Ilmastovuosikertomus 2020: Lähivuosien päästövähennystavoitteet saavutettaneen, hiilineutraali Suomi vuonna 2035 vaatii lisätoimia

”Suomen on täysin mahdollista olla hiilineutraali vuonna 2035, mutta sen saavuttamiseksi meidän on löydettävä lisää keinoja vähentää päästöjä ja vahvistaa nieluja. Tärkeitä ratkaisun paikkoja ovat energiaverotuksen uudistaminen syksyn budjettiriihessä sekä hallituksen puoliväliriihi, jossa tarkastellaan ilmastotoimien riittävyyttä. Tällä hetkellä käynnissä on työ eri ilmastosuunnitelmien päivittämiseksi hiilineutraaliustavoitteen mukaiseksi. Riittävät päästövähennystoimet on löydettävä, kun ilmasto- ja energiastrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään sekä laaditaan uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Suomen nykyisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 % vuoteen 2020 ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja hiiltä sitovat nielut ovat yhtä suuret. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä lakiin sisällytetään uusi hiilineutraaliuspolkua vastaava päästövähennystavoite vuodelle 2030.

Ilmastovuosikertomuksella seurataan näiden tavoitteiden toteutumista eli kaikkien sektoreiden päästöjen ja nielujen kehitystä ja erityisesti päästökaupan ulkopuolella olevien sektorien kehitystä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnittelut politiikkatoimet päästöihin vaikuttavat, ja arvioidaan tarvetta uusille toimille.

Suomen päästöt vähenivät 2019 päästökaupan piirissä hyvää tahtia, sen ulkopuolella hitaasti

Vuoden 2019 pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät 11 %, ja päästökaupan ulkopuolella päästöt vähenivät kaksi prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n asettaman päästökiintiön.

Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähkön- ja kaukolämmöntuotanto, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus. Päästökaupan ulkopuolella ovat esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt.

Liikenteen päästöt vihdoin laskusuunnassa, mutta lasku vaatimatonta

Liikenteen päästöt kääntyivät laskuun edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt eivät ole vähentyneet niin ripeästi kuin on toivottu. Päästökaupan ulkopuolisen kokonaisuuden kannalta liikenteen päästökehitys on ratkaiseva.

Liikenteen päästöjen määrään vaikuttaa kolme asiaa: ajetut kilometrit, liikennevälineiden energiatehokkuus ja käytetyt polttoaineet tai käyttövoima. Ajetut kilometrit ovat vähentyneet jonkin verran kaupunkiseuduilla, mutta maanteillä ja raskaassa liikenteessä ajetut kilometrit ovat sen sijaan lisääntyneet. Sähköautojen määrä on lisääntynyt Suomessa suhteellisen ripeästi, ja niitä on todennäköisesti vuonna 2030 huomattavasti enemmän kuin tavoitteeksi asetettu 250 000 kappaletta. Biopolttoaineiden osuus on vaihdellut vuosittain, mikä on heijastunut vaihteluna myös liikennesektorin päästöissä. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain mukaan biopolttoaineiden osuus nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Metsien hiilinielu vahvistui, maatalouden päästöt junnaavat paikallaan

Maankäyttösektorin nettonielu eli ilmakehästä sidotun hiilidioksidin nettomäärä vahvistui 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttösektorin päästöt ja nielut vaihtelevat merkittävästi vuosittain ja lisäksi maankäyttösektorin toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja tietopohjaan liittyy suurempia epävarmuuksia kuin muilla sektoreilla.

Maataloudesta aiheutuvat päästöt pysyivät tasaisina myös viime vuonna. Vuoteen 2030 mennessä maatalouden päästöjen pitäisi kääntyä hienoiseen laskuun, jos keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmat toteutuvat suunnitellusti.

Rakennusten erillislämmityksen ja jätteiden käsittelyn päästöt vähentyneet suhteellisesti eniten

Rakennusten erillislämmityksen ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet suhteellisesti eniten verrattuna vuoteen 2005. Lämmityksen päästövähennykset on saatu vähentämällä öljylämmitystä ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä.

Vuonna 2019 jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät viisi prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat vähentyneet peräti 35 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Syitä ovat muun muassa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen väheneminen ja jätteen lisääntynyt energiakäyttö jätelainsäädännön tiukentumisen seurauksena. Laskevan trendin odotetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa, kun vuonna 2016 voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoittava asetus vähentää edelleen kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjä ja vanhojen kaatopaikkojen kaasuntuotanto vähenee.

Kuntien ilmastotavoitteet eivät vielä näy valtakunnan tasolla vähentyneinä päästöinä, kotitalouksien hiilijalanjälki kasvussa

Sektorikohtaisten toimien lisäksi ilmastovuosikertomuksissa tarkastellaan poikkileikkaavia toimia, joilla pyritään vauhdittamaan kuntien ilmastotyötä ja suitsimaan kulutuksen päästöjä.

Ilmastovuosikertomuksen mukaan ilmastotyö on monessa kunnassa päässyt hyvään vauhtiin. Monet Suomen kunnat ovat jo sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja laatineet hiilineutraaliutta edistäviä strategioita ja tiekarttoja. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, ja kokonaisuudessaan Suomen kuntien päästöt eivät ole vähentyneet merkittävästi.

Kotitalouksien hiilijalanjälki on käytettävissä olevien tietojen mukaan jälleen kasvussa. Suomen ympäristökeskuksen Syken selvityksen mukaan Suomen kulutusperäiset päästöt ovat lisääntyneet 12 % 2000-2016. Kehityksen taustalla on erityisesti kulutusmenojen kasvu. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että kansalaiset puolittaisivat oman hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä.

Sopeutumisen kiireellisyys korostuu

Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kiireellisyys alkaa nyt korostua, koska ilmaston kiihtyvästä lämpenemisestä ja sään ja vesiolojen ääri-ilmiöistä koituvat taloudelliset menetykset ovat lisääntyneet, ilmastovuosikertomus toteaa.

Äärimmäisten sää- ja vesiolojen lisäksi ilmastonmuutoksen myötä kasvavat tauti- ja tuholaisriskit sekä haitallisten vieraslajien leviäminen ovat uhka ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle, luontoympäristölle sekä luonnonvaroihin perustuville elinkeinoille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset välittyvät Suomeen myös epäsuorasti globaalien raaka-aine-, energia-, raha- ja ihmisvirtojen sekä logistiikkaketjujen kautta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaa kansallinen sopeutumissuunnitelma 2022, joka hyväksyttiin vuonna 2014 ja josta tehtiin väliarviointi viime vuonna.

Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiin

Ilmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Vuosikertomuksen sisältöä on kehitetty eduskunnan asiasta antaman mietinnön sekä eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta. Palautteen keskeisin viesti on ollut, että ilmastovuosikertomuksen tulisi antaa kattavampi kokonaiskuva päästökehityksestä ja ilmastopolitiikasta. Edellinen kertomus keskittyi taakanjakosektorin päästökehityksen ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanon seurantaan. Ilmastovuosikertomusta on tarkoitus kehittää edelleen ilmastolain uudistamisen myötä.

Eduskunta aloittaa ilmastovuosikertomuksen käsittelyn kesätauon jälkeen.

• Ilmastovuosikertomus (valtion julkaisuarkisto Valto)

Lisätietoja:

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, ympäristöministeriö, [email protected], p. 050 414 1682

Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, [email protected], p. 029 525 0060

Erityisasiantuntija Riikka Siljander, ympäristöministeriö, [email protected], p. 029 525 0036