Hyppää sisältöön
Media

Näkökulma
Korvaukset ja tuet ovat tärkeä osa luonnonsuojelua ja keino lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä

ympäristöministeriö 20.6.2022 13.09
Kolumni

Uusi laki tukee rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa punnitaan yksilön ja valtion vastuiden jakautumista, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanne Lohilahti.

Uuden lain tavoitteena on rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäiseminen, vahinkojen korvaaminen ja lajiensuojelun edistäminen. Vahinkojen ennaltaehkäisemisellä ja korvaamisella voidaan lisätä myös luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä.
 
Uudessa laissa säädetään avustuksesta, jota voidaan myöntää vahinkojen ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Avustuksen lisäksi ELY-keskukset voivat myöntää rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista korvauksia sekä maakotkan porotalousvahingoista ja sääksen kalankasvatuslaitoksille aiheuttamista vahingoista tukea. Laki keventää myös rahallisten etuuksien hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä menettelyjä.

Laki tulee voimaan, kun komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät.

Tavoitteena oikeudenmukainen ja vahingonkärsijöiden näkökulmasta hyväksyttävä tukijärjestelmä

Lain valmistelussa oli kyse erilaisten, osin ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta. Vahingonkärsijöiden näkökulmasta korvausten ja tukien toivottiin olevan mahdollisimman kattavia. Kuitenkin Euroopan unionin valtiontukisäännöt, valtion talousarvio ja ELY-keskusten henkilöresurssit asettivat tukijärjestelmälle tiettyjä rajoituksia.

Pyrimme tukijärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja hyväksyttävyyteen muun muassa rajaamalla rahoitus vain taloudellisesti merkittävimpiin omaisuusvahinkoihin. Lisäksi ainoastaan suorat, vahinkotapahtuman seurauksena aiheutuneet vahingot kuuluvat lain mukaan valtion korvattavaksi. Suoria vahinkoja ovat esimerkiksi petolinnun tappama tai vaurioittama tuotantoeläin.

Rakennusvahinkojen rajaamisella lain soveltamisalan ulkopuolelle, halusimme varmistaa, että valtion varoista myönnettävä rahoitus kohdentuu elinkeinojen harjoittamisen kannalta vakavimpiin ja merkityksellisimpiin vahinkoihin. Rakennusvahingot voidaan ennaltaehkäistä suhteellisen vähäisin toimin suojaamalla rakennukset asianmukaisesti.

Esimerkkejä vähäisistä rakennusvahingoista ovat tikkalintujen tekemät reiät verhouslautoihin tai lepakkojen rakennuksissa aiheuttamat ulosteet ja hajuhaitat. Korvausten sijaan rakennusvahinkojen ennaltaehkäisemiseen voi hakea avustusta, koska valtion maksamaa rahoitusta tehokkaampi keino on vaikuttaa rakennusvahinkojen määrään kehittämällä ennaltaehkäiseviä keinoja ja viestintää.  

Vastuu luonnosta kuuluu kaikille

Lainvalmistelun yhteydessä jouduimme tarkkaan punnitsemaan valtion ja vahingonkärsijöiden vastuiden jakautumista. Tässä punninnassa mittapuuna käytettiin ympäristöperusoikeutta (perustuslaki 20 §), jonka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Lainvalmistelun lähtökohtana oli, että kyse on valtion talousarvioon otetun määrärahan puitteissa myönnettävästä harkinnanvaraisesta rahoituksesta, jonka saamiseen vahingonkärsijällä ei ole ns. subjektiivista oikeutta. Vahinkojen korvaamisen on kuitenkin katsottu olevan luonnonsuojelulain hyväksyttävyyden kannalta tärkeää, koska rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy lajin kantojen kokoa sääntelemällä tai niitä häiritsemällä on lainsäädännöllä rajoitettua.

Valtion vastuulle kuuluvat kaikki merkittävät, yli 170 euron suuruiset omaisuusvahingot. Vähäisemmät vahingot kuuluvat vahingonkärsijän vastuulle ja ne voidaan katsoa kuuluvan kohtuullisena pidettäväksi häiriön sietämiseksi ja kaikille kuuluvaksi vastuuksi luonnosta. Tallaisia vahinkoja ovat esimerkiksi haitat kotitalousviljelyksille, talousmetsille sekä normaali kiinteistön omistajalle kuuluva vastuu rakennuksen kunnossapidosta.

Lisää tietoa tarvitaan jatkuvasti

Luonnonvaraisten eläinten käyttäytyminen ja kannanvaihtelut ovat jatkuvassa muutoksessa erityisesti ilmastonmuutoksen takia. Uutta tietoa rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista ja keinoista ennaltaehkäistä vahinkoja tarvitaan jatkuvasti.

Jotta voimme ennaltaehkäistä vahinkoja tehokkaasti, tarvitsemme laajaa yhteistyötä tutkimus-, edunvalvontaorganisaatioiden, alueellisten toimijoiden sekä hallinnon välillä. Ympäristöministeriö rahoittaa useita hankkeita, joilla selvitetään rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja ja vahinkojen ennaltaehkäisykeinoja:

Yhteistä kaikille selvityksille on, että ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Luonnonsuojelu on osa yhteiskunnallista toimintaa, jossa luonto ja sen säilyttäminen tulee nähdä itseisarvona ja tulevaisuuden investointina. Investoinnilla voidaan turvata luonnon etujen rinnalla myös ihmisten omat edut. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen oikeasuhtainen korvaaminen tulee nähdä osana luonnonsuojelua.

Hanne Lohilahti
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
[email protected]

Kirjoittaja työskentelee ympäristöministeriössä erityisasiantuntijana. Hän vastaa rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän ja vahinkojen ennaltaehkäisemisen kehittämisestä.

Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia