Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista ja niiden ratkaisuista

Muovien haitallisista ympäristövaikutuksista tiedetään yhä enemmän, mutta tieto on edelleen hajanaista ja perustietokin puutteellista. Myös kierrätysperäisen muovin mahdollisista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista tiedetään liian vähän. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tietoa ja riskien tunnistamista.

Toimenpiteet

  • Lisätään muovin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin kohdistuvaa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä sekä riskinarviointia.
  • Julkaistaan säännöllisesti kokoavaa tietoa muovin ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevan tutkimuksen tilasta.
  • Yhdistetään aktiivisesti ja aiempaa laajemmin eri osa-alueiden osaamista tutkimushankkeissa.
  • Parannetaan tutkimustiedon viestintää ja saatavuutta käyttäjille.
  • Tunnistetaan keinoja mikromuovipäästöjen ja -haittojen vähentämiseen ja lisätään niitä koskevaa tutkimusta.
  • Kehitetään merenhoidon roskaantumisen seurantaa ja indikaattoreita.
  • Arvioidaan eliölajeihin ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia.
  • Kehitetään muovijätteen eri komponenttien tunnistamiseen soveltuvia tekniikoita, muovien sisältämien haitallisten aineiden tunnistamista ja analytiikkaa sekä tekniikoita haitallisten aineiden poistamiseen muovien kierrätyksessä.

Näin me sen teemme

MYSTEERI-hanke: muovien haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset

Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen MYSTEERI-yhteishankkeessa koottiin yhteen hajallaan olevaa tietoa muovien haitallisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä tunnistettiin tietoaukkoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi muovien kestävää kiertotaloutta sekä hallintakeinoja ympäristö- ja terveysvaikutusten vähentämiseksi.

Muoveihin liittyvä ympäristötutkimus on tähän saakka painottunut voimakkaasti vesiympäristöön. Maaympäristöön kohdistuvien muovipäästöjen arvellaan kuitenkin olevan huomattavasti suurempia vesiympäristöön verrattuna. Muoveja päätyy ympäristöön useista lähteistä ja kaikista muovien elinkaaren vaiheista. Kaikkia lähteitä ja reittejä ei vielä tunneta riittävästi. Muovit ja muoviroska aiheuttavat erilaisia ekologisia haittoja, jotka voivat olla eliöitä tappavia tai niiden elinkykyä heikentäviä: esimerkiksi yksilöiden takertuminen roskiin, roskien aiheuttamat fyysiset vammat tai epämuodostumat, muoviroskien syömisestä aiheutuvat haitat sekä muovin sisältämien kemikaalien mahdollinen kertyminen. Muovit voivat myös aiheuttaa muutoksia erilaisiin elinympäristöihin.

Ihminen altistuu mikromuoveille päivittäin ruuan, juoman ja hengityksen kautta. Tarkkaa mikromuovialtistumisen määrää ei tunneta. Ruuansulatuskanavan kautta elimistöön päätyneistä mikromuoveista lähes kaikki poistuvat ulosteiden mukana. Hengityksen kautta saadut mikromuovit puolestaan poistuvat suurimmaksi osaksi hengitysteiden puhdistusmekanismin kautta. Osa pienimmistä mikromuoveista voi kuitenkin imeytyä verenkiertoon ja kulkeutua elimistöön. Mikromuoveja onkin löydetty ihmisten istukoista, keuhkoista ja verestä. Mikromuoveille altistumisen vaikutuksia terveyteen ei vielä tunneta, eikä tiedetä, mikä pitoisuus on haitallista.

Yhteyshenkilö: Päivi Fjäder (Syke)

Kemikaaliturvallinen kiertotalous ja kestävät muoviratkaisut PlastLIFE-hankkeessa

Muoveihin lisätään valmistusvaiheessa kemikaaleja, joilla muovimateriaaliin saadaan aikaan käyttötarkoitukseen sopivia ominaisuuksia. Muoviin voi päätyä kemikaaleja myös ympäristöstä. Kierrätyksessä nämä kemikaalit on otettava huomioon niin, että kierrätysmuovin käyttö on turvallista materiaalin uusissa sovelluskohteissa. Vanhan, elinkaarensa lopussa olevan muovituotteen kemikaalit saattavat nykyisin olla jopa kiellettyjä, jos niiden on tunnistettu aiheuttavan haittaa ympäristölle tai ihmisille.

PlastLIFE-hankkeessa kehitetään menetelmiä kierrätysmuovien kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi niin, että haitalliset kemikaalit tunnistettaisiin ja niiden aiheuttama riski osattaisiin arvioida.

Hankkeessa selvitetään biohajoavien muovien biohajoavuutta ja muovien ekotoksisuutta vesiympäristössä. Hanke tarjoaa materiaalien tuottajille ilmaisen palvelun biohajoavuuden ja ekotoksisuuden määrittämiseksi. Tiedon avulla voi valita ympäristömyönteisen materiaalin.

PlastLIFE-hankkeessa myös tutkitaan, voiko muovin kykyä ottaa ympäristöstä aineita hyödyntää haitallisten aineiden poistamiseksi vesistä. Tämä tutkimus voi tarjota vaihtoehdon erilaisten vesiä saastuttavien aineiden poistamiseen vesistä ja mahdollisesti jopa arvoaineiden talteenottoon. Haitallisten aineiden poistaminen esimerkiksi jätevesistä on ympäristön kannalta positiivinen asia. Samalla edistetään kiertotaloutta hyödyntämällä veden puhdistuksessa kierrätettyä muovimateriaalia.

Materiaalitkiertoon.fi:

Yhteyshenkilöt: Helena Dahlbo ja Sari Kauppi (Syke)