Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja
Elinympäristöjen tilaa edistämällä voidaan yhtä aikaa turvata luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, hillitä ilmastonmuutosta ja luoda edellytyksiä paikallisille elinkeinoille, toteaa elinympäristöjen tilan edistämistä selvittänyt ELITE-työryhmä. Se luovutti tänään ympäristöministeriölle ehdotuksensa, joka sisältää kriteerit ja suunnitelman elinympäristöjen tilan edistämiseksi kustannusarvioineen.
Suomi on sitoutunut maailmanlaajuiseen tavoitteeseen ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä vähintään 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on turvata monimuotoiset elinympäristöt sekä niiden ihmiselle tuottamat ekosysteemipalvelut (mm. virkistys, kasvien pölyttäminen, luonnonvarat, veden ja ravinteiden kierto).
Elinympäristöjen tilaa edistäviä toimia priorisoitaessa otettiin huomioon niiden kustannustehokkuus sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja tärkeimpiin ekosysteemipalveluihin. Elinympäristöjen välisessä priorisoinnissa huomioitiin elinympäristöjen kunnostettava pinta-ala, heikentymisen aste sekä lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus.
Priorisoimalla merkittäviä kustannussäästöjä
Luonnonsuojelua on perinteisesti toteutettu Suomessa elinympäristökohtaisilla ohjelmilla (esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma). Työryhmän mietintö osoittaa, että elinympäristöjen tilan edistämisestä aiheutuvia kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää huomioimalla eri elinympäristöt yhtä aikaa. Näin kustannuksia voidaan vähentää jopa 60-90 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa kaikkien elinympäristöjen tilaa edistetään toisistaan riippumatta.
"Nykyisessä taloustilanteessa pidän realistisena 7,5 prosentin tavoitetta elinympäristöjen tilan edistämisessä. Sen arvioidut vuosikustannukset ovat 140 miljoonaa euroa vuoteen 2050 saakka. Tämän jälkeen, esimerkiksi vuoteen 2100 mennessä, voimme keskittyä saavuttamaan loput 15 prosentin tavoitteesta", työryhmän puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta kertoo.
"Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen edellyttää asennemuutosta ja esimerkiksi kompensaatioiden käyttöönottoa. Yritykset voisivat kompensoida liiketoimintansa ympäristövaikutuksia investoimalla luontopääomaan. Nämä investoinnit voisivat tehdä elinympäristöjen tilan edistämisestä uuden elinkeinon ja hallinnosta uuden liiketoiminnan mahdollistajan", Kotiaho toteaa.
Soiden ennallistaminen edullista
Työryhmä tunnisti monia edullisia keinoja turvata luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi suoluontoa on edullista ennallistaa ohjaamalla vettä kuivahtaneelle puuntuotannollisesti kannattamattomalle suolle ympäröivien metsäalueiden kunnostusojituksen yhteydessä.
”Elinympäristöjen tilaa kannattaa edelleen edistää myös suojelualueilla. Tämä on kustannustehokasta, koska satsaus suojelualueen perustamiseen on jo tehty”, työryhmän sihteeri Jussi Päivinen Metsähallituksesta sanoo.
Jatkuvaa laidunnusta ja raivausta vaativat perinnebiotoopit sekä rannikon hiekka- ja kivikkorannat osoittautuivat kalliiksi hoitaa. Toisaalta etenkin perinnebiotoopeilla elää paljon uhanalaista lajistoa, joiden säilyttäminen on tärkeää myös maiseman ja kulttuuriperinnön takia. Työryhmän laatiman menetelmän avulla voidaan helposti ja läpinäkyvästi vertailla elinympäristöjen tilan edistämisen vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia.
Ympäristöministeriö arvioi esityksen pohjalta jatkotoimia osana Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön väliraportointia.
Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtaja, Professori Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto, p. 050 594 6881, [email protected]
Työryhmän sihteeri, erikoissuunnittelija Jussi Päivinen, Metsähallitus (luontopalvelut), p. 040 866 9346, [email protected]
Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 079, [email protected]