Näkökulma
Kansainvälinen muovisopimus - tuleeko siitä ikinä valmista?

YK-maat neuvottelevat uudesta monenvälisestä sopimuksesta, jolla hillittäisiin muovin aiheuttamaa saastumista ja joka kattaisi muovin koko elinkaaren tuotannosta jätteenkäsittelyyn saakka. Sopimus tulisi laatia vuoden 2024 loppuun mennessä, ja hallitustenvälisen neuvottelukomitean viimeinen kokous järjestetään Busanissa Etelä-Koreassa ensi marraskuussa. Neuvotteluiden pitäisi siis olla vahvasti loppusuoralla, mutta tilanne vaikuttaa erittäin hankalalta. Neuvotteluja yritetään vauhdittaa vielä Bangkokissa 24.-28. elokuuta.

Työ on edennyt takkuisesti

Kaikilla mailla ei vaikuta olevan halua saada sopimusta valmiiksi, ja kunnianhimon taso vaihtelee niilläkin, jotka haluavat. Hidas edistyminen näkyy siinä, miten sopimusluonnos on kehittynyt vuosina 2022-2024. Neuvottelukomitean kahdessa ensimmäisessä kokouksessa keskustelut sopimuksen mahdollisista elementeistä, tavoitteista ja velvoitteista jäivät melko pintapuolisiksi, eikä varsinaista sopimusluonnosta vielä ollut. 

Kolmannessa kokouksessa käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvottelukomitean puheenjohtajan laatimaa sopimusluonnosta, joka mahdollisti neuvottelujen etenemisen uuteen vaiheeseen. Tämä ”nollaluonnos” pyrki ottamaan huomioon maiden näkemyksiä, ja se sisälsi erilaisia vaihtoehtoja sopimuksen tavoitteeksi ja velvoitteiksi. Etenemistä kohti yhteisymmärrystä ei kuitenkaan tapahtunut, vaan maat lisäsivät luonnokseen omat näkemyksensä, jolloin tulokseksi saatiin lähes kaksinkertaiseksi paisunut vaikeaselkoinen teksti. Alkuperäisten vaihtoehtojen lisäksi sopimusluonnokseen sisällytettiin koko joukko uusia ideoita, ja näkyviin kirjattiin myös vaihtoehdot, joiden mukaan kyseistä velvoitetta ei tulisi sisällyttää sopimukseen lainkaan. 

Neljännessä kokouksessa luonnosta pyrittiin supistamaan, mutta sekin tehtiin lähinnä yhdistelemällä eri vaihtoehtoja, jolloin sopimustekstistä tuli entistäkin hankalammin ymmärrettävä kokonaisuus. Näkemyksiä yhteensovittavaan keskusteluun ei vieläkään päästy. Positiivisena voitaisiin pitää sitä, että nekin maat, jotka eivät halua muovin elinkaaren alkupäähän kohdistuvia velvoitteita sopimukseen, osallistuivat niitä koskevien tekstikohtien työstämiseen. Tosin ne edelleen korostivat kannattavansa sitä, ettei näitä kohtia tulisi sopimukseen lainkaan, joten tämä odottamaton aktiivisuus saattoi olla vain yksi monista tavoista tuhlata kallisarvoista neuvotteluaikaa.

Haastavien neuvotteluiden seurauksena Busanin 5. neuvottelukierroksen pohjana toimii vaikeaselkoinen ja edelleen maiden eroavia näkemyksiä sisältävä sopimusluonnosteksti. Yksityiskohtana mainittakoon, että 77-sivuinen luonnos sisältää yli 3700:t hakasulut. Hakasuluilla merkitään niitä osia, joista ei ole saavutettu yhteisymmärrystä. Lähes kaikki on vielä hakasuluissa.  

Sopimuksen valmiiksi saaminen edellyttää halua ja kompromisseja

Neuvottelujen vauhdittamiseksi on perustettu rahoitukseen ja teknisiin asioihin keskittyvät avoimet asiantuntijatyöryhmät, jotka kokoontuvat elokuun lopulla Bangkokissa. Tämä kokous antanee jotakin käsitystä siitä, löytyykö mailta riittävästi halua saada sopimus valmiiksi. 

Sopimuksen valmiiksi saaminen vuoden loppuun mennessä tulee olemaan vaikeaa. Aiemmat ympäristösopimusneuvottelut ovat kuitenkin osoittaneet, että viime hetkilläkin voidaan saada paljon aikaiseksi. Lisäksi kaiken ei tarvitse olla valmista, kun sopimus allekirjoitetaan. Monista yksityiskohdista voidaan päättää myöhemmin sopimuksen osapuolten kesken.

Kompromisseja joudutaan varmasti tekemään, ja nyt on EU:nkin aika tarkistaa kunnianhimonsa tasoa: mistä asioista on ehdottoman välttämätöntä saada sitova velvoite ja mistä riittäisi kevyempi kirjaus ja vapaaehtoiset toimet. Lisäksi tarvitaan maiden välistä näkemysten yhteensovittamista konsultaatioiden kautta, jotta neuvottelut Busanissa voisivat päättyä sopimuksen solmimiseen – jokaisesta yksittäisestä hakasulusta keskustelemiseen aika ei millään riitä. 

Kirjoittaja