Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä

Arkkitehtuuri vaikuttaa olennaisesti ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Hyvä arkkitehtuuri ja suunnittelu kestää aikaa ja muuntautuu tarvittaessa uuteen käyttöön. Nämä ovat kantavia teemoja Suomen uudessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään vuosina 2022–2035.

Ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keinoin sekä tietoa jakamalla vahvistetaan tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä ihmiselle ja kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä. Kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa. 

”Meillä on erinomaiset edellytykset vahvistaa entisestään asemaamme kansainvälisesti tunnettuna arkkitehtuurimaana. Huolehtimalla yhteistyössä rakennetusta ympäristöstä voimme luoda uusia ja kestäviä ratkaisuja myös talouskasvun tueksi”, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kannustaa. 

Edellytyksiä kestäville ratkaisuille luovat koulutus ja tutkimus. ”Alan osaamisen ja työvoiman turvaamiseksi arkkitehtuurin alan ammattilaisten tulevat osaamis- ja työvoimatarpeet on hyvä selvittää”, Kurvinen toteaa.

”Alueilla, rakennuksilla ja materiaaleilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä. Meidän on torjuttava haitallisia vaikutuksia kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien ja kehitettävä uusia työkaluja ja yhteistyön muotoja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari peräänkuuluttaa. Pitkäikäiset rakennukset vähentävät luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. 

Laadukas rakennettu ympäristö torjuu myös eriarvoisuutta. ”Rakennettua ympäristöä pitää suunnitella ja kehittää yhdessä käyttäjien kanssa ja kuulostella herkällä korvalla myös tulevia tarpeita erilaisilla alueilla. Huolehditaan ihmisten mahdollisuudesta vaikuttaa elinympäristöönsä”, ministeri Kari painottaa. 

Paikallinen työ toteuttaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä tavoitteita

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli nyt julkaistun toisen ohjelman. Ohjelman laatimiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita, joilla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten ohjelma toteutuu. Ohjelma korostaakin, että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain, jos yhteistyö suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden avaintoimijoiden välillä toimii.  

Asukkaille näkyvin työ etenee vauhdilla kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa tehtävillä paikallisilla ohjelmilla, joita on jo tehty – ja toivotaan laadittavan lisää. Näiden paikallis-Apolien kautta valtakunnalliset tavoitteet konkretisoituvat ja rakennettu ympäristö kehittyy.  

Kansainväliset tavoitteet tukevat ohjelman käytännön toimia paikallistasolla ja eri sektoreilla. Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma jatkaa ensimmäisen ohjelman herättämän kansainvälisen kiinnostuksen jäljillä, kurkottaen vielä pidemmälle. Nyt Suomen ohjelma seuraa Davosin julistuksen sekä Euroopan komission vuonna 2021 käynnistämän aloitteen Uusi eurooppalainen Bauhaus näyttämää tietä, jolla kestävyys otetaan huomioon laajasti rakennetussa ympäristössä. 

• Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035  
• Ministeriöiden tiedote 12.1.2021, jolloin työryhmä luovutti esityksensä arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi  

• Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön tiedote ohjelman julkaisusta 20.1.2022

Lisätiedot

Riitta Kaivosoja
Ylijohtaja
[email protected]
p. 0295 330 129

Harri Hakaste
Yliarkkitehti
[email protected]
p. 0295 250 074

Ministeri Antti Kurvisen haastattelupyynnöt
Klaara Tapper
Erityisavustaja
[email protected]
 p. 050 566 7106

Ministeri Emma Karin haastattelupyynnöt
Milja Henttonen
Erityisavustaja
[email protected]
p. 050 599 3094