Kestävän kehityksen toimikunnan kokous – keskustelua vuoden 2015 jälkeistä kehitysagendasta ja toimikunnan jatkosta

Kestävän kehityksen toimikunnan maanantain 15.12. kokousta johti ensi kerran uusi puheenjohtaja pääministeri Alexander Stubb. Hän painotti avauspuheenvuorossaan, että kestävä kehitys ei ole vain yhden sektorin asia vaan läpäisee kaikkia yhteiskuntamme toimia. Hän sanoi huomanneensa, että talouden ollessa tiukilla, sysätään kestävän kehityksen asiat syrjään. Yhteiskuntasitoumus on ollut Stubbin mukaan menestys, se on edennyt hyvin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, mutta hän haastoi toimikuntaa kysymällä, miten sitä voidaan kehittää. Stubbin mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan tulee saada kirjaus, että toimikunta jatkaa tehtävässään ja että sen ydintehtävä sitoumuksen kaitsenta pysyy. Edelläkävijyys velvoittaa Suomea. Maailma vaatii esimerkkejä mm. hallitun rakennemuutoksen tekemiseen kohti resurssiviisasta taloutta.

Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen esitteli Post-2015 kestävän kehityksen agendan neuvotteluprosessia ja siihen liittyviä haasteita. Sipiläinen aloitti sanomalla, että ”Ensi vuosi on kohtalon vuosi paitsi tuleville ja syntyville sukupolville, mutta myös nykyisille nuorille ihmisille.” Äskettäin julkistettu YK:n pääsihteerin synteesiraportti ”The Road to Dignity by 2030” on pohjana ensi vuoden hallitusten välisille neuvotteluille, joista ounastellaan tulevan haastavat. Keskeistä uudessa kestävän kehityksen agendassa ja globaaleissa tavoitteissa tulee olemaan niiden vakuuttavuus; se miten ihmiset ”ostavat” tavoitteet ja agendan ja miten sen toteuttaminen ja seuranta hoidetaan. Erityistä on se, että uusi kestävän kehityksen agenda osallistaa kansalaissektorin hallitusten lisäksi. Rahoitus tulee olemaan yksi merkittävimmistä kysymyksistä, sillä nyt tullaan etsimään rahoitusta myös yksityissektorilta. Suomelle on ollut tärkeää, että EU on vahva toimija YK:n neuvotteluprosessissa, vaikka EU:n sisäinen valmistelu onkin ollut haastavaa mm. rahoitus- ja teknologian siirron kysymyksissä.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli oli tuottanut kokousedustajille oman näkemyspaperin. Lisäksi professori Eeva Furman ja johtaja Jaakko Kiander alustivat aiheesta. Paneelin laatimassa yhteenvedossa painotettiin, että Suomessa kestävän kehityksen toiminta on virkistynyt ja nyt meillä olisi eväitä ottaa seuraava askel: viedä se arkiseen elämään. Kansalaisten mukaan saaminen edellyttää uutta asennetta. Kestävän kehityksen on luotava ihmisille arvoa, laatua, helppoutta ja arvostusta toisten silmissä. Ihmiset voivat tulla mukaan kansalaistoiminnan, lähiyhteisönsä tai verkossa toimivien yhteisöjen kautta. Suomessa käynnissä oleva kestävän kehityksen sitoutumisprosessi on ainutlaatuinen esimerkki globaalin ja kansallisen, vieläpä yksittäisten toimijoiden kestävän kehityksen työn linkittämisestä. Sitoumukset lähivuosien muutoshankkeista osoittavat tahtoa pitkäjänteiseen työhön entistä lyhytjänteisemmäksi käyvässä yhteiskunnassa. Sitoumuksia on jo yli 100 taholta. Niiden määrä tulisi kuitenkin tuhatkertaistaa. Tämä voi tapahtua kokeilevan kansalaistoiminnan kautta. Kansalaisten on aika herätä, toimia ja vaatia sitä myös muilta.

Toimikunta keskusteli YK:n kestävän kehityksen prosessista ja tulevasta kestävän kehityksen agendasta sekä Suomen tilanteesta. Monessa puheenvuorossa kannatettiin, että toimikuntaa johtaisi jatkossakin pääministeri. Kestävä kehitys ansaitsee poliittista painoarvoa, sillä se koskee horisontaalisesti kaikkia hallituksen toimintoja. Vapaaehtoinen sitoumusprosessi nähtiin positiivisena, ja tulosta (100 sitoumusta puolessa vuodessa) erinomaisena. Seuraavaksi sitoumuksia tulee arvioida ja katsoa prosessin vaikuttavuutta. Toimikunta evästi, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kirjaus sekä toimikunnan että sitoumusprosessin jatkosta.

Lue lisää: