Tehostetaan muovin kierrätystä ja korvaamista maa­taloudessa ja puutarhoilla

Maataloudessa ja puutarhoilla käytetään paljon muoveja. Maatalous- ja puutarhamuovien kierrätystä pitää tehostaa, jotta maatiloille ei jää hyödyntämättömiä käytettyjä muoveja. Myös maatalouden mikromuoveihin ja biohajoavien katteiden haasteisiin pitää kiinnittää huomiota.

Toimenpiteet

  • Etsitään ratkaisuja ja ohjauskeinoja maatalouden muovien kierrätyksen tehostamiseksi.
  • Arvioidaan mahdollisuutta tuottajavastuun laajentamiseen tai toimialan vapaaehtoisiin, esimerkiksi green deal -sopimuksella sovittaviin, toimiin.
  • Kehitetään vaihtoehtoisia materiaaleja ja ratkaisuja maatalouden muoveille.
  • Lisätään tietoa muovin vaikutuksista maaperässä sekä aihetta koskevaa viestintää ja koulutusmateriaalia.
  • Arvioidaan maa- ja puutarhatalouden pahimmat mikromuovilähteet ja etsitään toimenpiteet niiden vähentämiseksi.

Näin me sen teemme

Maatalousmuovien vapaaehtoinen tuottajayhteisö

 

Maaliskuussa 2023 perustettu Maatalousmuovien Kierrätys Oy (SuMaKi) on maatalousmuovien kierrätysyhteisö, joka kehittää valtakunnallista järjestelmää maatalousmuovien keräämiseen ja kierrättämiseen. Yrityksen tarkoituksena on, että maatalousmuovien valmistajat, maahantuojat ja myyjät ottavat vapaaehtoisen keräys- ja kierrätysvastuun maatalousmuoveista, vaikka niillä ei olekaan lakisääteistä velvollisuutta kierrätyksestä. SuMaKi-kierrätysyhteisö on Sumi Oy:n tytäryhtiö.

SuMaKi alkaa kerätä maatalousmuoveja suoraan tiloilta elokuussa 2024. SuMaKin noutopalvelu on maatiloille veloitukseton, jos muovit on lajiteltu oikein ja tilausehtoja on noudatettu. Veloitukseton nouto johtuu siitä, että 1.4.2024 alkaen paalimuovien myyntihintaan sisältyy kierrätysmaksu, jolla katetaan paalikalvojen keräys ja kierrätys suoraan tiloilta. Muovien noutotilauksen voi tehdä SuMaKin mobiilisovelluksella.

Maatalousmuoveja ovat muun muassa paali- ja aumamuovit sekä paalinarut ja langat. Maataloudessa käytetyt pakkaukset, kuten lannoite- ja suursäkit, kuuluvat edelleen pakkaustuottajavastuun piiriin.

Yhteyshenkilöt: Mika Surakka, Anders Lundin (Sumi Oy)

Maatalousmuoveja koskevat hankkeet osana PlastLIFE-hanketta

Muovitiekartan toimeenpanoa tukee EU:n rahoittama Rethinking plastics in the sustainable circular economy (PlastLIFE) -hanke, joka käynnistyi vuoden 2022 lopussa. Eräissä PlastLIFEn osahankkeissa edistetään maatalousmuovien kiertotaloutta:

  • Karelian ammattikorkeakoulu kehittää tekniikoita ja toimintamalleja, jotka parantavat maatalouden mahdollisuuksia muovijätteiden kierrättämiseen.
  • Kuljetusliike Vaahterinen kehittää maatalouden muovijätteestä raaka-aineita ja uusia tuotteita.
  • Luonnonvarakeskus kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja maatalousmuoveille.
  • Turun yliopisto tutkii keinoja edistää kasvi- ja puutarhatuotannon muovien kiertotaloutta.
  • Kiertotalousratkaisuja.fi: PlastLIFE-hanke, Toimijat ja osahankkeet

Yhteyshenkilöt: Helena Dahlbo (Syke) ja Merja Saarnilehto (YM)

Maatilojen ja puutarhojen muoviopas

Maataloudessa ja puutarhoissa käytetään paljon muoveja muun muassa viljelykatteissa ja rehun käsittelyssä. Lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista puolestaan kertyy esimerkiksi muovisäkkejä ja -kanistereita. Tuotannosta jää hyödyntämättä paljon käytettyjä muoveja, sillä maatalousmuovien kierrätys ei vielä toimi tehokkaasti koko maassa. Likaiset muovit ja erot materiaalien laadussa hankaloittavat kierrätystä.

Ammattilaisille suunnattu verkko-opas antaa selkeitä ohjeita maatiloilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa syntyvän muovijätteen kierrättämiseen. Oppaan ovat tuottaneet ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Yhteyshenkilö: Johanna Nykyri (MMM)

Maatalousmuovien noutopalvelu

MTK ja Itä-Suomen Murskauskeskus Oy pyrkivät yhdessä tehostamaan maatalousmuovien kierrätystä. Maatalousmuovin lajittelu, oikeaoppinen säilytys ja kierrätykseen saattaminen ovat kestäviä ja ympäristöä säästäviä tekoja. Noutopalvelun kautta puhdas, lajiteltu maatalousmuovi päätyy jalostettavaksi muovien kierrätykseen erikoistuneeseen laitokseen ja uudelleen käyttöön.

Vain osa maataloudessa syntyneestä, tuottajavastuun ulkopuolelle jäävästä muovijätteestä päätyy kierrätykseen. Keskeistä onnistumiselle on muovien asianmukainen syntypaikkalajittelu maatiloilla. Käytössä oleva yhteistyömuoto on mahdollistanut tarkemman perehtymisen koko arvoketjuun ja ajantasaisen tiedon välittämisen siten, että maatilalta lähtevä muovijäte on käsiteltävissä jalostuslaitoksessa. Ympäristön kannalta kestävät teot ovat mahdollisia, kun toteutustapa huomioi myös taloudelliset ja käytäntöä tukevat reunaehdot.

Yhteyshenkilö: Heikki Aro (MTK)

Ekosuunnittelulla parempaa maatalousmuovien kiertoa

MTK kannustaa maatalousmuovien tuottajia ja käyttäjiä hyödyntämään ekosuunnittelun (ecodesign) työkaluja ja viestii ekosuunnittelun mahdollisuuksista. Ekosuunnittelun työkaluilla edistetään maatalousmuovien kiertoa yhdistämällä ympäristöasiat ja elinkaariajattelu jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Samalla voidaan parantaa myös energiatehokkuutta. Taustalla vaikuttaa, että EU:n ekosuunnitteludirektiivi uudistuu lähivuosina.

Yhteyshenkilö: Heikki Aro (MTK)

Mikromuovit maataloudessa: päästöt, vaikutukset ja vähentäminen

Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen MicrAgri-tutkimushanke tutki maatalousmaan mikromuoveja. Tutkimusta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, mistä maatalouden mikromuovit tulevat, miten niitä voisi vähentää ja miten mikromuovit vaikuttavat eliöihin.

Hanke toteutettiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Tutkimushanke julkaisi tuloksista raportin Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa sekä toimintasuositukset maatalousmaan maaperän muovikuormituksen vähentämiseksi.

Yhteyshenkilöt: Salla Selonen ja Sari Kauppi (Syke)

PAPILLONS-hanke: Euroopan-laajuista tutkimusta maatalousmaan mikromuoveista

EU:n Horisontti-ohjelmasta rahoitetussa PAPILLONS-hankkeessa tutkitaan maatalousmuovien käytöstä syntyvien mikro- ja nanomuovien vaikutusta ja kulkeutumista

maaperässä, kartoitetaan Euroopan maatalousmaiden muovikuormitusta ja arvioidaan maatalousmuovien ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Hankkeessa on mukana 20 partneria eri puolilta Eurooppaa. Hanketta koordinoi Norjan vedentutkimuslaitos NIVA. Suomesta hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Yhteyshenkilöt: Salla Selonen (Syke) ja Sannakajsa Velmala (Luke)