Näkökulmat

Ympäristöministeriö kuulee lapsia ja nuoria suunnitelmissa ja lakihankkeissa. Kuulemisia syvempi yhteistyö nuoren sukupolven kanssa on kuitenkin koettu hedelmälliseksi sekä tärkeäksi, ja siitä halutaan vakiintunut käytäntö, kirjoittavat Heta-Elena Heiskanen ja Annukka Berg.

Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät ilmansuojelutoimet ja ilmastonsuojelutoimet ovat osin synergisiä, mutta erottaviakin tekijöitä on. Monet ilmansaasteet ovat terveydelle haitallisia, kun taas kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat terveyteen epäsuorasti esimerkiksi helteiden aiheuttamien terveyshaittojen kautta, kirjoittaa Liikenne ja työkoneet -teemaryhmä.

Uusi laki tukee rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa punnitaan yksilön ja valtion vastuiden jakautumista, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanne Lohilahti.

Jotta mahdollisimman monenlaiset nuoret saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, on kehitettävä monipuolisempia tapoja kuulla nuoria. Oppeja nuorten osallistamisesta ilmastolain valmisteluun summaavat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Heidi Rosbäck.

Talousmahdeilta tarvitaan tosiasioiden tunnustamisen lisäksi nopeita ja tehokkaita toimia. Meillä pienillä mailla on tärkeä rooli kirittäjinä. Voimme osoittaa, että tehokas ilmastopolitiikka on myös kansallinen etu, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Budjettiriihen keskustelut osoittavat, että ilmastokysymykset ovat vihdoin nousseet talouspolitiikan kovaan ytimeen. Kyse ei ole vain megatonneista paperilla, vaan taloutemme rakentamisesta kestävälle pohjalle, kirjoittaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ilmanlaadun eteen tehdään Suomessa määrätietoista työtä. Ilmansuojeluohjelman toimijat ovat saaneet vuodessa paljon aikaan, kirjoittaa Katja Ohtonen.

Pandemia on siirtänyt jo kahdesti luonnon monimuotoisuutta koskevia kansainvälisiä neuvotteluja. Luonto ei kuitenkaan odota. Valmisteluja tehdään nyt virkahenkilötasolla, ja lokakuussa käynnistetään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen (COP-15) ensimmäinen vaihe. Kokous pidetään hybridinä: osallistujia on sekä paikan päällä Kiinassa että etänä. Varsinainen COP-15 järjestetään 25.4 - 8.5 2022.

Kulttuuriympäristö on yleinen etu eli jakamaton ja kaikkia hyödyttävä yhteinen hyvä, jonka olemassaolo on välttämätöntä hyvinvoinnin ja talouden menestymisen kannalta - samalla tavalla kuin puhdas ilma ja vesi tai monimuotoinen luonto. Arjen ympäristöjen merkitystä ei voi liikaa korostaa ja lisätietoja sen vaikutuksista tarvitaan.

Harva tulee miettineeksi, miten monella tavalla voidaan tulkita sana kellarikerros. Sille ja muille rakennetun ympäristön käsitteille on löydettävä yhteiset määritelmät, jotta tiedon digitalisaatio voi edetä tehokkaasti. Ympäristöministeriö on ryhtynyt etujoukoissa tekemään rakennetun ympäristön tiedoista yhteentoimivaa. Se ei ole aivan yksinkertaisinta työtä, mutta Anssi Hännisen kirjoituksen luettuasi tiedät mistä on kysymys. Tarve yhteentoimiville tiedoille on yhteinen koko hallinnossa.