Helmi-ohjelman tulokset

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. 

Helmi-ohjelmassa on 40 toimenpidettä. Alla on esitetty kukin toimenpide, sen tavoite ja tulokset vuodesta 2020 alkaen. Toimenpiteiden toteuttaminen on ympäristöministeriön hallinnonalalla aloitettu jo vuonna 2020, joten kokonaiskertymään on laskettu mukaan myös 2020 tulokset.

Joiltakin osin on aikaisempien vuosien tuloksiin tullut tarkistusten myötä tarkennuksia. Mikäli vuoden 2023 tuloksiin tulee muutoksia, ne otetaan huomioon vuoden 2024 tuloksia raportoitaessa. Alla olevista tuloksista puuttuvat Kunta- ja Järjestö-Helmi-hankkeiden tulokset.

1. Perustetaan Helmi-keskittymiä

Helmi-keskittymät ovat laaja-alaisia elinympäristöjen keskittymiä, joille kohdennetaan hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Helmi-keskittymät hyväksytään Helmi-ohjelman valtakunnallisessa seurantaryhmässä alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on noin 30–50 Helmi-keskittymää ja vähintään yksi jokaiseen maakuntaan. 

Vuonna 2023 Helmi-ohjelman valtakunnallinen seurantaryhmä hyväksyi seitsemän Helmi-keskittymää.

2. Suojellaan soita maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen

Vastuutaho: ympäristöministeriö 

Soiden suojelua toteutettiin vuonna 2023 yhteensä 5 903 hehtaaria. Kaikkiaan soita on suojeltu vuosina 2020–2023 yhteensä 23 098 hehtaaria. 

Soidensuojelun toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset. Ensisijaisia soiden suojelun toteutuskohteita ovat soidensuojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) kohteet ja kaavojen suojelukohteet. Myös muiden arvokkaiden soiden suojelu on mahdollista Helmi-ohjelman periaatepäätöksen liitteessä olevien valintakriteerien mukaisesti. Valintakriteerien avulla voidaan tunnistaa Helmi-ohjelmaan soveltuvia, monimuotoisuudelle arvokkaita suokohteita.

3. Ennallistetaan soita valtion ja yksityisillä suojelualueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö 

Soiden ennallistamista toteutettiin vuonna 2023 yhteensä 3 045 hehtaaria yli sadalla työkohteella. Tämän lisäksi hyväksyttiin 26 ennallistamissuunnitelmaa. Valtion ja yksityisillä suojelualueilla on tehty soiden ennallistamista vuosina 2020–2023 kaikkiaan 11 451 hehtaarilla. 

Suojelualueiden ennallistamisesta on vastannut pääosin Metsähallituksen Luontopalvelut, minkä lisäksi myös ELY-keskukset ovat ennallistaneet muutamia kohteita.

4. Ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö 

Suojelualueiden ulkopuolisia soita ennallistettiin 67 hehtaaria vuonna 2023. Kaikkiaan vuosina 2020–2023 suojelualueiden ulkopuolella on ennallistettu soita 83 hehtaaria.  

Suojelualueiden ulkopuolella soiden ennallistamista toteuttivat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus.

5. Ennallistetaan soita Metsähallituksen monikäyttömetsissä

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Vuonna 2023 Metsähallitus Metsätalous Oy ennallisti soita valtion monikäyttömetsissä 1 915 hehtaaria. Kaikkiaan valtion monikäyttömetsissä soiden ennallistamista on tehty vuosina 2020–2023 yhteensä 6 166 hehtaarilla. 

Helmi-ohjelman soiden ennallistamisen kokonaistavoitteesta on saavutettu yli 66 % vuoden 2023 loppuun mennessä.

Toimenpide Tavoite Yksikkö Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Soiden ennallistaminen valtion monikäyttömetsissä (ha) 9 300 ha 4 251 1 915 6 166

6. Palautetaan vesiä suojelusoille ympäröiviltä alueilta

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Vesien palautus suojelusoille on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen toimenpide. Ympäristöministeriön osuus 400 vesienpalautuskohteen tavoitteesta on 300 kpl ja maa- ja metsätalousministeriön 100 kpl. 

Vuonna 2023 toimenpidettä toteutettiin 25 kohteella. Vesien palautusta suojelualueiden soille on tehty vuosina 2020–2023 kaikkiaan 68 kohteella. Suurin osa toimenpiteistä on tehty yhteishankkeina eri toimijoiden kesken (Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen metsäkeskus ja yksityiset maanomistajat). 

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Vesien palautus suojelusoille (kpl) 400 43 25 68

7. Kunnostetaan SPA*-alueita ja muita suojelualue­verkoston arvokkaita lintuvesikohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Lintuvesien hoito- ja kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi ranta- ja vesialueiden niitto, raivaus, ruoppaus, vedenpinnan nosto, pesimäsaarten rakentaminen ja hoitokalastus. Yksittäisellä kohteella toimet jaksottuvat yleensä useammalle vuodelle. SPA-alueet ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita ja ne ovat osa Natura 2000 -verkostoa. 

Vuonna 2023 kunnostus saatiin valmiiksi 31 SPA-kohteella ja kolmella muulla suojeluverkoston arvokkaalla lintuvesikohteella. Vuosina 2020–2023 kunnostukset on saatu valmiiksi yhteensä 58 arvokkaalla kohteella. Toimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

8. Huolehditaan toimenpiteessä 7. kunnostettujen kohteiden hoidosta kunnostuksen jälkeen ja uusitaan tarvittavilta osin kunnostus­toimenpiteet Helmi-kauden aikana

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Vuonna 2023 lintuvesialueiden jatkuva hoito järjestettiin 16 kohteelle joko maatalouden ympäristösopimuksin tai Helmi-ohjelman rahoituksella. Jatkuva hoito on järjestetty vuosina 2020–2023 kaikkiaan 60 lintuvesikohteelle. Toimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Lintuvesikohteiden hoito (kpl) 100 44 16 60

9. Perustetaan ja kunnostetaan suojelualue­verkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Kosteikkojen perustamisesta ja kunnostamisesta on vastannut Suomen riistakeskus SOTKA-kosteikot -hankkeessa, joka on osa laajempaa SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankekokonaisuutta. SOTKA-kosteikot-hankkeessa on kunnostettu kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi ja samalla on pyritty myös vesiensuojeluhyötyyn. Lisäksi Suomen metsäkeskus on suunnitellut ja asettanut hankehakuun monitavoitteisia vesiensuojelukosteikkoja. 

Vuonna 2023 valmistui kaikkiaan kolme suojelualueverkoston ulkopuolista lintukosteikkoa tai niiden kunnostusta, joista kaksi oli SOTKA-hankkeen toteuttamaa ja yksi Suomen Metsäkeskuksen hanke.  Suojelualueiden ulkopuolisia lintukosteikoita on valmistunut vuosina 2020–2023 yhteensä 47 kappaletta.

10. Käynnistetään vieraspetojen tehopyynti osalla toimenpiteessä 7. kunnostetuista kohteista

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö​​​​

Toimenpidettä toteuttaa Helmi-vieraspetohanke, joka käynnistyi vuonna 2021. Hanketta on toteutettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisrahoituksella. Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen osalta hanke on osa SOTKA-hankekokonaisuutta. Ympäristöministeriö puolestaan rahoittaa hankkeen pyyntilaitekustannukset ja vieraspetoryhmien korvaukset. Hankkeen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut. 

Vuonna 2023 vieraspetopyynti oli käynnissä 72 kohteella. Toimenpiteen tavoite, vieraspetopyynti 70 kohteella, saavutettiin vuonna 2022. Hanke on saanut jatkorahoituksen vuoden 2024 loppuun saakka.

11. Täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Lintujen syysmuuton aikaisia levähdysalueita ovat toteuttaneet Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Finland SOTKA-levähdysalueverkostohankkeen kautta. Levähdysalueverkosto tarjoaa linnuille laadukkaita syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristöjä muuttoon valmistautumista varten. Samalla vesilinnut pysyvät pidempään lähellä kotoalueitaan ja kohteet keräävät muuttavia lintuja maisematasolla.  

Vuonna 2023 uusia levähdysalueita sovittiin 24 kappaletta. Levähdysalueita on perustettu vuosina 2020–2023 yhteensä 44 kappaletta.

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Linnuston rauhoitusalueet (kpl) 150 20 4 24

12. Nostetaan hoidossa olevien perinnebiotooppien alaa

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö​​​​​​

Tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien ala kaiken kaikkiaan 52 000 hehtaariin, mikä saavutetaan lisäämällä hoidossa olevien perinnebiotooppien pinta-alaa 18 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteen kokonaistulokseen lasketaan mukaan maatalouden ympäristökorvauksella ja luonnonsuojelulain avustuksella hoidetut kohteet. 

Ely-keskusten myöntämällä luonnonsuojelulain avustuksella hoidettiin vuonna 2023 uutta perinnebiotooppialaa 190 hehtaaria. Vuoden 2023 kokonaistulos päivittyy myöhemmin, koska kaikkia maatalouden uuden ympäristötukikauden hakemuksia ei ole vielä tarkistettu ja tallennettu tietojärjestelmään. Vuoden 2022 loppuun mennessä hoidon piirissä oli yhteensä 35 946 hehtaaria. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat E- ja Y-vastuualueet sekä Metsähallitus Luontopalvelut.

13. Parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toimenpiteessä parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla kohteita ennen niiden ottamista hoitoon ja tarvittaessa hoidon jatkuessa. Vuonna 2023 perinnebiotooppien kunnostusta tehtiin 1 079 hehtaarilla. Tulokseen lasketaan mukaan sekä peruskunnostetut että täydennyskunnostetut kohteet. Vuonna 2023 täydennyskunnostettujen kohteiden osuus oli 347 hehtaaria.  

Vuosina 2020–2023 perinnebiotooppien kunnostusta on tehty yhteensä 3 063 hehtaarilla. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Perinnebiotooppien kunnostus (ha) 26 000 1 984 1 079 3 063

14. Perustetaan perinnebiotooppien hoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Perinnebiotooppien hoidon ​​valtakunnallisen koordinaatioryhmän työ käynnistyi vuoden 2022 alussa. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää eri rahoituskeinojen hyödyntämistä perinnebiotooppien hoidossa ja ohjata perinnebiotooppien hoidon alueellisia yhteistyöryhmiä. Ryhmä ei kokoontunut vuonna 2023 henkilövaihdosten vuoksi.

15. Perustetaan perinnebiotooppien hoidon alueelliset yhteistyöryhmät

Vastuutaho: ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet

Vuonna 2023 alueellinen perinnebiotooppien hoidon yhteistyöryhmä on perustettu 11 ELY-keskuksen alueelle. Kaksi alueellista yhteistyöryhmää perustetaan vuonna 2024.

16. Vahvistetaan uuselinympäristöjen verkostoa kunnostamalla ja hoitamalla lajistoltaan arvokkaita uuselinympäristö­kohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2023 hoidettiin yhdeksää uutta kohdetta. Hoitoja toistetaan tarpeen mukaan vuosittain tai harvemmin.  Arvokkaiden uuselinympäristökohteiden hoitoa on tehty vuosina 2020–2023 yhteensä 38 kohteella. Toimenpiteistä vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

17. 2021–2025: Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoito­toimenpiteitä suojelualueiden metsissä. Lisäksi tehdään kulotuksia 750 ha eli noin 100 kpl

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2023 tehtiin ennallistamisen ja luonnonhoidon toimia 156 kohteella suojelualueiden metsissä. Kaikkiaan toimenpiteitä on tehty vuosina 2020–2023 yhteensä 458 kohteella.  

Toimenpiteet ovat kohdistuneet laajaan kirjoon elinympäristöjä: kohteina on ollut jalopuumetsiä, metsäisiä dyynejä, lehtoja, puustoisia soita ja paahdeympäristöjä. Hoitotoimet ovat usein pienialaisia, mutta niiden merkitys monimuotoisuudelle on merkittävä. 

Vuonna 2023 tehtiin kulotuksia 50 hehtaarilla. Kulotustoimet ovat ennallistamispolttoja ja karuunnuttamiskulotuksia. Kaikkiaan kulotuksia on tehty vuosina 2020–2023 yhteensä 64 hehtaarilla. 

Suojelualueiden metsien ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä toteuttavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

18. 2021–2025: Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy tekee valtion monikäyttömetsissä lehtojen hoitoa, kulotuksia ja paahde-elinympäristöjen hoitoa. Vuonna 2023 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 533 hehtaarilla. Kaikkiaan luonnonhoitotoimia on tehty vuosina 2020–2023 yhteensä 1 360 hehtaarilla.

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Lehtojen hoito (ha) 500 16 12 28
Kulotukset (ha) 2 200 779 506 1 285
Paahdeympäristöjen hoito (ha) 150 32 15 47

19. Metsähallitus täydentää maastotarkastusten perusteella vuosina 2021–2022 alue-ekologista verkostoa. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuus arvioidaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla selvitetään myös valtionmaiden metsiensuojelun tehostamistarpeet ja mahdollisuudet mukaan lukien EU:n biodiversiteetti­strategian monimuotoisuus­tavoitteiden vaatimukset valtion maiden osalta

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy on täydentänyt maastotarkastusten perusteella alue-ekologista verkostoa vuosina 2021–2022. Alue-ekologisen verkoston tarkastelun tuoma lisäys oli kaikkiaan 13 880 hehtaaria. 

 Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuuden arvioinnin, joka valmistui vuonna 2023. Raportin osana tarkasteltiin myös valtion metsien suojelun tehostamistarpeita ja mahdollisuuksia. Skenaariolaskelmien avulla selvitettiin mahdollisen lisäsuojelun vaikutuksia metsien rakenteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin.

20. 2021–2025: Perustetaan tukialueita luonnonsuojelu­alueiden läheisyyteen siten, että suojellaan kohteet säästöpuuhakkuun jälkeen

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteen valmistelu jatkuu vuonna 2024 Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.  Toimenpiteelle ei ole määrällistä tavoitetta.

Tavoitteet 21–24

Toimenpiteet 21.–24. ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030. Tavoitteita täsmennetään ennen nykyisen METSO-ohjelmakauden loppua asetettavassa laajapohjaisessa työryhmässä.

21. Suojellaan metsiä maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen (40 000 ha)

22. Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoito­toimenpiteitä suojelualueiden metsissä (900 kpl). Lisäksi tehdään kulotuksia 750 hehtaaria eli noin 100 kpl

23. Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä ympäristötuen avulla (20 000 ha)
Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä

24. Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä (2 490 ha)

25. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita luonnonsuojelu­alueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja suojelualueilla. Toimenpiteessä voidaan kunnostaa myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita.

Vuonna 2023 kunnostettiin 28 kilometriä puroja, 42 lähdettä sekä kaksi fladaa ja kluuvia suojelualueilla. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Lähteet (kpl) 350 14 42 56
Purot (km) 200 64 28 92
Fladat ja kluuvit (kpl) 40 10 2 12

26. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja sekä palautettu pienvesikohteiden vaellusyhteyksiä. Myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita voidaan kunnostaa. 

Vuonna 2023 kunnostettiin kuusi lähdettä, kolme fladaa ja kluuvia sekä 17 kilometrin pituudelta puroelinympäristöjä. Lisäksi palautettiin pienvesikohteen vaellusyhteys 18 kohteella ja tehtiin valuma-alueiden kunnostustoimia, joiden vaikutusala oli noin 2 700 hehtaaria. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus. 

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Lähteet (kpl) 700 25 6 31
Purot (km) 400 8 17 25
Fladat ja kuuvit (kpl) 40 3 3 6
Vaellusyhteyksien palautus (kpl) 700 3 18 21
Lampien kunnostus (kpl) 9 1 10

27. Pienvesien vaellusesteitä poistetaan osana valtion monikäyttömetsien luonnonhoitotoimia. Samalla tehdään purojen kunnostusta.

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus

Vaellusesteiden poistaminen voi tarkoittaa vaellusesteiden (esim. kalojen nousun estävät tierummut, uitto- ja myllypadot) purkamista tai luonnonmukaisia läpikulkuratkaisuja. Toimenpide tukee virtavesiekosysteemien palautumista ja on edellytys nousukalojen ja jokihelmisimpukan tilan paranemiselle. 

Vaellusyhteyksien poistamista tehtiin vuonna 2023 yhteensä 93 kappaletta. Vaellusesteitä on poistettu vuosina 2020–2023 yhteensä noin 210 kappaletta. Toimenpiteen toteutuksesta vastaa Metsähallitus Metsätalous.

 

28. Selvitetään rantaelin­ympäristöjen tilaa ja kunnostustarpeita toimenpiteiden kohdentamiseksi  

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Rantaluonnon inventoinnit ovat kohdistuneet hiekkarantoihin, dyyneihin ja merenrantaniittyihin sekä niiden lajistoon. 

Vuonna 2023 inventoitiin noin 320 hehtaaria rantaelinympäristöjä, etenkin hiekkarantoja. Vuosina 2020–2023 on inventoitu yhteensä noin 2 600 hehtaaria rantaelinympäristöjä. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

29. Kunnostetaan ja hoidetaan rantaluontotyyppejä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2023 rantaluontotyyppien kunnostusta tehtiin 23 kohteella. Rantaluontotyyppien kunnostusta ja hoitoa on tehty vuosina 2020–2023 kaikkiaan 77 kohteella. Toimenpiteen toteutuksesta vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus Luontopalvelut.

Toimenpide Tavoite Tulos 2020-2022 Tulos 2023 Yhteensä 2020–2023
Rantaluontotyyppien kunnostus ja hoito (kpl) 200 54 23 77

Viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja koulutushanke

30. Perustetaan pienvesien kunnostuksen valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen koordinaatioryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on muun muassa koota pienvesien kunnostuksen lisäämistä tukeva verkosto, edistää pienvesiä koskevien tietojen ja ohjeistuksen parantamista sekä luoda edellytyksiä pienvesien suojelulle osana maankäyttöä. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2023.

31. Asetetaan Helmi-ohjelmalle laajapohjainen seurantaryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen seurantaryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on seurata ja edistää Helmi-ohjelman etenemistä, lisätä toimijoiden yhteistyötä ohjelman toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman vaikuttavasti ja päättää Helmi-keskittymistä alueellisten Helmi-ryhmien esitysten perusteella. Ryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2023.

32. Asetetaan Helmi-ohjelmalle valtakunnallinen viestintäryhmä ja tehdään tarvittavat viestintätoimet

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen viestintäryhmä aloitti toimintansa vuonna 2020. Viestintäryhmässä on edustettuna ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat sekä keskeiset sidosryhmät. Ryhmän tehtävänä on muun muassa toimeenpanna Helmi-ohjelman valtakunnallista viestintää ja tukea valtakunnallisella viestinnällä alueellisten yhteistyöryhmien työtä ja alueellista viestintää.  

Vuonna 2023 viestintäryhmä koordinoi Helmi-ohjelman vuositulos- ja some-viestintää, sekä hanke-esittelyjen ja Helmi-keskittymien viestintää. Ryhmä kokoontui kolme kertaa.

33. Asetetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin ELY-keskusalueelle

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien perustaminen käynnistyi vuonna 2022 ja vuoden 2023 aikana yhteistyöryhmät saatiin perustettua kaikille 13 ELY-keskusalueelle. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta ja viestiä ohjelmasta alueellaan. Yhteistyöryhmät valmistelevat ja tekevät ehdotuksia Helmi-keskittymistä Helmi-ohjelman valtakunnalliselle seurantaryhmälle (toimenpide 1). Yhteistyöryhmät lisäävät paikallista yhteistyötä ja edistävät Helmi-ohjelman luonnonhoidon, ennallistamisen ja suojelun tavoitteita.  

34. Perustetaan koulutushanke luonnonhoidon ja ennallistamisen osaamisen lisäämiseksi

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -koulutushanke (LUOTU) käynnistettiin vuonna 2022. Hankkeen toteuttajia ovat Suomen metsäkeskus ja Työtehoseura, ja sitä rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankeaika on 1.12.2022–31.8.2024. Hankkeella parannetaan osaamista Helmi- ja METSO-ohjelmien elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöiden sekä vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa.  

LUOTU-hanke järjesti vuonna 2023 seitsemän webinaaria luonnonhoitohankkeisiin liittyvistä aiheista, esimerkiksi hankehakumenettelyistä, mittalaitteista, työturvallisuudesta ja ammattitaitovaatimuksista, laatu- ja ympäristöasioista, luvista ja lainsäädännöstä. Hanke järjesti myös kaksi maastokoulutusta. Hankkeen tuottama materiaali on saatavilla hankkeen verkkosivuilta.

35. Järjestetään Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushaut

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus

Vuonna 2023 saatiin päätökseen 45 Kunta- ja Järjestö-Helmi-hanketta. Yhteensä hankkeita on valmistunut vuoden 2023 loppuun mennessä 92 kappaletta.  

Vuonna 2023 ei järjestetty uutta avustushakua. Uudenmaan ELY-keskus on valvonut ja tukenut käynnissä olleiden hankkeiden toteuttamista, sekä vastannut hankkeiden tietojen tallennuksesta ympäristöhallinnon SAKTI-kuviotietojärjestelmään.  Erityisavustushaut avataan ympäristöministeriön päätöksellä tarkoituksenmukaisin väliajoin. Viimeisin haku on toteutettu tammikuussa 2024. 

36. Tarkistetaan Helmi-elinympäristöjä koskevat vähimmäis­vaatimukset hoitotoimia edeltäville inventoinneille sekä valmistellaan seurantaohjeistus

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Inventointien ohjeistamisen kehittämistyötä on jatkettu Helmin teemaryhmien, koordinaattoreiden sekä hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa. Inventointiohjeita on kehitetty myös osana 2023 valmistuneita eri elinympäristöjen ennallistamisoppaita (lähteet, rannikon pienvedet ja sisävesien hiekkarannat). Vuonna 2023 valmistuivat myös ympäristöhallinnon teema-/elinympäristökohtaiset toimenpidealueiden inventointien ja toteutumisen seurannan ohjekortit, joihin on koottu inventointien ja seurannan vähimmäisvaatimukset ja niiden keskeinen ohjeistus. Korttien käytöstä sekä toimenpiteiden tallentamisesta SAKTI-tietojärjestelmään järjestettiin useita koulutus- ja infotilaisuuksia.

37. Inventoidaan ohjelman toimenpidekohteet ja tehdään tarvittavat laajemmat kartoitukset

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusten ja hoitojen toteutus edellyttää inventointeja suunnittelun pohjaksi. Toimenpiteelle ei ole asetettu määrätavoitteita. Vuonna 2023 tehtiin esimerkiksi linnustoselvityksiä 65 kohteella, puroja inventoitiin 306 kilometriä, lähteitä inventoitiin 59 ja rantaluontoa 323 hehtaaria sekä fladoja ja kluuveja 35 kappaletta. Valtakunnallinen perinnebiotooppien päivitysinventointi on saatettu päätökseen ja tulokset koottu, raportti julkaistaan alkuvuonna 2024.

38. Tuetaan Helmi-tavoitteiden saavuttamista tarvittavilla selvityksillä ja tutkimuksella

Vastuutahot: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö 

Helmi-ohjelmasta on rahoitettu ohjelman toteutumista tukevia selvityshankkeita. Rahoitusta saivat vuonna 2023 seuraavat hankkeet:

  • Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) -hanke, Suomen ympäristökeskus 
  • Ennallistettujen soiden tilan seurantahanke, Metsähallituksen Luontopalvelut 
  • Vesien palauttaminen suojelusoille, Tapio 
  • Lehtokeskusalueiden luontohelmet, Suomen metsäkeskus 
  • Valuma-alue kunnostusten ja purojen ennallistamisen suorat- ja yhdysvaikutukset purojen monimuotoisuuteen, Oulun yliopisto 
  • Kosteikkojen perustamisen ja vesistöjen kunnostamisen vaikutuksen arviointi, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus 
  • Poistaa vai huijata – vieraspetotorjunnan vaikuttavuuden seuranta, Turun yliopisto 
  • Erillisten tutkimushankkeiden lisäksi Helmin pienvesiteeman toteuttamista tukevassa Suomen ympäristökeskuksen Helppi-hankkeessa edistettiin purojen mallinnustyötä ja kehitettiin ehdotusta purojen seurantaverkostoksi.

39. Kehitetään Helmi-toimenpiteiden paikkatiedolle tietomalli, sovitaan kootun tiedon hallinnan ja julkaisemisen vastuista ja luodaan avoin julkinen karttasovellus  

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Helmi-ohjelman tietojärjestelmäryhmä asetettiin vuonna 2021. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2023.  Keskeisenä työnä valmisteltiin Helmin tiedonhallinnan tavoitetilan kuvaus. Osana tätä päätettiin luopua Helmi-tietoaineistojen julkaisusta omana karttapalvelunaan ja julkaista aineisto osana Suomen ympäristökeskuksen avoimia aineistoja ladattavaksi, katseltavaksi ja viranomaisten paikkatieto-ohjelmistoissa käytettäväksi. Aineiston kokoaminen on aloitettu eri toimijoiden yhteistyönä. Ensimmäinen julkaisu tehdään maaliskuussa 2024. Lisäksi on koottu ohjelman tiedonhallinnan kehittämistarpeet ja valmisteltu Helmin tiedonhallinnan kehittämistiekartta.

40. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelman väli- ja loppuarvioinnit

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Helmi-ohjelman väliarvioinnit tehdään vuosina 2024 ja 2027 ja loppuarviointi ohjelman päättymisen jälkeen vuonna 2031. Väli- ja loppuarviointien tarpeet on pyritty ottamaan huomioon Helmi-ohjelmassa tehdyssä seurantojen suunnittelutyössä.  

Ensimmäinen väliarviointi toteutetaan vuoden 2024 aikana. Siinä pääpaino on Helmi-ohjelman alkuvuosista saatujen kokemusten arvioinnissa METSO-ohjelman jatkokauden valmistelua varten. Väliarvioinnissa otetaan huomioon myös Helmi-ohjelman jälkeen valmistuvien EU:n biodiversiteettistrategian ja kansallisen biodiversiteettiohjelman tavoitteet.

Lisätietoja

Maaret Väänänen, ohjelmapäällikkö 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnonsuojelu ja -hoito Puhelin:0295250370   Sähköpostiosoite: