Bongaa pyöriäinen! Pieni valas uiskentelee myös Suomen vesillä
Pyöriäisistä tehdään Suomessa havaintoja vuosittain. Viime vuonna niitä nähtiin neljä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji ja sen suojelemisen tueksi kaivataan havaintoja. Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat keränneet jo 20 vuotta havaintotietoja äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä.
Pyöriäinen kohtaa monia uhkia
Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Vielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä. Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulee välttää alueilla, joilla pyöriäisiä tavataan. Muita pyöriäisiä uhkaavia tekijöitä ovat elinympäristöjen heikentyminen ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä.
”Itämeren pyöriäiskanta romahti 1900-luvun alkupuolen aikana vain muutamaan sataan yksilöön. Hitaasti lisääntyvien lajien elpyminen kannanromahduksen jälkeen voi olla hyvin hidasta, mikäli keskeisimpiä uhkatekijöitä ei eliminoida tarpeeksi tehokkaasti”, kertoo erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.
Erota pyöriäinen hylkeestä!
Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna.
Pyöriäinen kuuluu maailman pienimpiin valaslajeihin. Se on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono.
Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana.
Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin.
”On tärkeää muistaa, että useimmiten kun Suomessa havaitaan merinisäkäs, kyseessä on hylje. Oivallisessa tilanteessa pyöriäisen erottaa hylkeestä käyttäytymisen ja yksityiskohtien perusteella. Pyöriäinen on pääosan ajasta sukelluksissa ja rullaava, matala pintakäynti on useimmiten kestoltaan vain pari sekuntia. Pintakäynnin aikana keskellä selkää on näkyvissä pienehkö selkäevä. Hylkeet ovat usein näkyvillä pinnassa samalla alueella pidempään. Myös hylkeet tekevät rullaavia pintakäyntejä, ja niiden räpylät voi sekoittaa eviin, jos ei ole tarkkana”, Olli Loisa opastaa.
Havainnot voi ilmoittaa verkossa
Pyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, jos se on mahdollista. Niiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.
Verkkoihin takertunut, vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.
- Ilmoita pyöriäishavainto ymparisto.fi-sivuston verkkolomakkeella
- Ilmoita kuolleena löydetystä pyöriäisestä Luonnonvarakeskuksen verkkolomakkeella
Pyöriäishavaintokampanja on tuottanut arvokasta tietoa jo 20 vuotta
Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Kampanjan avulla saadaan lisää arvokasta tietoa uhanalaisesta lajista ja samalla lisätään kansalaisten tietoutta aiheesta. Kaksikymmenvuotinen seuranta on todistanut, että pyöriäinen esiintyy edelleen Suomen merialueilla. Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella merialueella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti, muualla rannikollamme havaintoja tehdään vuosittain, mutta selvästi satunnaisemmin.
”Havainnot ovat erittäin tärkeitä pyöriäisen suojelun kannalta. Mitä todenmukaisempi käsitys meillä on pyöriäisen esiintymisestä Suomen merialueilla ja mitä paremmin pyöriäinen tunnistetaan, sitä paremmin suojelutoimia voidaan kohdistaa”, toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.
Lisätietoa
Akustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu: Erityisasiantuntija Olli Loisa, [email protected], p. 050 598 5743
Ympäristöministeriö: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, [email protected], p. 0295 250 058
Ahvenanmaan maakuntahallitus: Naturvårdsintendent Maija Häggblom, [email protected] p. +358 18 25458