Koronakevät vaikuttanut suomalaisten luontosuhteeseen myönteisesti – tietoisuus luontomme suurimmasta uhista edelleen hataraa
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat
Neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana, selviää ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen suomalaisten luontosuhdebarometrista. Suurin osa on viettänyt enemmän aikaa luonnossa ja myös luonnon ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Koronan vaikutukset luontosuhteet näkyvät vahvimmin alle 25-vuotiailla. Nuorissa näkyy myös merkittävimmät muutokset vuoteen 2018 verrattuna: nuoret pitävät nyt luontoa tärkeämpänä, liikkuvat enemmän luonnossa ja ovat enemmän huolissaan luonnon tilasta. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen tunnistaa luontomme suurimmaksi uhaksi edelleen vain harva.
Ilmastonmuutos ja roskaantuminen koetaan suurimmiksi uhiksi Suomen luonnolle
Suurin osa vastaajista on lisännyt luonnossa liikkumista koronakevään aikana (57 %), samaten koronapandemia on vaikuttunut myönteisesti luonnon ja luontokohteiden arvostukseen (28 %). Moni on viettänyt enemmän aikaa omalla pihalla tai lähiluonnossa. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla.
Tiedonsaanti luonnonsuojelusta ja ympäristöstä on lisääntynyt vuodesta 2018, tosin käsitys luontomme suurimmista uhista ei täysin vastaa tutkittua tietoa, kuten Suomen luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioita (2018; 2019). Luontomme suurimmaksi uhaksi vain 29 % vastasi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen. Vuodesta 2018 alle 25-vuotiaiden osalta määrä oli kasvanut 8 prosenttiyksikköä ja yli 65-vuotiaiden 10 prosenttiyksikköä. Yhteensä kasvu oli 4 prosenttiyksikköä.
Luontomme suurimmiksi uhiksi vastattiin useimmiten ilmastonmuutos tai roskaantuminen sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Nämä nousivat suurimmiksi uhiksi myös edellisessä kyselyssä. Korkeakoulutetuista useampi näki ilmastonmuutoksen suurimpana uhkana, kun taas ainoastaan peruskoulun käyneistä useampi näki roskaantumisen suurimpana uhkana.
Suomalaiset viettävät paljon aikaa luonnossa
Kaikkein mieluiten luonnossa halutaan rauhoittua ja liikkua, mutta myös marjastus ja sienestys sekä retkeily kuuluvat suosituimpien tekemisten joukkoon. Edelliseen kyselyyn verrattuna retkeilyn suosio on kasvanut opiskelijoiden keskuudessa. Yhteensä 77 % vastaajista liikkuu omalla pihalla useamman kerran viikossa ja kodin lähistön viheralueilla ja puistoissa 44 %. Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue 32 % vastaajista. Osuus on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna, jolloin ne olivat tärkeimpiä 41 prosentille vastaajista. Kauempana olevien virkistysalueiden, oman pihan, loma-asunnon ympäristön sekä talouskäytössä olevan luontoympäristön suosio on sen sijaan kasvanut hieman edelliseen kyselyyn verrattuna.
Oma piha on tärkeä kaikissa eri ryhmissä, mutta erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Kodin lähistön viheralueet ja puistot taas ovat tärkeitä opiskelijoille. Erityisesti opiskelijoiden eniten arvostama ympäristö on muuttunut: nyt jopa 29 % piti tärkeimpänä kansallispuistoja ja muita suojelu- ja retkeilyalueita, kun vuonna 2018 osuus oli vain 11 %. Yli kaksi kertaa kuukaudessa kansallispuistoissa liikkuu 14 % vastaajista. Yhteensä 44 % liikkuu luonnossa useamman kerran viikossa ja vain 3 % ei lainkaan. Luonnossa useamman kerran viikossa liikkuvien osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen kyselyyn. Alle 25-vuotiaiden liikkuminen luonnossa on selvästi lisääntynyt vuoteen 2018 verrattuna.
Luonto on tärkeä suomalaisille, asenteet luonnonsuojelua kohtaan hieman viilentyneet
Luonto on tärkeä tai erittäin tärkeä 4/5 suomalaisen mielestä. Vuoden 2018 kyselyssä luontoa pidettiin sitä tärkeämpänä, mitä iäkkäämpi vastaaja oli. Luontoa tärkeänä pitävien nuorten osuus on hieman kasvanut samalla kun 45–64-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista luontoa tärkeänä pitävien osuus on hieman laskenut. 70 % vastaajista kokee, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaisten identiteettiä. Noin puolet vastaajista tuntee elokuussa vietettävän Suomen luonnon päivän ja seitsemän prosenttia on juhlistanut sitä. Luonto ja sen monimuotoisuus kiinnostivat selvästi suurinta osaa vastaajista (68 %). Suomalaiset ovat keskimäärin vahvasti sitä mieltä, että luonnon arvoa ei voi mitata rahassa ja että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lähes neljänneksen mielestä luontoa ei suojella riittävästi valtakunnallisesti.
Suurin osa vastaajista on enemmän huolissaan globaalista luonnon tilasta kuin Suomen luonnon tilasta: 41 % vastaajista on huolestunut tai erittäin huolestunut Suomen luonnon tilasta, maailman luonnon tilasta taas 71 %. Vain 14 % on kuullut kansainvälisistä tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi, jotka uusitaan YK:n luonnon monimuotoissopimuksen osapuolikokouksessa ensi keväänä. Eläkeläiset ovat keskimäärin hieman huolestuneempia luonnon tilasta kuin muut ryhmät.
Asenteet luonnonsuojelua kohtaan ovat hieman viilentyneet. Hieman suurempi osuus on sitä mieltä, että luonto on ensisijaisesti ihmisen käyttöä varten. Lisäksi hieman harvempi näkee, ettei luonnon arvoa voi mitata rahassa ja että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä. Ylipäänsä huoli luonnosta on hieman laskenut vuoteen 2018 verrattuna.
Melkein jokainen suomalainen (83 %) kuitenkin kokee, että Suomen tulisi pysäyttää luonnon köyhtyminen. Ainoastaan viisi prosenttia ei pitänyt tärkeänä luontokadon pysäyttämistä.
Näin kysely toteutettiin
Kyselyllä selvitettiin suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Kyselyyn haettiin edustava otos eri-ikäisiä ja -taustaisia vastaajia kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Kysely toteutettiin 8.6.2020 - 15.6.2020 ja 1013 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaanelin kanssa. Tilaajina toimivat ympäristöministeriö ja luonnon monimuotoisuuden parissa työskentelevä poikkihallinnollinen viestintäryhmä. Kysely oli toisinto vuonna 2018 toteutetusta suomalaisten luontosuhdebarometrista.
- Yhteenveto kyselyn tuloksista (pdf)
- Lisätietoja luonnon monimuotoisuudesta (luonnonkirjo.fi)
- Vuoden 2018 kyselyn tulokset (syke.fi)
- Grafiikka: Luontomme suurimmat uhat (pdf)
Viestintäasiantuntija Henna Birkman, ympäristöministeriö, p. 0295 250 299, [email protected]
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 394, [email protected]