Merensuojelussa tarvitaan uutta lähestymistapaa
EU:n uusi meriympäristöstrategia ja siihen liittyvä direktiiviehdotus korostavat ns. ekosysteemilähestymistapaa, jotta sekä Itämeren että muiden Euroopan merien tila saataisiin paranemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisen toimia on katsottava kokonaisuutena ja otettava huomioon niiden vaikutukset meriympäristöön. Periaatteen noudattaminen edellyttää kuitenkin sitä, että monimutkaiset meriekosysteemit ja niihin vaikuttavat mekanismit olisi tunnettava nykyistä paremmin. Muun muassa tähän liittyvä tutkimuksen ja päätöksenteon välinen vuoropuhelu on aiheena tänään Helsingissä alkaneessa kansainvälisessä Itämeri-konferenssissa. Konferenssin avasi ympäristöministeri Jan Erik-Enestam.
Meriympäristödirektiivi loisi Euroopan merensuojelulle yhteiset pelisäännöt, periaatteet ja tavoitteet. Perimmäisenä tavoitteena on saada Euroopan meret hyvään tilaan vuoteen 2021 mennessä. "Suomi on korostanut merensuojelun tärkeyttä myös EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että meriympäristödirektiivistä saataisiin päätöksiä aikaan ympäristöneuvostossa joulukuussa", Enestam sanoo.
Meriympäristödirektiivi perustaisi merensuojelutyön pitkälti jo olemassa olevien rakenteiden, kuten alueellisten merensuojelusopimusten varaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on Itämeren suojelusopimus eli ns. Helsinki-sopimus, jonka piirissä jo 30 vuoden ajan tehtyä työtä hyödynnettäisiin täysimääräisesti direktiivin toimeenpanossa.
"Euroopan meret ovat kaikki erilaisia ja niitä uhkaavat erilaiset ongelmat. Atlantilla ongelmana on liikakalastus, Välimerellä taas rantojen ylenmääräinen rakentaminen. Meillä Itämerellä suurin ongelma on rehevöityminen, jonka seurausta ovat kesäiset sinileväkukinnot. Erityisen huolestunut olen yhä lisääntyvistä Venäjän öljy- ja kemikaalikuljetuksista Itämerellä. Vastaiskuna uhkakuville on Suomen öljyntorjuntaa viime vuosina vahvistettu. Meillä on myös oma mittava Itämeren suojeluohjelma, jolla meren tilaa vaarantavat tekijät pyritään saamaan kuriin", Enestam painottaa.
EU:n meriympäristöstrategia ja siihen liittyvä direktiiviehdotus ovat osa EU:n tulevaa meripolitiikkaa ja ne muodostavat yhdessä meripolitiikan "ympäristöpilarin". Yhteisellä meripolitiikalla EU pyrkii maksimoimaan merestä ja meriympäristöstä saatavan taloudellisen hyödyn. "On aina olemassa vaara, että taloudellinen hyöty asetetaan ympäristön edelle. Meriympäristödirektiivin pitäisi luoda rajat, joita ei saa ylittää. On hyvä muistaa, että monet elinkeinot - kuten turismi ja kalastus - ovat riippuvaisia hyvästä meriympäristön tilasta", Enestam huomauttaa.
Konferenssin järjestävät yhteistyössä Suomen Akatemia, ympäristöministeriö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Merentutkimuslaitos, Ilmatieteenlaitos sekä Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö, Helsingin kaupunki ja Itämeren suojelukomissio HELCOM.
Lisätietoja: Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, ympäristöministeriö, puh 050 559 9142, [email protected] . Ylitarkastaja Maria Laamanen, ympäristöministeriö, puh. 0400 285 410, [email protected]