Kiertokirje 1/2022
Kiertotaloussopimus kokoaa keskeiset toimijat ja tutkimuslaitokset saman pöydän ääreen luomaan konkreettisia kiertotaloustaloustekoja
Vapaaehtoinen vähähiilinen kiertotaloussopimus vauhdittaa yhteiskunnan eri alueiden siirtymistä kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Loppuvuodesta 2022 valmistuva sopimus nojaa vahvasti skenaariotyöhön, joka tuottaa uutta tietoa kestävästä luonnonvarojen käytöstä. Lähdetkö mukaan?
Kuluvan vuoden aikana Suomessa on työn alla ainutlaatuinen kokonaisuus, jolla on potentiaalia vauhdittaa maa kiertotalouden suunnannäyttäjäksi.
Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö nimittäin luotsaavat vapaaehtoista vähähiilistä kiertotaloussopimusta, joka on osa kansallista Kiertotalousohjelmaa. Sopimuksen tavoitteena on edistää yhteiskunnan eri sektoreiden siirtymistä kiertotalousyhteiskuntaan.
Valmisteluun ja sopimuskumppaneiksi kutsutaan muun muassa toimialajärjestöjä, yrityksiä, maakuntia ja kuntia. Mukaan lähtevien kanssa neuvotellaan yhteinen sopimus. Toimijat voivat liittyä sopimukseen ja laativat siihen myös oman sitoumuksensa. Siinä ne määrittelevät itselleen tarkemmat tavoitteet ja toimet, jotka edistävät kiertotalouteen siirtymistä mahdollisimman vaikuttavasti. Sitoumusten toimia ja niiden vaikuttavuutta tukee suomalaisten tutkimuslaitosten skenaariotyö.
“Keskeisten toimijoiden välinen vuoropuhelu tulevaisuuden poluista on pääroolissa vähähiilisessä kiertotaloussopimuksessa. Haluamme löytää vaikuttavia toimia, joita edistämme myös ministeriöissä esimerkiksi erilaisilla kiertotalouden osaamisverkoston kaltaisilla tukitoimilla ja rahoitusratkaisuilla”, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula.
Vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmistelu käynnistyi alkukeväällä 2022, ja sopimuksen on määrä olla valmis allekirjoitettavaksi vuoden 2022 lopulla. Mukaan lähtevien omia sitoumuksia odotetaan kesään 2023 mennessä.
Skenaariotyö lisää tutkimuksen ja yhteiskunnan muiden sektoreiden vuorovaikutusta
Vähähiilisen kiertotaloussopimuksen selkäranka on materiaalivirtoja ja luonnonvarojen käyttöä koskeva skenaariotyö, jota johtaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Työhön osallistuvat lisäksi Geologian tutkimuskeskus (GTK), Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tilastokeskus.
Tutkimuslaitokset laativat analyysin Suomen materiaalivirroista ja luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta. Näin parannetaan eri tahojen yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tilanne tällä hetkellä on. Lisäksi luodaan kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota luonnonvarojen käytöstä. Työssä tarkastellaan myös, mitkä kiertotaloustoimet todella toimivat, ja minkälaisia vaikutuksia niillä on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön näkökulmasta.
“Skenaariotyö perustuu pitkälti vuorovaikutukseen tutkimuslaitosten ja sopimukseen sitoutuvien tahojen välillä. Laitokset tuottavat tietoa, josta eri sektorit hyötyvät. Sitoumuksen tehneet tahot puolestaan ovat kuulolla laitosten työstä, haastavat ja tuovat omia aineistojaan ja näkemyksiään mukaan tutkimukseen”, sanoo SYKEn Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä.
Seppälän mukaan vaikuttavista kiertotaloustoimenpiteistä on tällä hetkellä niukasti tietoa, vaikka tiedon tarve on suuri halki yhteiskunnan.
“Kiertotaloudesta puhutaan paljon. Siitä kuitenkin tiedetään hämmästyttävän vähän, millä tempuilla kasvihuonekaasuja voidaan oikeasti vähentää. Materiaalien tehokkaampaan käyttöön tähtäävien toimien vaikutuksista on niukasti tietoa saavutettavassa muodossa”, Seppälä summaa.
Suomesta kokoaan suurempi kiertotalousmaa?
Tutkimuslaitosten skenaariotyö luo arvokasta pohjatietoa keinoille, joiden avulla voidaan vähentää luonnonvarojen ylikulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sopimukseen liittyvät tahot voivat nojata tutkimuslaitosten työhön, kun ne asettavat tavoitteita ja arvioivat kiertotaloustoimenpiteiden vaikuttavuutta.
“Sopimuksen avulla meillä on Suomessa mahdollisuus olla kokoamme suurempi toimija kiertotaloudessa. Mahdollisuus katsoa ilmiöitä laajasti sekä nähdä yhteydet ja synergiaedut eri sektoreiden välillä tuo uudenlaisen näkökulman kestävyyteen”, Seppälä sanoo.
Skenaariotyössä yhdistetään ensimmäistä kertaa kansallisella tasolla ilmastonäkökulma ja luonnonvarojen kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja talouteen. Kansainvälisesti ainutlaatuisessa prosessissa eri tahot lyövät viisaat päänsä yhteen tuottaakseen tietoa, jota kukaan ei pystyisi yksin tuottamaan.
“Valmistuessaan sopimus on selkeä kehikko ekologiselle jälleenrakentamiselle”
Sopimus- ja skenaariotyö ovat vielä melko alkuvaiheessa, mutta kiinnostuneita tahoja on jo vajaa 50. Yksi niistä on Tampereen kaupunki. Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala näkee sopimusprosessissa runsaasti potentiaalia Tampereen ilmastotyölle ja luonnon monimuotoisuuden edistämiselle, mutta myös alueen yritysten kiertotalousratkaisuille ja niihin perustuvalle liiketoiminnalle.
“Sopimus hakee vielä hahmoaan. Mutta kun prosessi etenee, kiertotaloussopimuksesta saadaan selkeä kehikko ekologisen jälleenrakentamisen kokonaisuudesta. Se yhdistää luonnonvara- ja kestävyyskysymyksiin myös taloudellisen näkökulman”, Kankaala sanoo.
Alueella on meneillään kiertotalouteen liittyviä hankkeita, kuten maakunnallinen kiertotalouden innovaatiokeskus ja kiertotalouskiihdyttämö. Myös kaupungin infrarakentaminen ja konserniyhtiöt ovat keskeisiä toimijoita alueen kiertotalouden kehittämisessä. Erilaisiin sopimussisältöihin on siis monia mahdollisuuksia.
“Olemme lähtökohtaisesti valmiita sitoutumaan sopimukseen. Kunhan neuvottelut alkavat ja etenevät, niin tiedämme tarkemmin, mihin sitoudumme. Tavoitteenamme on sopimus, jolla on vaikutusta”, Kankaala sanoo.
