tennis- ja terassitaloineen.
Joki- ja meriluonnon kohtauspaikka
Kansallisen kaupunkipuiston luonnonperintö ja luonnon maisemat ovat todella monipuoliset. Kaupunkitilassa kohtaavat suurjoki- ja meriluonto upeine kalliomuodostumineen ja verraten vapaana virtaavine koskineen.
Koskista tunnetuimman, Langinkosken, partaalla sijaitsee keisari Aleksanteri III:n käyttöön rakennettu Keisarillinen kalastusmaja. Kansallisromanttisvaikutteinen kalamaja sijaitsee keskellä Langinkosken luonnonsuojelualuetta, joka on osa laajaa Kymijoen Natura 2000 -aluetta.
Lehmän harjusaari on luontonsa ja geologisen historiansa puolesta monipuolinen saari, joka ympäröivän vesialueen välityksellä liittää kansallisen kaupunkipuiston Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Kyminlinnan valleilla sekä vallien rajaamalla kentällä on useita Venäjän sotajoukkojen mukana tulleita erikoisia kasvilajeja, kuivia ketoja ja perinneympäristöjä sekä lahopuuta sisältäviä metsiköitä.
Kaupunkipuistossa on esillä poikkeuksellisen paljon linnoitus- ja puolustushistoriaa merellisistä linnoituksista tai niiden raunioista valtaisaan Kyminlinnaan asti. Lähes koko Ruotsinsalmen meritaistelualue sisältyy kansalliseen kaupunkipuistoon. Siellä on myös useita arvokkaita hylkyjä.
Kotka on määrätietoisesti panostanut näyttäviin uudispuistoihin, joista monet ovat merkittäviä myös ympäristön suojelun kannalta. Näistä tunnetuin lienee Sapokan vesipuisto upeine vesiaiheineen. Puistojen sarjaa ovat jatkaneet Meripuisto, Veistospromenadi ja Karhulaan hiljakkoin valmistunut Jokipuisto. Kotkan uudispuistot ovat ainutlaatuisia paitsi Suomessa niin myös kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa.
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on Suomen seitsemäs kaupunkipuisto. Muut ovat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa ja Turussa. Verkostoa on tarkoitus laajentaa vielä muutamalla kaupungilla. Eurooppalaisen puistoperinteen verkosto (EGHN) valitsi Suomen kansallisten kaupunkipuistojen verkoston voittajaksi suurten viheralueiden ja konseptien sarjassa.
- Kotkan kansallisen kaupunkipuiston kartta (jpg, 4 Mt)
Lisätiedot:
Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, ympäristöministeriö, p. 02952 50064, [email protected]
Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, Kotkan kaupunki, p. 0400 760 284. [email protected]