Kokonaiskestävyyttä ja kumppanuuksia – kiertotalouden green dealin skenaariotyö avaa näköaloja uuden talousjärjestelmän Suomeen  

Kiertotalouden green dealia rakennetaan parhaillaan isolla innolla, volyymilla ja joukolla. Työ tuo yhteen kriittiset alat ja Suomen parhaat asiantuntijat. Green dealia pohjustaa ainutlaatuisen laaja tutkijoiden tekemä skenaariotyö.

Kiertotalouden green dealissa tavoitteena on löytää ratkaisevat toimenpiteet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta. Ideana on, että toimijat tekevät vapaaehtoisesti sitoumuksia tavoitteista ja teoista, joilla he edistävät vähähiilistä kiertotaloutta vuoteen 2035 mennessä.

Green dealien laatimisen rinnalla tehdään skenaarioita, jotka auttavat varautumaan muuttuvaan maailmaan ja ympäristöön. Skenaariotyössä kiertotalouden mahdollisuuksia katsotaan nyt ensimmäistä kertaa koko Suomen mittakaavassa: sekä tuotannon että kuluttamisen näkökulmista. 

“Pyrimme arvioimaan monipuolisesti, miten kiertotalousteot vaikuttavat Suomen luonnonvarojen kulutukseen”, erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Hän johtaa skenaariomallinnusta, jossa ovat mukana useat suomalaiset tutkimuslaitokset.

“Skenaariotyö on sielu ja sydän tässä prosessissa. Ilman sitä ei ole green dealia”, ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä sanoo.

Tulevaisuuden suunnittelu vaatii yhteyksien ja kokonaiskestävyyden hahmottamista 

Kiertotalouden green dealin skenaariotyössä laaditaan kolme skenaariota, joista tuotetaan mallintamalla indikaattorit Suomen materiaalivirroista sekä talous- ja ympäristövaikutuksista.

Perusskenaariossa arvioidaan, millainen luonnonvarojen kulutus on vuonna 2035, jos talous kehittyy tiedossa olevien päätösten mukaisesti. Kiertotaloustavoiteskenaariossa puolestaan arvioidaan, millaisilla kiertotalouden toimilla saavutetaan kiertotalousohjelman tavoitteet ja minkälaisia vaikutuksia näillä toimilla on. Kolmas skenaario on nimeltään kestävyysskenaario. Siinä arvioidaan, millä toimilla saavutetaan sekä kiertotalousohjelman tavoitteet että Suomen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite. 

“Skenaarioanalyysin lopputuloksena saamme pysäytyskuvan vuodesta 2035. Näin syntyy käsitys siitä, jos maailma muuttuu skenaarion mukaisesti, mitä valmiuksia meillä on varautua ja reagoida esimerkiksi taloudellisen kriisin tai muun yllättävän muutoksen sattuessa ja mitä siitä mahdollisesti seuraa”, Savolainen summaa.

Skenaariotyössä tuotetaan tietoa systeemitasolla niin, että huomioidaan sekä suorat että välilliset vaikutukset. Kiertotaloudessa nimittäin materiaalivirrat kulkevat usein yrityksestä toiseen ja toimialalta toiselle. 

“Teemme tulevaisuutta valottavaa kiertotalouden mallinnusta, jossa on mukana kattavasti toimijoita ja tarkastellaan kiertotalouden toimenpiteitä talouden eri sektoreilla. Tämä kokonaisuus tekee skenaariotyöstämme ainutlaatuisen. On tärkeää arvioida vaikutuksia kansantalouden tasolla, koska silloin näemme takaisinkytkentöjä, epäsuoria vaikutuksia ja nettovaikutuksia, jotka voivat helposti jäädä pimentoon, jos tarkastellaan vain yhtä toimialaa”, Savolainen sanoo.

Kokonaiskestävyys onkin kiertotalouden avainsanoja. Kiertotaloutta edistävä toimenpide jossain voi aiheuttaa yllättäviä vaikutuksia toisaalla.  

“Hyvä esimerkki ovat metsäteollisuuden sivuvirrat. Tietyt sivuvirrat menevät nykyisin energiahyötykäyttöön, mutta niiden materiaalihyötykäyttöä voidaan lisätä. Silloin pitää ottaa huomioon, mistä saadaan korvaava energia ja miten muutos vaikuttaa kokonaiskestävyyteen. Kokonaisvaltainen tarkastelu varmistaa, ettei parannus yhdessä asiassa huononna toista”, UPM:n ympäristöpäällikkö Taru Päiväläinen sanoo.

Vahvuus on verkostoissa ja uusissa kumppanuuksissa

Jotta kiertotaloudesta tulee talouden uusi perusta, kiertotalouden green deal pitää saada voimaan erityisesti kriittisillä toimialoilla. Siihen tarvitaan omien alojensa vahvoja organisaatioita näyttämään suuntaa. 

“Vaikkapa rakennusalalla Green Building Council voisi fasilitoida tavoitteiden ja toimien toteuttamista”, Taina Nikula ympäristöministeriöstä sanoo. 

“Kaupan alalla on portinvartijan rooli suomalaisten kestävien kulutusvalintojen mahdollistamisessa ja vihreän siirtymän edistämisessä. Kiertotaloudessa arvoketjujen rinnalle syntyy arvoverkostoja, joiden kautta muodostuu täysin uudenlaisia kumppanuuksia. Meitä kiinnostaa, mikä meidän toimialamme luonnonvarojen kulutus on ja miten voisimme tässä arvoverkostossa löytää yhdessä vaikuttavimmat keinot. Voiko esimerkiksi tämä green deal tukea toimialaamme tässä arvoverkostojen luomisessa? Toivomme näin. Eli meillä on isot odotukset green dealille”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoo. 

Suunnannäyttäjien lisäksi tarvitaan vahvoja verkostoja. Esimerkiksi Kiertotalous-Suomi-osaamisverkosto voi kirittää toimia ja tarjota osaamista. Taru Päiväläisen mukaan UPM:lle suurin kannuste lähteä mukaan green deal -työhön oli juuri toimialojen välinen yhteistyö: 

“Toimialat ylittävä yhteistyö ja keskustelu on kiertotaloudessa tärkeää. Kiertotaloudessa ei voi toimia siiloissa.” 

Ola on Päiväläisen kanssa samoilla linjoilla. 

”Mikään toimiala tai taho ei tee tätä yksin. Toiveenamme on, että kiertotalouden green deal mahdollistaa hyvin verkostoitumisen. Kiertotalous voi tarjota kumppanuusmalleja, joita emme tällä hetkellä pysty edes ajattelemaan. Esimerkiksi kaupan alalla tuotamme lähes terawattitunnin verran vuodessa hukkalämpöä, mikä on valtava määrä. Miten löytäisimme esimerkiksi energiateollisuuden puolelta kumppaneita hyödyntämään tämän hukkalämmön kaksisuuntaiseksi kaukolämmöksi?” sanoo Ola.

Lainsäädäntöön ja tiedonkeruuseen tarvitaan muutoksia

Lainsäädännöllä on suuri merkitys kiertotalouteen siirryttäessä. Ympäristöministeriö on esimerkiksi asettanut työryhmän selvittämään lainsäädännön keinoja, joilla voidaan helpottaa uusiomateriaalien tuotteistamista.

“Ei voi liikaa korostaa lainsäädännön kehittämistä kiertotaloutta sallivampaan suuntaan”, UPM:n Taru Päiväläinen sanoo. 

“Myös kaupan alan toimintaympäristö on hyvin monimutkainen, ja sääntelyä on runsaasti esimerkiksi tuotevastuuseen liittyen. Uusien liiketoimintamallien käyttöönotto ei ole todellakaan yksinkertaista, joten apua ja tukea toimialamme tulee tässä muutoksessa tarvitsemaan”, Marja Ola Kaupan liitosta sanoo. 
  
Valtionhallinnon tehtävänä on katsoa, mitä muutos tarkoittaa lainsäädännön sekä taloudellisen ohjauksen kannalta ja pitääkö ohjauskeinoja muuttaa.

“Arvioimme esimerkiksi, tarvitaanko kannusteita tai jopa keppiä lainsäädännön ja verojen muodossa. Tunnistamme myös rahoituskeinoja, joilla voidaan tukea kiertotalouden green dealin toteuttamista. Voidaan esimerkiksi koota EU-hanke tiettyjen muutosalueiden osalta tai tunnistaa avauksia ja ehdotuksia, jotka voisivat istua Business Finlandin rahoitusohjelmiin”, Taina Nikula sanoo.

Skenaariotyö on osoittanut, että muun muassa datan saatavuus on vielä iso ongelma. Esimerkiksi sivu- ja jätevirtojen käyttämisestä ei toistaiseksi kerätä järjestelmällisesti tietoa, ja luottamuksellisen datan jakaminen julkisesti on haaste yrityksille. 

“Nykyiset tiedonkeräys- ja tilastojärjestelmät ovat syntyneet tämän hetken talouden tarpeisiin ja nykyisen lainsäädännön pohjalta. Tiedontuotantojärjestelmän muuttaminen palvelemaan kiertotalouden tarpeita ei käy käden käänteessä. Kiertotalous on kameleonttimainen ilmiö, joka levittäytyy joka puolelle taloudessa ja ihmisten elämässä”, Hannu Savolainen sanoo.

Kiertotalouden skenaariot julkistetaan tämän vuoden lopussa

Työ kiertotalouden green dealin ja skenaarioiden parissa aloitettiin viime syksynä, ja se on käynnissä vilkkaana. Niitä valmistelee laaja joukko toimijoita: tutkimuslaitoksia, vastuuministeriöt, kuntia, kaupunkeja, maakuntia, keskeisiä toimialoja ja yrityksiä. Tällä hetkellä työssä kartoitetaan, puuttuuko skenaarioiden tekemistä varten vielä olennaista tietoa ja suunnitellaan mallinnuksia. Skenaariot julkistetaan loppuvuodesta 2023. 

Kiertotalouden tärkeimmiksi tunnistetuista yhtymäkodista on muodostettu kuusi muutosaluetta: Resurssiviisaat rakennukset, Kiertävät maa- ja kiviainekset, Resurssiviisas tuotanto ja materiaalien kierto, Kestävän kulutuksen liiketoiminta ja jakamistalous, Resurssiviisas energiantuotanto ja Uudistuva ruokaketju. Näistä kustakin muodostetaan yksi yhteinen Kiertotalouden green deal. Ensimmäisten muutosalueiden luonnosten muotoilu on alkamassa, ja se jatkuu tulevan syksyn ajan.