Helmi-ohjelman tulokset

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.

Helmi-ohjelmassa on 40 toimenpidettä. Alla on esitetty kukin toimenpide, sen tavoite ja tulokset vuodesta joko vuodesta 2020 tai 2021 alkaen. Toimenpiteiden toteuttaminen on ympäristöministeriön hallinnonalalla aloitettu jo vuonna 2020 ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla vuonna 2021.

Mikäli vuoden 2024 tuloksiin tulee (esimerkiksi tietojärjestelmätallennusten korjauksista johtuvia) muutoksia, ne otetaan huomioon vuoden 2025 tuloksia raportoitaessa. Alla olevista tuloksista puuttuvat Kunta- ja Järjestö-Helmi-hankkeiden tulokset.

• Helmi-ohjelman tulokset 2024
• Helmi-ohjelman vuosikatsaus 2023
• Helmi-ohjelman tulokset 2023 taulukko
• Helmi-ohjelman toimenpiteiden seuranta 2022
• Helmi-ohjelman seuranta 2020-2021
• Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030: Valtioneuvoston periaatepäätös

1. Perustetaan Helmi-keskittymiä

Helmi-keskittymät ovat laaja-alaisia elinympäristöjen keskittymiä, joille kohdennetaan hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Helmi-keskittymät hyväksytään Helmi-ohjelman valtakunnallisessa seurantaryhmässä alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on noin 30–50 Helmi-keskittymää ja vähintään yksi jokaiseen maakuntaan.

Vuonna 2024 Helmi-ohjelman valtakunnallinen seurantaryhmä hyväksyi uutta 13 Helmi-keskittymää.

• Helmi-keskittymät

 

2. Suojellaan soita maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen

Vastuutaho: ympäristöministeriö 

Soiden suojelua toteutettiin vuonna 2024 yhteensä 4 672 hehtaaria. Kaikkiaan soita on suojeltu vuosina 2020–2024 yhteensä 27 770 hehtaaria.

Soidensuojelun toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset. Ensisijaisia soiden suojelun toteutuskohteita ovat soidensuojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) kohteet ja kaavojen suojelukohteet. Myös muiden arvokkaiden soiden suojelu on mahdollista Helmi-ohjelman periaatepäätöksen liitteessä olevien valintakriteerien mukaisesti. Valintakriteerien avulla voidaan tunnistaa Helmi-ohjelmaan soveltuvia, monimuotoisuudelle arvokkaita suokohteita.

3. Ennallistetaan soita valtion ja yksityisillä suojelualueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö 

Soiden ennallistamista toteutettiin vuonna 2024 yhteensä 1 271 hehtaaria. Tämän lisäksi hyväksyttiin 91 uutta ennallistamissuunnitelmaa. Valtion ja yksityisillä suojelualueilla on tehty soiden ennallistamista vuosina 2020–2024 kaikkiaan 12 722 hehtaarilla.

Suojelualueiden ennallistamisesta on vastannut pääosin Metsähallituksen Luontopalvelut, minkä lisäksi myös ELY-keskukset ovat ennallistaneet arvokkaita kohteita.

 

4. Ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Suojelualueiden ulkopuolisia soita ennallistettiin 68 hehtaaria vuonna 2024. Kaikkiaan vuosina 2020–2024 suojelualueiden ulkopuolella on ennallistettu soita 155 hehtaaria.

Suojelualueiden ulkopuolella soiden ennallistamista toteuttavat ELY-keskukset, Suomen metsäkeskus ja vähissä määrin Metsähallituksen Luontopalvelut.

5. Ennallistetaan soita Metsähallituksen monikäyttömetsissä

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy ennallisti soita valtion monikäyttömetsissä 1 834 hehtaaria vuonna 2024. Kaikkiaan valtion monikäyttömetsissä soiden ennallistamista on tehty vuosina 2021–2024 yhteensä 8 000 hehtaarilla.

6. Palautetaan vesiä suojelusoille ympäröiviltä alueilta

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Vesien palautus suojelusoille on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen toimenpide.

Vuonna 2024 toimenpidettä toteutettiin 11 kohteella. Vesien palautusta suojelualueiden soille on tehty vuosina 2020–2024 kaikkiaan 79 kohteella.  Suurin osa toimenpiteistä on tehty yhteishankkeina eri toimijoiden kesken (Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen metsäkeskus ja yksityiset maanomistajat).

7. Kunnostetaan SPA*-alueita ja muita suojelualue­verkoston arvokkaita lintuvesikohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Lintuvesien hoito- ja kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi ranta- ja vesialueiden niitto, raivaus, ruoppaus, vedenpinnan nosto, pesimäsaarten rakentaminen ja hoitokalastus. Yksittäisellä kohteella toimet jaksottuvat yleensä useammalle vuodelle. SPA-alueet ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita ja ne ovat osa Natura 2000 -verkostoa.

Vuonna 2024 kunnostustoimet saatiin valmiiksi 5 SPA-kohteella ja muulla suojeluverkoston arvokkaalla lintuvesikohteella. Yhteensä vuosina 2020–2024 kunnostukset on saatu valmiiksi 63 arvokkaalla kohteella. Toimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

 

8. Huolehditaan toimenpiteessä 7. kunnostettujen kohteiden hoidosta kunnostuksen jälkeen ja uusitaan tarvittavilta osin kunnostus­toimenpiteet Helmi-kauden aikana

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Vuonna 2024 lintuvesialueiden jatkuva hoito järjestettiin 20 kohteelle joko maatalouden ympäristösopimuksin tai Helmi-ohjelman rahoituksella. Jatkuva hoito on järjestetty vuosina 2020–2024 jo kaikkiaan 80 lintuvesikohteelle. Toimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

9. Perustetaan ja kunnostetaan suojelualue­verkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Kosteikkojen perustamisesta ja kunnostamisesta on vastannut Suomen riistakeskus SOTKA-kosteikot -hankkeessa, joka on osa laajempaa SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankekokonaisuutta. SOTKA-kosteikot-hankkeessa kunnostetaan kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi, samalla myös parannetaan vesiensuojelun tilaa. Lisäksi Suomen metsäkeskus on suunnitellut ja asettanut hankehakuun monitavoitteisia vesiensuojelukosteikkoja.

Vuonna 2024 valmistui kaikkiaan viisi suojelualueverkoston ulkopuolista lintukosteikkoa tai niiden kunnostusta, jotka kaikki olivat Suomen Metsäkeskuksen hankkeita. Myös SOTKA-kosteikoita edistettiin merkittävästi. Suojelualueiden ulkopuolisia lintukosteikkoja on valmistunut vuosina 2020–2024 yhteensä 52 kappaletta. 

• SOTKA-hanke | maa- ja metsätalousministeriö

 

10. Käynnistetään vieraspetojen tehopyynti osalla toimenpiteessä 7. kunnostetuista kohteista

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö​​​​

Toimenpidettä toteuttaa Helmi-vieraspetohanke, joka käynnistyi vuonna 2021. Hanketta on toteutettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisrahoituksella. Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen osalta hanke on osa SOTKA-hankekokonaisuutta. Ympäristöministeriö puolestaan rahoittaa hankkeen pyyntilaitekustannukset ja vieraspetoryhmien korvaukset. Hankkeen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut.

Vuonna 2024 vieraspetopyynti oli käynnissä 69 kohteella. Tavoitteena on tehdä vieraspetopyyntiä 70 kohteella, tavoite ylitettiin vuosina 2022 (73 kohdetta) ja 2023 (72 kohdetta).

11. Täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Lintujen syysmuuton aikaisia levähdysalueita ovat toteuttaneet Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Finland SOTKA-levähdysalueverkostohankkeessa. Levähdysalueverkosto tarjoaa linnuille laadukkaita syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristöjä muuttoon valmistautumista varten. Samalla vesilinnut pysyvät pidempään lähellä kotoalueitaan ja kohteet keräävät muuttavia lintuja maisematasolla.

Vuonna 2024 uusia levähdysalueita sovittiin 10 kappaletta. Levähdysalueita on perustettu vuosina 2021–2024 yhteensä 34 kappaletta.

12. Nostetaan hoidossa olevien perinnebiotooppien alaa

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö​​​​​​

Tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien ala kaiken kaikkiaan 52 000 hehtaariin. Toimenpiteen kokonaistulokseen lasketaan mukaan maatalouden ympäristökorvauksella ja luonnonsuojelulain avustuksella hoidetut kohteet.

Ely-keskusten myöntämällä luonnonsuojelulain tuella hoidettiin vuonna 2024 perinnebiotooppialaa 336 hehtaaria ja Metsähallitus Luontopalvelut hoiti niittokohteita 22 hehtaaria.

Maatalouden ympäristötuen osalta kokonaistulosta ei vielä ole saatavilla, koska kaikkia vuonna 2023 alkaneen maatalouden uuden ympäristötukikauden hakemuksia ei ole vielä ELY-keskuksissa käsitelty ja tallennettu tietojärjestelmään. Tiedossa kuitenkin on, että maatalouden ympäristötuella hoidettu pinta-ala tulee laskemaan noin 20 % edelliseen tukikauteen verrattuna, noin 26 000 hehtaariin (vuonna 2022 hoidossa ollut yli 33 000 ha). Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet sekä Metsähallitus Luontopalvelut.

13. Parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toimenpiteessä parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla kohteita ennen niiden ottamista hoitoon ja tarvittaessa hoidon jatkuessa. Vuonna 2024 perinnebiotooppien kunnostusta tehtiin 802 hehtaarilla. Tulokseen lasketaan mukaan sekä peruskunnostetut että täydennyskunnostetut kohteet. Vuonna 2024 täydennyskunnostettujen kohteiden osuus oli 177 hehtaaria. 

Vuosina 2020–2024 perinnebiotooppien kunnostusta on tehty yhteensä 3 865 hehtaarilla. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

14. Perustetaan perinnebiotooppien hoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Perinnebiotooppien hoidon valtakunnallisen koordinaatioryhmän työ käynnistyi vuoden 2022 alussa. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää eri rahoituskeinojen hyödyntämistä perinnebiotooppien hoidossa ja ohjata perinnebiotooppien hoidon alueellisia yhteistyöryhmiä. Ryhmä kokoontui vuonna 2024 viisi kertaa.

15. Perustetaan perinnebiotooppien hoidon alueelliset yhteistyöryhmät

Vastuutaho: ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet

Vuonna 2024 alueellinen perinnebiotooppien hoidon yhteistyöryhmä on perustettu 11 ELY-keskuksen alueelle.

16. Vahvistetaan uuselinympäristöjen verkostoa kunnostamalla ja hoitamalla lajistoltaan arvokkaita uuselinympäristö­kohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2024 hoidettiin 21:tä uutta kohdetta. Hoitoja toistetaan tarpeen mukaan vuosittain tai harvemmin.  Arvokkaiden uuselinympäristökohteiden hoitoa on tehty vuosina 2020–2024 yhteensä 59 kohteella. Lisäksi on hoidettu vanhoja kohteita. Toimenpiteistä vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

17. 2021–2025: Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä suojelualueiden metsissä. Lisäksi tehdään kulotuksia 750 ha eli noin 100 kpl.

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2024 tehtiin ennallistamisen ja luonnonhoidon toimia 119 kohteella suojelualueiden metsissä. Kaikkiaan toimenpiteitä on tehty vuosina 2020–2024 yhteensä 577 kohteella.

Toimenpiteet ovat kohdistuneet laajaan kirjoon elinympäristöjä: kohteina on ollut jalopuumetsiä, metsäisiä dyynejä, lehtoja, puustoisia soita ja paahdeympäristöjä. Hoitotoimet ovat usein pienialaisia, mutta niiden merkitys monimuotoisuudelle on merkittävä.

Vuonna 2024 tehtiin kulotuksia 53 hehtaarilla. Kulotustoimet ovat ennallistamispolttoja ja karuunnuttamiskulotuksia. Kaikkiaan kulotuksia on tehty vuosina 2020–2024 yhteensä 117 hehtaarilla.

Suojelualueiden metsien ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

18. 2021–2025: Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy tekee valtion monikäyttömetsissä lehtojen hoitoa, kulotuksia ja paahde-elinympäristöjen hoitoa. Vuonna 2024 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 517 hehtaarilla. Kaikkiaan luonnonhoitotoimia on tehty vuosina 2020–2024 yhteensä 1 877 hehtaarilla.

19. Metsähallitus täydentää maastotarkastusten perusteella vuosina 2021–2022 alue-ekologista verkostoa. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuus arvioidaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla selvitetään myös valtionmaiden metsiensuojelun tehostamistarpeet ja mahdollisuudet mukaan lukien EU:n biodiversiteetti­strategian monimuotoisuus­tavoitteiden vaatimukset valtion maiden osalta

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy on täydentänyt maastotarkastusten perusteella alue-ekologista verkostoa vuosina 2021–2022. Alue-ekologisen verkoston tarkastelun tuoma lisäys oli kaikkiaan 13 880 hehtaaria.

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuuden arvioinnin, joka valmistui vuonna 2023. Raportin osana tarkasteltiin myös valtion metsien suojelun tehostamistarpeita ja mahdollisuuksia. Skenaariolaskelmien avulla selvitettiin mahdollisen lisäsuojelun vaikutuksia metsien rakenteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin.

• Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuuden arviointi 2023 | jukuri.luke.fi

20. 2021–2025: Perustetaan tukialueita luonnonsuojelu­alueiden läheisyyteen siten, että suojellaan kohteet säästöpuuhakkuun jälkeen

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteen valmistelu jatkuu vuonna 2025 Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimenpiteelle ei ole määrällistä tavoitetta.

Tavoitteet 21–24

Toimenpiteet 21.–24. ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030. Tavoitteita täsmennetään ennen nykyisen METSO-ohjelmakauden loppua asetetussa laajapohjaisessa työryhmässä. Tavoitteena on saada valtioneuvoston päätös vapaaehtoisesta METSO-toimenpideohjelmasta syksyllä 2025 ja uuden ohjelmakauden on määrä alkaa 1.1.2026.

• METSO-ohjelma | metsonpolku.fi

21. Suojellaan metsiä maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen (40 000 ha)

22. Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoito­toimenpiteitä suojelualueiden metsissä (900 kpl). Lisäksi tehdään kulotuksia 750 hehtaaria eli noin 100 kpl

23. Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä ympäristötuen avulla (20 000 ha)
Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä

24. Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä (2 490 ha)

25. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita luonnonsuojelu­alueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja suojelualueilla. Toimenpiteessä voidaan kunnostaa myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita.

Vuonna 2024 kunnostettiin suojelualueilla 53 kilometriä puroja, 22 lähdettä sekä kaksi fladaa ja kluuvia. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

26. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja sekä palautettu pienvesikohteiden vaellusyhteyksiä. Myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita voidaan kunnostaa.

Vuonna 2024 kunnostettiin 68 lähdettä, yksi flada/kluuvi sekä 22 kilometrin pituudelta puroelinympäristöjä. Lisäksi palautettiin pienvesikohteen vaellusyhteys 7 kohteella. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus.

27. Pienvesien vaellusesteitä poistetaan osana valtion monikäyttömetsien luonnonhoitotoimia. Samalla tehdään purojen kunnostusta.

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus

Vaellusesteiden poistaminen voi tarkoittaa vaellusesteiden (esim. kalojen nousun estävät tierummut, uitto- ja myllypadot) purkamista tai luonnonmukaisia läpikulkuratkaisuja. Toimenpide tukee virtavesiekosysteemien palautumista ja on edellytys nousukalojen ja jokihelmisimpukan tilan paranemiselle.

Vaellusyhteyksien poistamista tehtiin vuonna 2024 yhteensä 118 kappaletta. Vaellusesteitä on poistettu vuosina 2021–2024 yhteensä noin 332 kappaletta. Toimenpiteen toteutuksesta vastaa Metsähallitus Metsätalous.

28. Selvitetään rantaelin­ympäristöjen tilaa ja kunnostustarpeita toimenpiteiden kohdentamiseksi  

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Rantaluonnon inventointeja tehtiin 69 hehtaarin alueella. Inventoinnit ovat kohdistuneet hiekkarantoihin, dyyneihin ja merenrantaniittyihin sekä niiden lajistoon. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

29. Kunnostetaan ja hoidetaan rantaluontotyyppejä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2024 rantaluontotyyppien kunnostusta tehtiin 40 uudella kohteella, yhteensä 42 hehtaarin alueella. Lisäksi on hoidettu vanhoja kohteita. Rantaluontotyyppien kunnostusta ja hoitoa on tehty vuosina 2020–2024 kaikkiaan 114 kohteella. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

Viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja koulutushanke

30. Perustetaan pienvesien kunnostuksen valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen koordinaatioryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on muun muassa koota pienvesien kunnostuksen lisäämistä tukeva verkosto, edistää pienvesiä koskevien tietojen ja ohjeistuksen parantamista sekä luoda edellytyksiä pienvesien suojelulle osana maankäyttöä. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2024.

31. Asetetaan Helmi-ohjelmalle laajapohjainen seurantaryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen seurantaryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on seurata ja edistää Helmi-ohjelman etenemistä, lisätä toimijoiden yhteistyötä ohjelman toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman vaikuttavasti ja päättää Helmi-keskittymistä alueellisten Helmi-ryhmien esitysten perusteella. Ryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2024.

32. Asetetaan Helmi-ohjelmalle valtakunnallinen viestintäryhmä ja tehdään tarvittavat viestintätoimet

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen viestintäryhmä aloitti toimintansa vuonna 2020. Viestintäryhmässä on edustettuna ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat sekä keskeiset sidosryhmät. Ryhmän tehtävänä on muun muassa toimeenpanna Helmi-ohjelman valtakunnallista viestintää ja tukea valtakunnallisella viestinnällä alueellisten yhteistyöryhmien työtä ja alueellista viestintää. 

Vuonna 2024 viestintäryhmä koordinoi Helmi-ohjelman vuositulos- ja some-viestintää, sekä hanke-esittelyjen ja Helmi-keskittymien viestintää. Ryhmä kokoontui yhden kerran. 

33. Asetetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin ELY-keskusalueelle

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien perustaminen käynnistyi vuonna 2022 ja vuoden 2023 aikana yhteistyöryhmät saatiin perustettua kaikille 13 ELY-keskusalueelle. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta ja viestiä ohjelmasta alueellaan. Yhteistyöryhmät valmistelevat ja tekevät ehdotuksia Helmi-keskittymistä Helmi-ohjelman valtakunnalliselle seurantaryhmälle (toimenpide 1). Yhteistyöryhmät lisäävät paikallista yhteistyötä ja edistävät Helmi-ohjelman luonnonhoidon, ennallistamisen ja suojelun tavoitteita.  

34. Perustetaan koulutushanke luonnonhoidon ja ennallistamisen osaamisen lisäämiseksi

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -koulutushanke (LUOTU) käynnistettiin vuonna 2022. Hankkeen toteuttajia ovat Suomen metsäkeskus ja Työtehoseura, ja sitä rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankeaika oli 1.12.2022–31.8.2024. Hankkeella parannettiin osaamista Helmi- ja METSO-ohjelmien elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöiden sekä vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään ja toimenpiteitä jatketaan Priodiversity Life -hankkeessa , joka käynnistyi vuoden 2024 alussa ja päättyy 2031. 

LUOTU-hanke järjesti vuonna 2024 14 webinaaria luonnonhoitohankkeisiin liittyvistä aiheista, esimerkiksi hankkeiden luvituksesta, yrittäjyydestä, työturvallisuudesta ja erilaisista luonnonhoito- ja kunnostuskohteista. Hankkeen tuottama mittava koulutusmateriaali on saatavilla hankkeen verkkosivuilta.

• LUOTU-hanke | metsakeskus.fi

35. Järjestetään Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushaut

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus

Vuonna 2024 saatiin päätökseen 52 Kunta- ja Järjestö-Helmi-hanketta. Yhteensä hankkeita on valmistunut vuoden 2024 loppuun mennessä 144 kappaletta. Vuonna 2024 tammikuussa järjestettiin uusi avustushaku, jossa kaikkiaan 42 hanketta sai rahoituksen.

Uudenmaan ELY-keskus on valvonut ja tukenut käynnissä olleiden hankkeiden toteuttamista, sekä vastannut hankkeiden tietojen tallennuksesta ympäristöhallinnon SAKTI-kuviotietojärjestelmään.  Erityisavustushaut avataan ympäristöministeriön päätöksellä tarkoituksenmukaisin väliajoin.

• Kunta- ja Järjestö-Helmi | ely-keskus.fi

36. Tarkistetaan Helmi-elinympäristöjä koskevat vähimmäis­vaatimukset hoitotoimia edeltäville inventoinneille sekä valmistellaan seurantaohjeistus

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Inventointien ja toimenpiteiden hoitoseurannan toteuttamisen tueksi on Helmi-ohjelmassa laadittu ohjeistus (”ohjekortit”).  Toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantojen kehittämistä on tehty yhteistyössä muun kansallisen seurantatyön kehittämisen kanssa.

Ohjeistuksen ja seurantojen kehittämistyötä on jatkettu Helmin teemaryhmien, koordinaattoreiden sekä eri hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa. 2024 vaikutusten seurantojen kehittämistä on muun muassa edistetty yhteistyössä syksyllä Biodiversa+ -hankkeiden kanssa. 

37. Inventoidaan ohjelman toimenpidekohteet ja tehdään tarvittavat laajemmat kartoitukset

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusten ja hoitojen toteutus edellyttää inventointeja suunnittelun pohjaksi. Toimenpiteelle ei ole asetettu määrätavoitteita. Vuonna 2024 tehtiin esimerkiksi linnustoselvityksiä 84 kohteella, puroja inventoitiin 345 kilometriä, lähteitä inventoitiin 14 ja perinnebiotooppeja 1302 hehtaaria sekä fladoja ja kluuveja 22 kappaletta. Valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi on saatettu päätökseen ja tulokset koottu 2024 julkaistuun raporttiin.  Myös valtakunnallisen lettoinventoinnin mittavat maastotyöt ELY-keskuksissa on tehty ja hankkeen tulokset ja paikkatietoaineistot julkaistaan vuonna 2025.

38. Tuetaan Helmi-tavoitteiden saavuttamista tarvittavilla selvityksillä ja tutkimuksella

Vastuutahot: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö 

Helmi-ohjelmasta on rahoitettu ohjelman toteutumista tukevia selvityshankkeita. Rahoitusta saivat vuonna 2024 seuraavat hankkeet:

• Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) -hanke, Suomen ympäristökeskus
• Vesien palauttaminen suojelusoille, Tapio sekä Suomen metsäkeskus
• Lehtokeskusalueiden luontohelmet, Suomen metsäkeskus 2021–2024
• Kosteikkojen perustamisen ja vesistöjen kunnostamisen vaikutuksen arviointi, Luonnonvarakeskus. Yhteistyökumppanit Helsingin yliopisto, Helsingin yliopisto, Suomen riistakeskus 2020–2025

Erillisten tutkimushankkeiden lisäksi Helmin pienvesiteeman toteuttamista tukevassa Suomen ympäristökeskuksen Helppi-hankkeessa laadittiin ehdotus purojen seurantaverkostoksi.

39. Kehitetään Helmi-toimenpiteiden paikkatiedolle tietomalli, sovitaan kootun tiedon hallinnan ja julkaisemisen vastuista ja luodaan avoin julkinen karttasovellus  

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Helmi-ohjelman tietojärjestelmäryhmä asetettiin vuonna 2021. Ryhmä ei kokoontunut vuonna 2024.

Helmi-kohteiden paikkatietoaineisto julkaistiin osana Suomen ympäristökeskuksen viranomaisaineistoja. Aineiston ovat tuottaneet Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus yhteistyössä aineistoja hallinnoivien toimijoiden (Metsähallitus, Metsäkeskus, Riistakeskus, Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi) kanssa. Aineisto kokoaa yhteen Helmi-elinympäristöohjelmassa toteutuneet ennallistamis-, luonnonhoito-, kunnostus- ja suojelukohteet niin valtion kuin yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla. Aineisto on toistaiseksi tietosuojaan liittyvistä syistä vain viranomaiskäytössä ja siihen lisätään vuosittain uudet toteutuneet toimenpiteet. Aineisto päivitetään vuonna 2025.

40. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelman väli- ja loppuarvioinnit

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Helmi-ohjelman väliarvioinnit tehdään vuosina 2024 ja 2027 ja loppuarviointi ohjelman päättymisen jälkeen vuonna 2031. Väli- ja loppuarviointien tarpeet on pyritty ottamaan huomioon Helmi-ohjelmassa tehdyssä seurantojen suunnittelutyössä. Ensimmäinen väliarviointi toteutetaan 2025 alkuvuonna. Siinä pääpaino on Helmi-ohjelman alkuvuosista saatujen kokemusten arvioinnissa.