Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.
Helmi-ohjelmassa on 40 toimenpidettä. Alla on esitetty kukin toimenpide, sen tavoite ja tulokset. Toimenpiteiden toteuttaminen on ympäristöministeriön hallinnonalalla aloitettu jo vuonna 2020 ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla vuonna 2021.
Alla olevista tuloksista puuttuvat Kunta- ja Järjestö-Helmi-hankkeissa tehty ennallistaminen, luonnonhoito ja kunnostukset.
Helmi-keskittymät ovat laaja-alaisia elinympäristöjen keskittymiä, joille kohdennetaan hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Helmi-keskittymät hyväksytään Helmi-ohjelman valtakunnallisessa seurantaryhmässä alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on noin 30–50 Helmi-keskittymää ja vähintään yksi jokaiseen maakuntaan.
Vuonna 2025 Helmi-ohjelman valtakunnallisen seurantaryhmän käsiteltäväksi ei tullut uusia ehdotuksia Helmi-keskittymiksi. Hyväksyttyjä keskittymiä on 20 kappaletta. Helmin alueellisissa yhteistyöryhmissä keskitytään hoito- ja ennallistamistyöhön nykyisillä keskittymillä.
Vuonna 2025 valmistui Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten yhteistyönä selvitys Helmi-keskittymien konseptin kehittämisestä ja hyvistä toimintamalleista osana Biodiversa+ -hanketta.
Vuonna 2025 valmistui Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten yhteistyönä selvitys Helmi-keskittymien konseptin kehittämisestä ja hyvistä toimintamalleista osana Biodiversa+ -hanketta.
2. Suojellaan soita maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Soiden suojelua toteutettiin vuonna 2025 yhteensä 4 435 hehtaaria. Kaikkiaan soita on suojeltu vuosina 2020–2025 yhteensä 32 205 hehtaaria.
Soidensuojelun toteutuksesta ovat vastanneet ELY-keskukset (1.1.2026 alkaen toteutuksesta vastaavat Elinvoimakeskukset). Ensisijaisia soiden suojelun toteutuskohteita ovat soidensuojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) kohteet ja kaavojen suojelukohteet. Myös muiden arvokkaiden soiden suojelu on mahdollista Helmi-ohjelman periaatepäätöksen liitteessä olevien valintakriteerien mukaisesti. Valintakriteerien avulla voidaan tunnistaa Helmi-ohjelmaan soveltuvia, monimuotoisuudelle arvokkaita suokohteita.
3. Ennallistetaan soita valtion ja yksityisillä suojelualueilla
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Soiden ennallistamista toteutettiin vuonna 2025 yhteensä 1 548 hehtaaria. Valtion ja yksityisillä suojelualueilla on tehty soiden ennallistamista vuosina 2020–2025 kaikkiaan 14 277 hehtaarilla.
Suojelualueiden ennallistamisesta on vastannut pääosin Metsähallituksen Luontopalvelut, minkä lisäksi myös ELY-keskukset ovat ennallistaneet arvokkaita kohteita.
4. Ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Suojelualueiden ulkopuolisia soita ennallistettiin 83 hehtaaria vuonna 2025. Kaikkiaan vuosina 2020–2025 suojelualueiden ulkopuolella on ennallistettu soita 253 hehtaaria.
Suojelualueiden ulkopuolella soiden ennallistamista toteuttavat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus ja vähäisissä määrin Metsähallituksen Luontopalvelut.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella (yksityismaat) (ha)
Metsähallitus Metsätalous Oy ennallisti soita valtion monikäyttömetsissä 1 403 hehtaaria vuonna 2025. Kaikkiaan valtion monikäyttömetsissä soiden ennallistamista on tehty vuosina 2021–2025 yhteensä 9 403 hehtaarilla. Helmi-ohjelman tavoite, 9 300 hehtaaria, on nyt täytetty.
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Vesien palautus suojelusoille on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen toimenpide Helmi-ohjelmassa.
Vuonna 2025 toimenpidettä toteutettiin 26 kohteella. Vesien palautusta suojelualueiden soille on tehty vuosina 2020–2025 kaikkiaan 117 kohteella. Suurin osa toimenpiteistä on tehty yhteishankkeina eri toimijoiden kesken (Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja yksityiset maanomistajat).
7. Kunnostetaan SPA-alueita ja muita suojelualue¬verkoston arvokkaita lintuvesikohteita
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Lintuvesien hoito- ja kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi ranta- ja vesialueiden niitto, raivaus, ruoppaus, vedenpinnan nosto, pesimäsaarten rakentaminen ja hoitokalastus. Yksittäisellä kohteella toimet jaksottuvat yleensä useammalle vuodelle. SPA-alueet ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita ja ne ovat osa Natura 2000 -verkostoa.
Vuonna 2025 kunnostustoimet saatiin valmiiksi kymmenellä SPA-kohteella ja muulla suojeluverkoston arvokkaalla lintuvesikohteella. Yhteensä vuosina 2020–2025 kunnostukset on saatu valmiiksi 73 arvokkaalla kohteella. Toimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
8. Huolehditaan toimenpiteessä 7. kunnostettujen kohteiden hoidosta kunnostuksen jälkeen ja uusitaan tarvittavilta osin kunnostus¬toimenpiteet Helmi-kauden aikana
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Vuonna 2025 lintuvesialueiden jatkuva hoito järjestettiin kahdeksalle kohteelle joko maatalouden ympäristösopimuksin tai Helmi-ohjelman rahoituksella. Jatkuva hoito on järjestetty vuosina 2020–2025 kaikkiaan jo 88 lintuvesikohteelle. Toimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Huolehditaan toimenpiteessä 7. kunnostettujen kohteiden hoidosta kunnostuksen jälkeen ja uusitaan tarvittavilta osin kunnostustoimenpiteet Helmi-kauden aikana (kpl)
100
8
88
88
9. Perustetaan ja kunnostetaan suojelualue-verkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö
Kosteikkojen perustamisesta ja kunnostamisesta vastaavat Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus. Suomen riistakeskus toteuttaa toimenpidettä SOTKA-kosteikot -hankkeessa, joka on osa laajempaa SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankekokonaisuutta. SOTKA-kosteikot-hankkeessa kunnostetaan kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi. Suomen metsäkeskus puolestaan on suunnitellut ja asettanut luonnonhoidon hankehakuun monitavoitteisia vesiensuojelukosteikkoja.
Vuonna 2025 valmistui kaikkiaan 16 suojelualueverkoston ulkopuolista lintukosteikkoa tai niiden kunnostusta. Näistä puolet valmistui Suomen Metsäkeskuksen hankkeissa. Suojelualueiden ulkopuolisia lintukosteikkoja on valmistunut vuosina 2020–2025 yhteensä 83 kappaletta.
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö
Toimenpidettä toteuttaa Helmi-vieraspetohanke, joka käynnistyi vuonna 2021. Hanketta on toteutettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisrahoituksella. Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen osalta hanke on osa SOTKA-hankekokonaisuutta. Hankkeen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut.
Vuonna 2025 vieraspetopyynti oli käynnissä 70 kohteella. Toimenpiteen tavoitteena on tehdä vieraspetopyyntiä 70 kohteella. Tavoite on ylitetty jo vuosina 2022 (73 kohdetta) ja 2023 (72 kohdetta).
11. Täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö
Lintujen syysmuuton aikaisia levähdysalueita ovat toteuttaneet Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Finland SOTKA-levähdysalueverkostohankkeessa. Levähdysalueverkosto tarjoaa linnuille laadukkaita ja häiriöttömiä elinympäristöjä syysaikaista muuttoon valmistautumista varten. Vuonna 2025 uusia levähdysalueita sovittiin 13 kappaletta. Levähdysalueita on perustettu vuosina 2021–2025 yhteensä 47 kappaletta.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein (kpl)
150
13
47
31
12. Nostetaan hoidossa olevien perinnebiotooppien alaa
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö
Tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien ala kaiken kaikkiaan 52 000 hehtaariin. Toimenpiteen kokonaistulokseen lasketaan mukaan maatalouden ympäristösopimuksella (maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus) ja luonnonsuojelulain tuella hoidetut kohteet. ELY-keskusten myöntämällä luonnonsuojelulain tuella hoidettiin vuonna 2025 403 hehtaaria perinnebiotooppeja.
Maatalouden ympäristösopimusten osalta tulosta vuodelta 2025 ei vielä ole saatavilla. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulosraportti koskien varainhoitovuotta 2024 julkaistiin heinäkuussa 2025. Raportin mukaan ympäristösopimuksia on 25 052 hehtaaria (sopimustilanne 15.10.2024). Tiedossa on, että tulos on tästä edelleen laskenut: Ruokaviraston julkaiseman tiedon mukaan sopimustilanne maaliskuun lopussa 2025 on ollut 23 972 hehtaaria.
Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet sekä Metsähallituksen Luontopalvelut.
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö
Toimenpiteessä parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla kohteita ennen niiden ottamista hoitoon ja tarvittaessa hoidon jatkuessa. Vuonna 2025 perinnebiotooppien kunnostusta tehtiin 694 hehtaarilla. Tulokseen on laskettu mukaan sekä ELY-keskusten ja Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoittamat peruskunnostetut että täydennyskunnostetut kohteet. Vuonna 2025 peruskunnostettuja kohteita oli 416 hehtaaria ja täydennyskunnostettujen kohteiden osuus oli 277 hehtaaria.
Vuosina 2020–2025 perinnebiotooppien kunnostusta on tehty yhteensä 5 278 hehtaarilla. Tässä luvussa ovat mukana myös maatalouden ympäristösopimuksiin sisältyvät kunnostusraivaukset vuosina 2023–2024 (yhteensä 793 ha); vuodelta 2025 ei tulosta ole vielä saatavilla.
Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut, lisäksi viljelijät voivat hakea maatalouden ympäristösopimuskohteille yhtenä vuotena korvausta kunnostusraivausta varten.
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Perinnebiotooppien hoidon valtakunnallisen koordinaatioryhmän työ käynnistyi vuoden 2022 alussa. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää eri rahoituskeinojen hyödyntämistä perinnebiotooppien hoidossa ja ohjata perinnebiotooppien hoidon alueellisia yhteistyöryhmiä.
Vastuutaho: ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet Vuonna 2025 alueellisia perinnebiotooppien hoidon yhteistyöryhmiä on perustettu 12 ELY-keskuksen alueelle.
16. Vahvistetaan uuselinympäristöjen verkostoa kunnostamalla ja hoitamalla lajistoltaan arvokkaita uuselinympäristö¬kohteita
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Vuonna 2025 hoidettiin kymmentä uutta kohdetta. Hoitoja toistetaan tarpeen mukaan vuosittain tai harvemmin. Arvokkaiden uuselinympäristökohteiden hoitoa on tehty vuosina 2020–2025 yhteensä 69 kohteella. Lisäksi on hoidettu vanhoja kohteita. Toimenpiteistä vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
17. 2021–2025: Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä suojelualueiden metsissä. Lisäksi tehdään kulotuksia 750 ha eli noin 100 kpl.
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Vuonna 2025 tehtiin ennallistamisen ja luonnonhoidon toimia 127 kohteella suojelualueiden metsissä. Kaikkiaan toimenpiteitä on tehty vuosina 2020–2025 yhteensä 833 työkohteella.
Toimenpiteet ovat kohdistuneet laajaan kirjoon elinympäristöjä: kohteina on ollut jalopuumetsiä, metsäisiä dyynejä, lehtoja, puustoisia soita ja paahdeympäristöjä. Hoitotoimet ovat usein pienialaisia, mutta niiden merkitys monimuotoisuudelle on merkittävä.
Vuonna 2025 tehtiin kulotuksia 28 hehtaarilla. Kulotustoimet ovat ennallistamispolttoja ja karuunnuttamiskulotuksia. Kaikkiaan kulotuksia on tehty vuosina 2020–2025 yhteensä 145 hehtaarilla.
Suojelualueiden metsien ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
18. 2021–2025: Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus Metsätalous Oy tekee valtion monikäyttömetsissä lehtojen hoitoa, kulotuksia ja paahde-elinympäristöjen hoitoa. Vuonna 2025 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 668 hehtaarilla, joista kulotuksia 630 hehtaaria. Kaikkiaan luonnonhoitotoimia on tehty vuosina 2020–2025 yhteensä 2 545 hehtaarilla.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä (ha)
2850
668
2545
89
Lehtojen hoito (ha)
500
19
54
11
Kulotukset (mahdollisuuksien mukaan palojatkumoalueilla) (ha)
2200
630
2397
109
Paahdeympäristöjen hoito (ha)
150
19
94
63
19. Metsähallitus täydentää maastotarkastusten perusteella vuosina 2021–2022 alue-ekologista verkostoa. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuus arvioidaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla selvitetään myös valtionmaiden metsiensuojelun tehostamistarpeet ja mahdollisuudet mukaan lukien EU:n biodiversiteetti¬strategian monimuotoisuus¬tavoitteiden vaatimukset valtion maiden osalta
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus Metsätalous Oy on täydentänyt maastotarkastusten perusteella alue-ekologista verkostoa vuosina 2021–2022. Alue-ekologisen verkoston tarkastelun tuoma lisäys oli kaikkiaan 13 880 hehtaaria.
Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuuden arvioinnin, joka valmistui vuonna 2023. Raportin osana tarkasteltiin myös valtion metsien suojelun tehostamistarpeita ja mahdollisuuksia. Skenaariolaskelmien avulla selvitettiin mahdollisen lisäsuojelun vaikutuksia metsien rakenteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin.
20. 2021–2025: Perustetaan tukialueita luonnonsuojelu¬alueiden läheisyyteen siten, että suojellaan kohteet säästöpuuhakkuun jälkeen
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Toimenpiteen valmistelu jatkuu vuonna 2025 Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimenpiteelle ei ole määrällistä tavoitetta.
Tavoitteet 21–24
Toimenpiteet 21.–24. ovat olleet METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030. Helmi-ohjelmasta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tavoitteita täsmennettiin uutta METSO-ohjelmakautta vuosina 2024–2025 valmistelleessa laajapohjaisessa METSO-ohjelman seurantatyöryhmässä. Uuden METSO-ohjelmakauden on määrä alkaa vuoden 2026 alkupuolella.
25. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita luonnonsuojelu¬alueilla
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja suojelualueilla. Toimenpiteessä voidaan kunnostaa myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita.
Vuonna 2025 kunnostettiin suojelualueilla 24 kilometriä puroja. Kunnostuksia tehtiin myös 30 lähdekohteella sekä kahdeksalla fladalla ja kluuvilla. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita luonnonsuojelualueilla
Lähteet (kpl)
350
30
145
41
Purot (km)
200
24
148
74
Fladat ja kluuvit (kpl)
40
8
26
65
26. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita suojelualueiden ulkopuolella
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö
Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja sekä palautettu pienvesikohteiden vaellusyhteyksiä. Myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita voidaan kunnostaa.
Vuonna 2025 kunnostuksia tehtiin 30 lähdekohteella, kuudella fladalla/kluuvilla sekä 12 kilometrin pituudelta puroelinympäristöjä. Lisäksi palautettiin pienvesikohteen vaellusyhteys kahdeksalla kohteella. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita suojelualueiden ulkopuolella
27. Pienvesien vaellusesteitä poistetaan osana valtion monikäyttömetsien luonnonhoitotoimia. Samalla tehdään purojen kunnostusta.
Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus
Vaellusesteiden poistaminen voi tarkoittaa vaellusesteiden (esim. kalojen nousun estävät tierummut, uitto- ja myllypadot) purkamista tai luonnonmukaisia läpikulkuratkaisuja. Toimenpide tukee virtavesiekosysteemien palautumista ja on edellytys nousukalojen ja jokihelmisimpukan tilan paranemiselle.
Vaellusyhteyksien poistamista tehtiin vuonna 2025 yhteensä 102 kappaletta. Vaellusesteitä on poistettu vuosina 2021–2025 yhteensä noin 434 kappaletta. Toimenpiteen toteutuksesta vastaa Metsähallitus Metsätalous Oy.
28. Selvitetään rantaelin¬ympäristöjen tilaa ja kunnostustarpeita toimenpiteiden kohdentamiseksi
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Inventointien määrää ei ole seurattu erikseen. Kaikki uudet kunnostettavat kohteet inventoidaan hoitotoimien suunnittelemiseksi. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
29. Kunnostetaan ja hoidetaan rantaluontotyyppejä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella
Vastuutaho: ympäristöministeriö
Vuonna 2025 rantaluontotyyppien kunnostusta tehtiin 64 uudella työkohteella, yhteensä 52 hehtaarin alueella. Lisäksi on hoidettu vanhoja kohteita. Rantaluontotyyppien kunnostusta ja hoitoa on tehty vuosina 2020–2025 kaikkiaan 191 työkohteella. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.
Toimenpide
Tavoite
Tulos 2025
Yhteensä (2020–2025)
Tavoitteesta %
Kunnostetaan ja hoidetaan rantaluontotyyppejä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella (kpl)
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallinen koordinaatioryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on muun muassa koota pienvesien kunnostuksen lisäämistä tukeva verkosto, edistää pienvesiä koskevien tietojen ja ohjeistuksen parantamista sekä luoda edellytyksiä pienvesien suojelulle osana maankäyttöä. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2025.
31. Asetetaan Helmi-ohjelmalle laajapohjainen seurantaryhmä
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallinen seurantaryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on seurata ja edistää Helmi-ohjelman etenemistä, lisätä toimijoiden yhteistyötä ohjelman toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman vaikuttavasti ja päättää Helmi-keskittymistä alueellisten Helmi-ryhmien esitysten perusteella.
Ryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2025.
32. Asetetaan Helmi-ohjelmalle valtakunnallinen viestintäryhmä ja tehdään tarvittavat viestintätoimet
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallinen viestintäryhmä aloitti toimintansa vuonna 2020. Viestintäryhmässä on edustettuna ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat sekä keskeiset sidosryhmät. Ryhmän tehtävänä on muun muassa toimeenpanna Helmi-ohjelman valtakunnallista viestintää ja tukea valtakunnallisella viestinnällä alueellisten yhteistyöryhmien työtä ja alueellista viestintää.
Vuonna 2025 viestintäryhmä kokoontui kaksi kertaa
33. Asetetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin ELY-keskusalueelle
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien perustaminen käynnistyi vuonna 2022 ja vuoden 2023 aikana yhteistyöryhmät saatiin perustettua kaikille 13 ELY-keskusalueelle. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta ja viestiä ohjelmasta alueellaan. Yhteistyöryhmät valmistelevat ja tekevät ehdotuksia Helmi-keskittymistä Helmi-ohjelman valtakunnalliselle seurantaryhmälle (toimenpide 1).
Yhteistyöryhmät lisäävät paikallista yhteistyötä ja edistävät Helmi-ohjelman luonnonhoidon, ennallistamisen ja suojelun tavoitteita.
34. Perustetaan koulutushanke luonnonhoidon ja ennallistamisen osaamisen lisäämiseksi
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -koulutushanke (LUOTU) käynnistettiin vuonna 2022. Hankkeen toteuttajia ovat Suomen metsäkeskus ja Työtehoseura, ja sitä rahoittivat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankeaika oli 1.12.2022–31.8.2024.
Hankkeella parannettiin osaamista Helmi- ja METSO-ohjelmien elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöiden sekä vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään ja toimenpiteitä on jatkettu Priodiversity Life -hankkeessa, joka käynnistyi vuoden 2024 alussa ja päättyy 2031.
LUOTU-hanke järjesti vuonna 2024 14 webinaaria luonnonhoitohankkeisiin liittyvistä aiheista, esimerkiksi hankkeiden luvituksesta, yrittäjyydestä, työturvallisuudesta ja erilaisista luonnonhoito- ja kunnostuskohteista. Hankkeen tuottama mittava koulutusmateriaali on saatavilla hankkeen verkkosivuilta.
35. Järjestetään Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushaut
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus
Vuonna 2025 saatiin päätökseen 34 Kunta- ja Järjestö-Helmi-hanketta. Yhteensä hankkeita on valmistunut vuoden 2025 loppuun mennessä 178 kappaletta. Kaikkiaan rahoitusta on saanut 193 hanketta. Vuonna 2025 ei järjestetty uutta avustushakua.
Uudenmaan ELY-keskus on valvonut ja tukenut käynnissä olleiden hankkeiden toteuttamista, sekä vastannut hankkeiden tietojen tallennuksesta ympäristöhallinnon SAKTI-kuviotietojärjestelmään. Erityisavustushaut avataan ympäristöministeriön päätöksellä tarkoituksenmukaisin väliajoin.
36. Tarkistetaan Helmi-elinympäristöjä koskevat vähimmäis¬vaatimukset hoitotoimia edeltäville inventoinneille sekä valmistellaan seurantaohjeistus
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Inventointien ja toimenpiteiden hoitoseurannan toteuttamisen tueksi on Helmi-ohjelmassa laadittu ohjeistus (”ohjekortit”). Toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantojen kehittämistä on tehty yhteistyössä muun kansallisen seurantatyön kehittämisen kanssa.
Ohjeistuksen ja vaikutusseurantojen kehittämistyötä on jatkettu Helmin teemaryhmien, koordinaattoreiden sekä eri hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa. 2025 vaikutusten seurantojen kehittämistä on edistetty muun muassa yhteistyössä Biodiversa+ Top Up -hankkeiden kanssa (metsät, perinnebiotoopit, Helmi-keskittymät, rannikon pienvedet), kehittäminen jatkuu 2026.
Puroille on koottu oma seurantaverkostonsa.
37. Inventoidaan ohjelman toimenpidekohteet ja tehdään tarvittavat laajemmat kartoitukset
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusten ja hoitojen toteutus edellyttää inventointeja suunnittelun pohjaksi. Toimenpiteelle ei ole asetettu määrätavoitteita. Valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi on saatettu päätökseen ja tulokset koottu 2024 julkaistuun raporttiin. Myös valtakunnallisen lettoinventoinnin mittavat maastotyöt ELY-keskuksissa on tehty ja hankkeen tulokset koottu. Tulosten ja paikkatietoaineistojen julkaisua edistetään vielä vuonna 2026 (henkilötietosuojakysymykset huomioon ottaen).
38. Tuetaan Helmi-tavoitteiden saavuttamista tarvittavilla selvityksillä ja tutkimuksella
Vastuutahot: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Helmi-ohjelmasta on rahoitettu ohjelman toteutumista tukevia selvityshankkeita. Rahoitusta saivat vuonna 2025 seuraavat hankkeet:
Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) -hankkeen tulosten kokoaminen ja paikkatietoaineistojen tuotanto, Suomen ympäristökeskus
Vesien palauttaminen suojelusoille, Tapio Oy
39. Kehitetään Helmi-toimenpiteiden paikkatiedolle tietomalli, sovitaan kootun tiedon hallinnan ja julkaisemisen vastuista ja luodaan avoin julkinen karttasovellus
Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
Helmi-ohjelman tietojärjestelmäryhmä asetettiin vuonna 2021. Ryhmä ei kokoontunut vuonna 2025. Päivitetty Helmi-kohteiden paikkatietoaineisto julkaistiin osana Suomen ympäristökeskuksen viranomaisaineistoja. Aineiston ovat tuottaneet Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus yhteistyössä aineistoja hallinnoivien toimijoiden (Metsähallitus, Metsäkeskus, Riistakeskus, Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi) kanssa.
Aineisto kokoaa yhteen Helmi-elinympäristöohjelmassa toteutuneet ennallistamis-, luonnonhoito-, kunnostus- ja suojelukohteet niin valtion kuin yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla. Aineisto on toistaiseksi tietosuojaan liittyvistä syistä vain viranomaiskäytössä ja siihen lisätään vuosittain uudet toteutuneet toimenpiteet.
40. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelman väli- ja loppuarvioinnit
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Helmi-ohjelman väliarvioinnit tehdään vuosina 2024 ja 2027 ja loppuarviointi ohjelman päättymisen jälkeen vuonna 2031. Väli- ja loppuarviointien tarpeet on pyritty ottamaan huomioon Helmi-ohjelmassa tehdyssä seurantojen suunnittelutyössä.
Ensimmäinen väliarviointi valmistui keväällä 2025.
Maaret Väänänen, Ohjelmapäällikkö ympäristöministeriö, Vesi- ja luontoympäristöosasto, Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö Puhelin:0295250370Sähköpostiosoite:[email protected]
