Hallitus suhtautuu kriittisesti EU:n ilmastotoimien sosiaalirahastoehdotukseen

Hallitus korostaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hallitus pitää periaatteellisesti tarpeellisena, että ilmastotoimien mahdollisia haitallisia tulonjakovaikutuksia kompensoidaan etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Nykymuotoinen komission ehdotus ei kuitenkaan ole hallituksen mielestä tarkoituksenmukainen. Erityisesti hallitus kritisoi ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta suoriin tulonsiirtoihin EU:n talousarviosta ja painottaa, että päällekkäisiä kompensaatiojärjestelmiä tulisi välttää.

Hallitus linjasi kantaansa komission ehdotukseen uuden ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta tänään eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä. 

Rahaston perustaminen linkittyy tiiviisti päästökaupan ehdotettuun laajentumiseen liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin, johon hallitus suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti. Uuden päästökaupan myötä tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta, jonka kustannusvaikutukset voivat heijastua haitallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin. Rahaston tavoitteena olisi vähentää näitä negatiivisia vaikutuksia. Komission ehdottaman rahaston koko olisi 72,2 miljardia euroa, ja se toimisi määräaikaisesti vuosina 2025-2032.

Hallitus pitää yleisellä tasolla hyvänä, että uuden päästökauppajärjestelmän huutokauppatulojen avulla pystyttäisiin kompensoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia haavoittuvimmissa asemissa oleville kotitalouksille ja muille toimijoille sekä toisaalta tukemaan puhtaita investointeja. Hallitus pitää myös hyvänä, että komissio kiinnittää huomiota ilmastotoimien oikeudenmukaiseen toteutumiseen. Esitys ei kuitenkaan nykymuodossaan ole tarkoituksenmukainen. Hallitus korostaa, että ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota saavutettavaan EU-tason lisäarvoon, kustannustehokkuuteen sekä hallinnolliseen taakkaan. Myös rahaston suureen kokoon hallitus suhtautuu varauksellisesti.

Hallitus suhtautuu kriittisesti monivuotisen rahoituskehyksen avaamiseen ja siihen, että EU rahoittaisi suoria sosiaalietuuksia

Rahasto rahoitettaisiin siten, että jäsenmaat luovuttaisivat neljäsosan uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi. Ehdotus edellyttää muutoksia EU:n omia varoja koskevaan päätökseen. Lisäksi päätöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi muutettava. Hallitus suhtautuu näihin erittäin kriittisesti. 

Rahaston varojen hyödyntäminen edellyttäisi jäsenmaakohtaisen suunnitelman laatimista ja hyväksyttämistä komissiossa. Rahastosta myönnettävät avustukset voisi jäsenvaltioissa käyttää toimiin, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edesauttaisivat siirtymää kohti vähä- ja nollapäästöistä liikennettä ja rakennusten lämmitystä. Tämän lisäksi ehdotus mahdollistaa sen, että jäsenmaat voivat suunnitelmissa osoittaa suoria tulonsiirtoja haavoittuville kotitalouksille, liikenteenkäyttäjille ja mikroyrityksille. Hallitus toteaa, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vastata perusturvan vähimmäistasosta osana sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmiään. Valtioneuvosto suhtautuu erityisen kriittisesti siihen, että EU toimisi jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana.

Hallitus linjaa kannassaan, että sillä on valmius tarkastella vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat eduskunnan kantojen ja Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisen ratkaisun. Tämä arviointi voidaan tehdä, mikäli 55-valmiuspaketin toteutuminen tai Suomen tavoitteisiin nähden riittävän kunnianhimoisen kokonaisuuden saavuttaminen sitä vaatii.

”Sosiaalirahasto herättää paljon kysymyksiä ja epäilyksiä – ja aivan syystä. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä iso kuva. Komission ehdotukset päästökaupan laajentamisesta ja sosiaalirahaston perustamisesta linkittyvät tiivisti toisiinsa. Jos sosiaalirahastoa ei perusteta eikä uutta päästökauppaa tule, menetetään tehokas keino vähentää fossiilisia päästöjä kaikkialla EU:n alueella ja erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa on meitä vähäisemmät velvoitteet päästökaupan ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että Suomen kanta ei ole kategorinen ei, ja vaihtoehtoja selvitetään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Miten työ etenee?

Komission ehdottama uusi rahasto on osa laajempaa EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia, jonka Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa. Paketilla pannaan toimeen EU:n velvoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius EU:n tasolla vuoteen 2050 mennessä.

Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelut kestävät ainakin vuoteen 2022 asti.

Lisätiedot

Terhi Lehtonen
Valtiosihteeri
p. 029 5161000
[email protected]

Elina Vaara
Erityisasiantuntija
p. 029 5250097 
[email protected]