Harppaus mertensuojelussa Korean osapuolikokouksessa
Korean Pyeongchangissa järjestetty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous nuijittiin päätökseen perjantai-iltana.
Suomelle oli erityisen tärkeää, että kokouksessa nimettiin kaksi arktista aavan meren aluetta meriluonnoltaan arvokkaiksi alueiksi. Suomen uraauurtavassa arktisessa strategiassa korostetaan uusien suojelualueiden perustamista juuri aavan meren alueelle Pohjoisnavan ympäristöön. Lisäksi Suomi isännöi viime keväänä arktisia merialueita käsitellyttä kansainvälistä työkokousta. Sen tulokset hyväksyttiin sellaisenaan.
Arktiset merialueet ovat osa suurempaa 150 kohteen kokonaisuutta. Mukana on myös yhdeksän Venäjän aluevesien arktista merialuetta.
Valtuuskunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Tanninen iloitsee päätöksestä: ”Tämä oli hieno saavutus kansainvälisessä merialueiden suojelussa. Olen ylpeä Suomen panoksesta prosessissa. Päätös avaa väylän alueita koskevien kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämiseen, sillä ilman kansainvälistä yhteistyötä alueiden luontoa ei pystytä turvaamaan kasvavilta taloudellisilta paineilta.”
Arktisen merialueen pysyvän jääkerroksen peittävyys on viime aikoina vähentynyt, mikä johtuu ilmastonmuutoksesta. Muutos vaikuttaa voimakkaasti arktisen alueen luontoon ja heijastuu luonnon monimuotoiseen myös maailmanlaajuisesti.
Nyt nimettyjen alueiden mahdollinen tuleva lainsäädännöllinen asema on vielä auki.
Rahoitusta uusilla mausteilla
Vuonna 2012 Intiassa sovittiin, että maat kaksinkertaistavat kehitysmaille osoitetun kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden rahoituksen vuoteen 2015 mennessä. Tähän liittyen Koreassa laskettiin, kuinka paljon maailma tällä hetkellä käyttää rahaa luonnon monimuotoisuuteen. Summa on maailmanlaajuisesti 1,3 miljardia dollaria tärkeimmästä rahoituslähteestä (GEF).
Neuvotteluissa esitetty aloite tuplata jo aiemmin tuplattu rahoitus hylättiin, ja kokous pitäytyi vuoden 2012 päätöksessä.
Kokoukseen tuotiin myös aloite, jonka mukaan rikkaat maat ja erilaiset instituutiot voivat vapaaehtoisesti antaa kehitysmaille lisärahoitusta. Asiasta sovittiin, että maat voivat halutessaan kohdistaa ylimääräistä rahoitusta kehitysmaiden tekniseen tukeen ja valmiuksien vahvistamiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koulutusta tai käytännön yhteistyöprojekteja.
Monen muun osapuolen tavoin EU piti päätösistunnossa puheenvuoron, jossa se korosti olevansa vahvasti sitoutunut vuonna 2012 tehtyihin päätöksiin.
Maat myös sopivat, että ne pyrkivät pienentämään kotimaisen biodiversiteettirahoituksen rahoitusvajetta vuoteen 2020 mennessä. Päätös on suuntaa-antava, eikä siihen sisälly tavoitelukuja.
Timo Tanninen toteaa: ”Oli linjakasta pysyä Intiassa sovitussa alustavassa rahoituspäätöksessä tuplata luonnon monimuotoisuuden rahoitus vuoteen 2015 mennessä hyödyntäen kaikkia eri rahoituslähteitä ja säilyttää se vähintään samalla tasolla vuoteen 2020 saakka. Suomi voi olla tähän muun EU:n tavoin tyytyväinen.”
Historiallinen uudistus alkuperäiskansoja koskevaan terminologiaan
Kokouksessa päätettiin, että kaikissa biodiversiteettisopimuksen tulevissa päätöksissä käytetään termiä ”alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt” (indigenous peoples and local communities).
Päätös tarkentaa sopimuksen toimeenpanoa: nyt on selvää, että sopimuksessa tarkoitetaan tässä yhteydessä nimenomaan alkuperäiskansoja. Uudistus on myös linjassa kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa tapahtuneen kehityksen kanssa.
Suomen valtuuskunnan jäsen, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi iloitsee tuloksesta: ”Päätös on historiallinen. Asiasta on neuvoteltu vuosia sekä EU:n sisällä että osapuolikokouksissa. Nyt tehty ratkaisu selkiyttää tilannetta kaikin puolin. Tällä on myös suuri symbolinen merkitys.”
”Ympäristöministeriön ja Saamelaiskäräjien yhteistyö on ollut asiassa hyvä, ja Suomi on tehnyt kovasti töitä terminologian muuttamiseksi. On myös merkillepantavaa, että alkuperäiskansoja ei juurikaan ole edustettuina valtioiden delegaatioissa. Norja, Suomi ja Ruotsi ovat poikkeus. Tämä kertoo niiden sitoutuneisuudesta alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseen. Pidän tätä todella hyvänä ja rakentavana asiana”, Näkkäläjärvi kiittää.
Uusi teollinen vallankumous ovella?
Synteettinen biologia oli asialistalla ensimmäistä kertaa. Oli saavutus sinänsä, että asiaa yleensä käsiteltiin, sillä osa maista ei olisi halunnut keskustella siitä lainkaan.
Kyseessä on esimerkiksi perimän muuntelu keinotekoisesti valmistetuilla geeneillä tai uudenlaisten solukomponenttien rakentaminen. Eri puolilla maailmaa synteettisen biologian teknologioita sovelletaan jo kokeilumielessä laajamittaisesti muun muassa kemianteollisuudessa. Biotalouden sovellutukset voivat tulla käyttöön nopeastikin.
Koreassa asiaa käsiteltiin ensisijaisesti laji- ja luonnonsuojelun kannalta. On pidetty riskinä, että keinotekoisesti luotu perimä tai eliö päätyisi luontoon ja vaikuttaisi luonnonvaraisten lajien perimään ja ekosysteemeihin. Keskusteluja ei sen sijaan käyty asian laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista, jotka voivat olla mittavia. Osa asiantuntijoista pitää synteettistä biologiaa ihmiskunnalle yhtä mullistavana kuin teollista vallankumousta.
Kokous pani asiasta alulle selvitystyön. Aluksi pyritään käsitteen määrittelyyn, joka on yhä pahasti kesken. Ainoa kansainvälinen sopimus, joka selvästi liittyy aiheeseen, on bioturvallisuutta edistävä Cartagenan pöytäkirja. Jatkossa asiaa käsitellään sen puitteissa.
Monimuotoinen luonto edellytys kestävälle kehitykselle
Koreassa päätettiin myös tehostaa luonnon monimuotoisuutta käsittelevien sopimusten välistä yhteistyötä. Jotta asia käytännössä etenee, asetetaan uusi neuvoa-antava ryhmä, jolloin myös osaamisen jakaminen ja tiedonkulku paranevat. Tarkoitus on, että sopimuksiin liittyvä työ helpottuu myös kansallisella tasolla, kun sopimusteknisiä asioita on ensin virtaviivaistettu kansainvälisesti. Suomi on edistänyt uutterasti aloitetta Koreassa ja sitä edeltäneissä osapuolikokouksissa.
Timo Tanninen on iloinen osapuolikokouksen tuloksista: ”Saavutukset ovat komeita ja niistä sietää olla ylpeä. Kaikkiaan neuvottelut etenivät kohtalaisen sujuvasti. Kansainvälinen yhteisö osoitti taas, että yhteinen sävel löytyy luonnon hyvinvoinnin eteen tehtävässä työssä. Koreasta lähti myös vahva viesti kestävän kehityksen post 2015 -tavoitteiden valmisteluun, että luonnon monimuotoisuus on välttämätön edellytys aidosti kestävälle kehitykselle. Haluan lämpimästi kiittää koko Suomen valtuuskuntaa, joka istui pitkiä iltoja haastavissa olosuhteissa itseään säästämättä. Tästä meidän on hyvä jatkaa.”
Seuraava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään Meksikossa vuonna 2016.
Lisätietoja:
HUOM! Aikaero Suomesta Etelä-Koreaan: + 6 tuntia
Ylijohtaja Timo Tanninen, ympäristöministeriö, p. 040 531 9335
Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 040 506 1172
Biodiversiteettisopimus: neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, p. 050 3070 806
Raha-asiat: neuvotteleva virkamies Lauri Taro, valtiovarainministeriö, p. 050 595 4400 ja neuvotteleva virkamies Eija Lumme, ympäristöministeriö, p. 050 364 7358
Merialueet: neuvotteleva virkamies Henna Haapala, p. 050 353 3894 ja neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, p. 050 463 8196 (Suomessa)
Synteettinen biologia: ylitarkastaja Katileena Lohtander-Buckbee, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 649
Viestintäpäällikkö Katja Huumo, ympäristöministeriö, p. 050 5675 381