Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Teijon kansallispuisto laajenee Halikonlahden saarille
Varsinais-Suomen ELY-keskus hankki Salon kaupungilta kansallispuistoon liitettäväksi kolme Halikonlahden saarta Kirjakkalanselän ja Päälistön väliseltä vesialueelta: Kaisaaren, Mäntysaaren ja Papinsaaren. Puistoon hankittiin myös pala Teijon Yrjännummea. Kansallispuiston maapinta-ala laajenee noin 46 hehtaarilla ja vesipinta-ala noin 103 hehtaarilla.
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ympäristöministeriö tiedottavat.
Suojelu toteutui METSO-ohjelman kautta ja kauppa tehtiin osin maanvaihtona, missä Salon kaupungille siirtyi kolme valtion omistuksessa ollutta kiinteistöä yhteispinta-alaltaan noin 42 hehtaaria. Aloitteen kansallispuiston laajentamisesta teki Salon Luonnonmetsäsäätiö.
”Kansallispuistot säilyttävät arvokkainta luontoamme. Lisäksi ne luovat puitteet luonnossa liikkumiselle ja rentoutumiselle. Hallituksen tavoitteena on nykyisen kansallispuistoverkoston täydentäminen uusilla puistoilla. Sen ohella parannamme erityisesti yleisön suosiossa olevien pienten puistojen ekologista kestävyyttä niitä laajentamalla. Teijon kansallispuiston laajennus edistää hienosti asetettua tavoitetta”, toteaa ympäristöministeri Krista Mikkonen.
Hulppeita näkymiä ja reheviä lehtolaikkuja
Mäntysaari ja Kaisaari ovat jyrkkäpiirteisiä ja runsaslahopuustoisia vanhaa metsää kasvavia saaria, joiden yli 30 metriä merenpinnan yläpuolella olevilta kalliokumpareilta on hulppeat näkymät merelle. Rantoja kiertää lähes kauttaaltaan yhtenäinen tervaleppävyö ja reheviä lehtolaikkuja löytyy myös muualta saarista. Vanhasta laidunkäytöstä kertovat muutamat vähitellen lahoavat järeät lehdeskoivut. Papinsaari on matalampi, lehtipuuvaltainen lehtosaari. Samaten kuin muutkin saaret, se on ollut virkistyskäytössä.
Yrjännummi metson valtakuntaa
Yrjännummi on edustava luonnontilaisen kaltainen kuivasta kankaasta karukkokankaaseen vaihettuva varttunut ja vaihteleva mäntykangas. Se rajoittuu suoraan Teijon kansallispuistoon ja on metson soidin-aluetta. Yrjännummen luonnonsuojelullista arvoa lisää sen sijainti pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavedet purkautuvat kansallispuistoon kuuluvien Punassuon ja Kylmässuon lähteissä.
Taustalla luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja virkistyskäyttömahdollisuudet
Valtiolle hankitulla alueella on erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Saaret lisäävät Teijon kansallipuiston ja Halikonlahden pohjoispuolella sijaitsevan Vaisakon lehtojensuojelualueen kytkeytyneisyyttä tukien luonnon monimuotoisuutta, luonnonsuojelua sekä monipuolistaen kansallispuiston virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yhdessä nämä kansallispuistoon liitetyt saaret ja Vaisakko toimivat maantieteellisinä ja ekologisina askelkivinä Teijosta Salon keskustaan.
Lisätietoja
Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikön päällikkö Olli Mattila, [email protected] puh. 0295 022 500
Salon kaupunki, kaupungingeodeetti Ari Vainio, [email protected] puh. 02 778 5400
Metsähallitus, aluejohtaja Henrik Jansson, [email protected] puh. 0206394293
Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, [email protected], puh. 050 302 7597