Näkökulmat

Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Budjettiriihen keskustelut osoittavat, että ilmastokysymykset ovat vihdoin nousseet talouspolitiikan kovaan ytimeen. Kyse ei ole vain megatonneista paperilla, vaan taloutemme rakentamisesta kestävälle pohjalle, kirjoittaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ilmanlaadun eteen tehdään Suomessa määrätietoista työtä. Ilmansuojeluohjelman toimijat ovat saaneet vuodessa paljon aikaan, kirjoittaa Katja Ohtonen.

Pandemia on siirtänyt jo kahdesti luonnon monimuotoisuutta koskevia kansainvälisiä neuvotteluja. Luonto ei kuitenkaan odota. Valmisteluja tehdään nyt virkahenkilötasolla, ja lokakuussa käynnistetään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen (COP-15) ensimmäinen vaihe. Kokous pidetään hybridinä: osallistujia on sekä paikan päällä Kiinassa että etänä. Varsinainen COP-15 järjestetään 25.4 - 8.5 2022.

Kulttuuriympäristö on yleinen etu eli jakamaton ja kaikkia hyödyttävä yhteinen hyvä, jonka olemassaolo on välttämätöntä hyvinvoinnin ja talouden menestymisen kannalta - samalla tavalla kuin puhdas ilma ja vesi tai monimuotoinen luonto. Arjen ympäristöjen merkitystä ei voi liikaa korostaa ja lisätietoja sen vaikutuksista tarvitaan.

Harva tulee miettineeksi, miten monella tavalla voidaan tulkita sana kellarikerros. Sille ja muille rakennetun ympäristön käsitteille on löydettävä yhteiset määritelmät, jotta tiedon digitalisaatio voi edetä tehokkaasti. Ympäristöministeriö on ryhtynyt etujoukoissa tekemään rakennetun ympäristön tiedoista yhteentoimivaa. Se ei ole aivan yksinkertaisinta työtä, mutta Anssi Hännisen kirjoituksen luettuasi tiedät mistä on kysymys. Tarve yhteentoimiville tiedoille on yhteinen koko hallinnossa.

Parempien ja uudenlaisten palvelujen tuottaminen on mahdollista vain, jos julkista tietoa avataan muille hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi.

Arktinen alue on lämmennyt muuhun maailmaan verrattuna osittain jopa kolminkertaisesti viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Tämä on ollut nopeampaa kuin on odotettu. Arktisen neuvoston ja sen jäsenmaiden tuottama tieto alueen ympäristön tilasta ja arktisten maiden välinen "tiedediplomatia" onkin äärettömän tärkeää, jotta voimme ymmärtää alueella tapahtuvaa muutosta ja sen vaikutuksia, kirjoittaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Luontokadon juurisyihin puuttuminen edellyttää yhteiskunnalta perustavanlaatuista muutosta, niin sanottua ekologista siirtymää, kirjoittaa Olli Ojala.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voidaan pysäyttää vain riittävän tehokkailla muutoksilla. Yhtenä osana ratkaisua voi toimia ekologinen kompensaatio, jota koskevaa sääntelyä kehitetään osana luonnonsuojelulain uudistusta, kirjoittaa ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi.

Ilmastolain, luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksien yhteydessä käyty vuoropuhelu saamelaisten kanssa on tuottanut arvokasta tietopohjaa lainvalmistelulle, kirjoittavat ympäristöministeriön asiantuntijat.