Pariisin ilmasto­sopimus

Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksesta. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimus solmittiin 12. joulukuuta 2015, ja se astui voimaan 4.11.2016.

Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. 

Pariisin sopimuksen tavoitteet

Pariisin sopimuksen tavoitteena on, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt käännetään laskuun mahdollisimman pian. Pyrkimyksenä on, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja päästöjä sitovat nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.

Sopimuksen mukaan edistymistä suhteessa tavoitteisiin tarkastellaan viiden vuoden välein. Ensimmäinen kokonaistarkastelu tehtiin vuonna 2023.

Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi kaikilta sopimuksen osapuolilta odotetaan kunnianhimoisia ja ajan myötä kiristyviä toimia päästöjen vähentämiseksi, ilmaston­muutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisäämiseksi, teknologian kehit­tämiseksi ja siirtämiseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan peräkkäiset kansalliset päästötavoitteensa. Osapuolilla on velvollisuus valmistella kansallinen panos viiden vuoden välein, ja uusimman kansallisen tavoitteen tulee olla aina edellistä kunnianhimoisempi.

 Osapuolten ilmoittamat kansalliset panokset, eli toimet, joihin kukin maa on sitoutunut, löytyvät YK:n ilmastosopimussihteeristön ylläpitämästä julkisesta rekisteristä.

• Kansallisten panosten rekisteri (UNFCCC)

Pariisin sopimuksen toimeenpano

Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskeva säännöstö hyväksyttiin valtaosin Katowicen ilmastokokouksessa 2018 ja viimeisteltiin Glasgow’n ilmastokokouksessa 2021. Säännöt ovat kattavat ja yhteiset kaikille sopimuksen osapuolille, joskin kehittyville maille on säännöissä sovittu tietyistä rajallisista joustoista.
Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöstö kattaa muun muassa:

• päästövähennystavoitteita kirittävän mekanismin eli maailmanlaajuisen kokonaistarkastelun toimeenpanon,
• kansallisen sitoumuksen tarkemman ohjeistuksen,
• raportointia, tarkastusta ja arviointia käsittelevät ohjeet,
• ilmastorahoituksen raportoinnin säännöt,
• teknologian kehitystä ja siirtoa koskevasta toimeenpanon,
• sopeutumistiedonantojen ohjeistuksen,
• sopimuksen täytäntöönpanoa ja noudattamista edistävän komitean säännöt ja 
• sopimuksen alaisten markkinamekanismien säännöt

Pariisin sopimuksen onnistuneen toimeenpanon kannalta on oleellista, että kaikki maat kiristävät ilmastopolitiikkaansa, sillä tähän mennessä ilmoitetut päästövähennystavoitteet ja -toimet eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisesti.

Lisää aiheesta

• Paris Agreement
• FINLEX: Valtioneuvoston asetus Pariisin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (76/2016)
• YK:n ilmastosopimussihteeristö: Sopimukseen liittyneet osapuolet