Hyppää sisältöön
Media

OECD:n raportissa arvioidaan Suomen hyvinvoinnin tilaa

opetus- ja kulttuuriministeriösosiaali- ja terveysministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 9.6.2023 11.10
Tiedote

Suomalaisten hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos emme panosta koulutukseen, sosiaaliseen pääomaan ja terveyserojen kaventamiseen, osoittaa OECD:n tuore raportti. Raportti kuvaa väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden yhteisvaikutuksia. Tiedon avulla on mahdollista luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin.

”Suomi on yksi maailman johtavista maista kestävän hyvinvoinnin alalla. Suomen tasapainoinen talousmalli tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. OECD:n tuore arvio auttaa tekemään päätöksiä, joiden vaikutus talouteen ja hyvinvointiin on myönteinen”, toteaa Romina Boarini, OECD:n hyvinvointitalouteen keskittyvän WISE-keskuksen johtaja.

Suomen hyvinvoinnin tilaa koskevassa OECD:n raportissa on tunnistettu osaamisen ja hyvinvoinnin osa-alueita, joiden kehityssuunta on huolestuttava. Niillä on pitkällä aikavälillä väistämättä myös taloutta heikentävä vaikutus, jos tilanteeseen ei haeta aktiivisia ratkaisuja. Heikentyvä osaaminen ja terveydentila sekä eriarvoisuus vaikuttavat ihmisten työkykyyn ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleistyneet ja ovat yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin. 

”Hyvinvoinnin ja terveyden merkittäviä sosioekonomisia ja alueellisia eroja voidaan kaventaa kansallisella päätöksenteolla. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä ja rahoitukseen liittyviä toimia”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.  


Toimia oppimistulosten suunnan kääntämiseksi

OECD:n tuore raportti nostaa esiin myös Suomessa viime aikoina keskustelussa olleita koulutussektorin haasteita. Oppimistulokset ovat laskussa, sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvussa ja sukupuoleen liittyvät oppimistuloserot ovat Suomessa myös kansainvälisesti verraten suuria. Koulutustaso on tiiviissä yhteydessä mm. työllisyyteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja odotettavissa olevaan elinikään. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste jää selvästi alemmaksi, kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta heikommaksi ja elämänkaari lyhyemmäksi kuin korkeasti koulutetuilla. Korkeasti koulutettujen osuus nuorista aikuisista on Suomessa kehittynyt heikosti ja jäänyt selvästi alle muiden Pohjoismaiden tason ja OECD-maiden keskitason. Tulosten perusteella tulevan hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää koulutus ja T&K-panostusten turvaamista sekä osaamis- ja koulutustason kääntämistä nousuun. 
 
”Tulokset vastaavat ja vahvistavat kansallista tilannekuvaa. Ongelmat on meillä jo tiedostettu ja toimiin on ryhdytty. Viime aikojen aktiivinen keskustelu näistä kysymyksistä vahvistaa uskoamme siihen, että kansallinen konsensus lisätoimien tarpeellisuudesta – oikeastaan välttämättömyydestä – on vahvistunut,” toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Ilmastotoimet edenneet, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää vauhtia

Ympäristön osalta OECD:n uusi raportti nostaa esiin Suomen kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän vähenemisen ja toisaalta suuren raaka-aineiden käytön. Vaikka ilmastoa, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöistä liikennettä koskevat investoinnit ovat kasvaneet, kansallisten ilmastoneutraalius- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Raportti toteaa myös maankäyttö- ja metsäsektorien toimien olevan riittämättömiä. Vahva bioenergiapainotus saattaa vaikeuttaa ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Uusia vihreitä työpaikkoja odotetaan syntyvän metsäsektorille samaan aikaan kun päästövähennystavoitteet karkaavat kauemmaksi. OECD:n mukaan tämä osoittaa yhteensovittamisen haasteen lyhyen aikavälin taloudellisten intressien ja ympäristötavoitteiden välillä.

OECD-raportti toteaa lähiympäristön viheralueiden olevan lähempänä ja vaivattomammin saavutettavissa Suomessa kuin muissa OECD-maissa. Myös ilmanlaatu on Suomessa hyvä ja ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia verrattain vähän. 

Asumisesta raportti toteaa, että Suomessa on entistä vaikeampaa löytää kohtuuhintaista asuntoa. Tilanne on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana entisestään.

”OECD nostaa raportissaan hyvin esiin ilmastoon, ympäristöön ja asumiseen liittyviä kipupisteitämme. Havainnot vastaavat kansallista tilannekuvaamme. On selvää, että jatkossa kiinnitämme yhä enemmän huomiota ilmastopolitiikan tulonjako- ja sosiaalisiin vaikutuksiin ja asuntomarkkinoiden toimivuutta parantaviin toimiin. Hyvä kuitenkin muistaa, että monet asiat ovat meillä todella hyvin ja pitkäjänteinen ympäristöpolitiikka tuottaa tulosta”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.


Väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyttä on mahdollista arvioida yhtä aikaa ja tunnistaa näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia 

OECD:n raportti Suomen hyvinvoinnin tilasta perustuu hyvinvointikehikkoon, jota OECD on kehittänyt vuodesta 2011 lähtien. Kehikko ja monet muut OECD-maiden käyttöön ottamat hyvinvoinnin analyysimallit osoittavat, että väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden näkökulmia on mahdollista arvioida yhtä aikaa ja tunnistaa näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia ja keskinäisriippuvuuksia. Tiedon avulla voidaan luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin. Mikäli vaikutuksia väestön hyvinvointiin ei oteta huomioon, eivät myöskään taloutta koskevat päätökset ole kestäviä pitkällä aikavälillä. 


Hyvinvointitaloudellinen tarkastelu tulisikin tulevalla hallituskaudella tehdä kaikissa merkittävissä talouden tasapainottamista toteuttavissa toimissa.

OECD:n raportin keskeiset havainnot on julkaistu suomeksi käännettynä 9.6.2023.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan OECD:n verkkosivuilla.

Lisätietoja:               

kehittämisneuvos Heli Hätönen, STM, puh. 0295 163 326, [email protected]
neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, OKM puh. 0295 330 291, [email protected]