Unescon maailmanperintökomitea kokoontuu Krakovassa 2.-12. heinäkuuta
Unescon maailmanperintökomitea kokoontuu 41. istuntoonsa Krakovassa, Puolassa, 2.-12. heinäkuuta. Suomi on komitean jäsen vuosina 2014-2017. Komitea nimeää maailmanperintöluetteloon uusia kulttuuri- ja luontokohteita sekä sekakohteita, joissa on sekä kulttuuri- että luontoarvoja. Komitea keskustelee myös maailmanperintökohteiden suojelutilasta sekä maailmanperintötoiminnan rahoittamisen vahvistamisesta. Maailmanperintökohteiden kokonaismäärä ennen istuntoa on 1052.
Maailmanperintökomitea päättää vuosittain uusien kohteiden nimeämisestä maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintösopimuksen jäsenvaltioita on 193, joista 21 muodostaa maailmanperintökomitean. Suomi on komitean jäsen vuosina 2014 - 2017.
Käsiteltävänä on neljä uutta luonnonperintöön, 22 kulttuuriperintöön ja yksi luonto- sekä kulttuuriarvohiin liittyvää kohde-esitystä. Mukana on Yhdistyneiden kuningaskuntien esittämänä Luoteis-Englannin Järviseutu, jonka luonnonkaunis kulttuurimaisema sisältää agro-pastoraalisia eli viljelyyn ja laiduntamiseen liittyviä arvoja sekä Nigerin W-kansallispuiston merkittävä laajentaminen kolmen valtion (Niger, Benin ja Burkina Faso) väliseksi W-, Pendjari- ja Arly-luonnonpuistoksi. Brasilia on saamassa luetteloon Valongon orjasataman, jonka kautta tuotiin 1800-luvulla arviolta miljoona afrikkalaista orjuuteen Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Suomi ei esitä omia kohteita maailmanperintöluetteloon komiteakautenaan.
Tärkeänä osana työtä komitea seuraa aiemmin maailmanperintöluetteloon liitettyjen kohteiden tilaa ja tarvittaessa siirtää kohteita uhanalaisten kohteiden luetteloon. Uhkina voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit tai sodat. Uhanalaisilla kohteilla on mahdollisuus anoa tukea maailmanperintörahastosta kohteen hoitoon ja suojeluun. Suomen kansallinen maailmanperintöstrategia 2015-2025 korostaa myös kohteiden suojelemisen hyväksi tehtävää työtä, jossa Suomella on vankkaa asiantuntemusta.
Komitea hyväksyy myös maailmanperintörahaston kaksivuotisen budjetin. Keskustelua käydään rahaston riittävyydestä ja maailmanperintökeskuksen sihteeristön voimavaroista. Lisäksi maailmanperinnön suojelun ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen yhteys sekä maailmanperinnön suojelun vaikeus erilaisissa konfliktitilanteissa ovat ajankohtaisia keskusteluteemoja.
Suomen valtuuskuntaa johtaa suurlähettiläs Pekka Puustinen Suomen Unesco-edustustosta Pariisista ja pääasiantuntijoina toimivat luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta ja pääjohtaja Juhani Kostet Museovirastosta.
Suomi on tällä hetkellä ehdolla myös Unescon hallintoneuvostoon kaudeksi 2017 - 2021. Vaalit käydään järjestön 39. yleiskokouksessa marraskuussa.
Lisätietoja:
Pekka Puustinen, +33 6 25 58 7140, [email protected]
Timo Tanninen, +358 20 639 4386 [email protected] (luonnonperintökohteet)
Juhani Kostet, +358 295 33 6001, [email protected] (kulttuurikohteet)
Maailmanperintötietoa Unescon sivuilla