Kansainvälisen muovisopimuksen kohtalo ratkeaa pian Busanissa
YK:n jäsenvaltiot jatkavat neuvotteluja kansainvälisestä muovisopimuksesta 25.11.–1.12.2024 Etelä-Koreassa. Lähtöasetelma Busanin neuvotteluihin on haastava. Maiden on päästävä sopuun muun muassa siitä, kattaako sopimus primäärimuovin valmistuksen, millä tasolla tavoitteet ja velvoitteet määritellään ja miten toimeenpano rahoitetaan.
Busanin kokous on kansainvälisen muovisopimuksen kannalta ratkaiseva, sillä maiden pitäisi saada sopimus aikaiseksi vuoden loppuun mennessä. Sopimusneuvottelut ovat tähän mennessä edenneet hitaasti. Edellisillä neuvottelukierroksilla laadittu sopimustekstiluonnos on vaikeaselkoinen ja kuvastaa maiden eroavia näkemyksiä.
“Haastavimmaksi kysymykseksi on osoittautunut, sisältyykö sopimukseen primäärimuovin valmistus. Toinen haaste on, määritelläänkö tavoitteet ja velvoitteet kansainvälisellä vai kansallisella tasolla. Myös toimeenpanon tuki puhututtaa: jos kehittyville maille ei ole tarjolla tukea, sopimuksen syntyminen on epätodennäköistä”, Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä sanoo.
Jotta Busanissa on mahdollista saavuttaa yhteisymmärrys, neuvottelujen puheenjohtaja Luis Vayas Valdivieso käynnisti alkusyksystä konsultaatiot eri maiden välillä. Vayas Valdivieso on myös ehdottanut omaa, reippaasti yksinkertaisempaa kompromissitekstiään tulevien neuvottelujen pohjaksi.
Suomi ja EU lähtevät neuvotteluihin matkalaukuissaan kunnianhimoisia tavoitteita
Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionin delegaatiota. EU:n tavoitteena on saada aikaan sopimus, joka asettaa sitovia ja konkreettisia velvoitteita koko muovin elinkaarelle. EU:n delegaatio määrittää ennen kokousta prioriteettinsa ja sen, millaiseen sopimukseen EU voi sitoutua.
“Primäärimuovien tuotannossa EU ajaa globaalia tavoitetta tuotannon vähentämiselle sekä raportointivelvoitetta. Toivomme rajoitteita huolta aiheuttaville kemikaaleille priorisoiduissa muovituotteissa. EU haluaa myös rajoittaa ongelmallisten muovituotteiden käyttöä ja mikromuovipäästöjä”, ylitarkastaja Emma Nurmi sanoo.
Lisäksi EU vaatii, että sopimukseen tulee oma kohtansa tuotesuunnittelusta, joka tukee siirtymää kohti muovien kiertotaloutta. EU myös kannattaa vaatimuksia muovituotteiden kemiallisten ainesosien merkitsemisestä.
Muovien jätehuollossa EU:n tavoitteena ovat kunnianhimoiset ja konkreettiset määräykset sopimuksen osapuolille. EU haluaa myös vahvistaa tuottajavastuuta siten, että muovituotteiden tuottajat ja maahantuojat olisivat vastuussa tuotteidensa jätevaiheesta eli jätteen keräämisestä ja käsittelystä.
Myös rahoitus ja toimeenpano pitää ratkaista
Rahoituksen osalta EU korostaa kaikkien osapuolten vastuuta sopimuksen toimeenpanosta. Kehittyviä maita pitää kuitenkin tukea sopimuksen edellyttämissä toimissa. Saastuttaja maksaa -periaate on tärkeä unionille. EU peräänkuuluttaa sopimukselle laajaa rahoituspohjaa kansallisista, kansainvälisistä, julkisista ja yksityisistä lähteistä.
“Lisäksi on tärkeää, että kaikki investoinnit vievät yhteen suuntaan, kohti muovien kestävää kiertotaloutta”, Tuulia Toikka sanoo.
Toikka muistuttaa, että toimeenpanon mekanismit ratkaisevat, miten sopimusta voidaan seurata ja kehittää edelleen. Sopimuksesta pitää rakentaa sellainen, että sitä voidaan parantaa tulevaisuudessa.
“Kaikilla sopimuksen osapuolilla pitää olla velvoite raportoida. Sen avulla toimeenpanoa voidaan arvioida ja sopimusta tarkentaa. Muovisopimuksen pitää myös olla johdonmukainen suhteessa olemassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin ja tutkimustuloksiin. Meille tärkeitä asioita ovat myös oikeudenmukainen siirtymä ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.”
Lupaavia merkkejä Kiinasta ja Intiasta
“Muovisopimuksen vaikuttavuus riippuu sekä sen kunnianhimon tasosta että allekirjoittavien maiden määrästä. Määrän lisäksi sekin vaikuttaa, ovatko sopimuksessa mukana muovihaasteen kannalta kaikkein keskeisimmät maat, kuten suuret muovintuottajat”, Tuulia Toikka sanoo.
Neuvottelujen puheenjohtaja Luis Vayas Valdivieso on ehdottanut, että sopimus tulee voimaan, jos 50 maata ratifioi sen. On siis mahdollista, että sopimus syntyy, vaikka kaikki neuvotteluihin osallistuneet valtiot eivät allekirjoita sitä.
“Näyttää rohkaisevasti siltä, että Kiina haluaa, että sopimus syntyy. Kiina ja Intia ovat lähestyneet viime keskusteluissa esimerkiksi primäärimuovin tuotannon kysymyksiä aiempaa rakentavimmilla kannoilla. Myös Yhdysvallat olisi tärkeää saada hyväksymään sopimus maassa tapahtuneen vallanvaihdoksen jälkeenkin”, Toikka sanoo.
Kansainvälisen muovisopimuksen on tarkoitus kattaa muovin koko elinkaari ja vähentää muovin aiheuttamaa ympäristön saastumista. Neuvottelut aloitettiin vuonna 2022, ja Busanin neuvottelukierros on viides ja viimeinen laatuaan. Jos sopu syntyy, sopimus allekirjoitetaan vuonna 2025.
Ympäristöministeriö järjesti 7.11.2024 suomalaisille sidosryhmilleen webinaarin kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelutilanteesta. Tämä koosteartikkeli on kirjoitettu webinaarin pohjalta.
