Helmi-ohjelman tulokset

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.

Helmi-ohjelmassa on 40 toimenpidettä. Alla on esitetty kukin toimenpide, sen tavoite ja tulokset vuodesta 2020 alkaen. Toimenpiteiden toteuttaminen on ympäristöministeriön hallinnonalalla aloitettu jo vuonna 2020, joten kokonaiskertymään on laskettu mukaan myös 2020 tulokset. Maa- ja metsätalousministeriön osalta 2020 tulokset on esitetty tekstissä.

• Helmi-ohjelman tulokset 2022
• Helmi-ohjelman seuranta 2020-2021

1 Perustetaan Helmi-alueita

Helmi-alueet ovat laaja-alaisia elinympäristöjen keskittymiä, joille hoito- ja kunnostustoimenpiteitä keskitetään.

Vuonna 2021 ei vielä perustettu Helmi-alueita: esitykset tekeviä alueellisia Helmi-yhteistyöryhmiä ja Helmi-alueista päättävää valtakunnallista seurantaryhmää ei vielä ole perustettu.

2 Suojellaan soita maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen

Vastuutaho: ELY-keskukset

Soiden suojelun toteutuksessa ylitettiin sekä vuonna 2020, että 2021 ELY-keskuksille asetetut toteutustavoitteet (2020 5000 ja 2021 6000 ha). Ensisijaisia toteutuskohteita olivat soidensuojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) ja kaavojen suojelukohteet. Vuonna 2021 laadittiin myös Helmi-ohjelman periaatepäätöksen liitteeksi kriteerit muiden arvokkaiden soiden suojelulle.

3 Ennallistetaan soita valtion ja yksityisillä suojelualueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuosina 2020 ja 2021 on suojelualueille tehty 159 hyväksyttyä ennallistamissuunnitelmaa. Ennallistamista on vuosina 2020–2021 toteutettu yhteensä 4590 hehtaaria 491 työkohteella (131 vuonna 2020 ja 360 vuonna 2021). Ennallistamisesta on vastannut Metsähallituksen luontopalvelut, lukuun ottamatta Kainuun ELY-keskuksen 3,6 hehtaaria vuonna 2021.

4 Ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Toteuttamista ei vielä aloitettu.

6 Palautetaan vesiä suojelusoille ympäröiviltä alueilta

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristöministeriön osuus tavoitteesta on 300 kpl ja maa- ja metsätalousministeriön 100 kpl. Maa- ja metsätalousministeriön osalta toimenpiteitä ei vielä ole toteutettu vuosina 2020–2021, mutta 4 hanketta on suunniteltu vuonna 2021 Vesien palautus suojelusoille -hankkeessa ja Suomen metsäkeskus on valinnut toteuttajan, toimenpiteet toteutetaan vuonna 2022.

7 Kunnostetaan SPA*-alueita ja muita suojelualueverkoston arvokkaita lintuvesikohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Tulos on valmiiksi kunnostettujen kohteiden määrä (kaikki tunnistetut tarpeet). Kunnostus käsittää useita eri toimia kohteesta riippuen. Kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi inventoinnit, suunnittelu, hoitokalastus, ranta- ja vesialueiden niitto, raivaus, ruoppaus, pinnannosto ja pesimäsaarten rakentaminen. Toimet jaksottuvat yleensä useammalle vuodelle. Osa hankkeista vaatii myös aluehallintoviraston vesiluvan, mikä hidastaa toteutusta.

*) SPA-alue = lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet, jotka ovat osa Natura 2000 -verkostoa.

8 Huolehditaan toimenpiteessä 7. kunnostettujen kohteiden hoidosta kunnostuksen jälkeen ja uusitaan tarvittavilta osin kunnostustoimenpiteet Helmi-kauden aikana

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Lintuvesialueiden jatkuva hoito on järjestetty 28 kohteella maatalouden ympäristösopimuksin.

9 Perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Kosteikkojen toteutuksesta on vastannut Suomen riistakeskus SOTKA-kosteikot hankkeessa, joka on osa laajempaa SOTKA-hankekokonaisuutta. Toteutuksen lisäksi on tehty 10 sopimusta, jotka odottavat toteutusta.

10 Käynnistetään vieraspetojen tehopyynti osalla toimenpiteessä 7. kunnostetuista kohteista

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toiminta käynnistettiin syksyllä 2021. Ennen vuodenvaihdetta pyynnit käynnistyivät jo 38 kohteella (tavoite 70 kohdetta).

11 Täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Lintujen syysmuutoin aikaisia levähdysalueita ovat toteuttaneet Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Finland SOTKA-levähdysalueverkostohankkeen puitteissa yhteishankkeena.

12 Nostetaan hoidossa olevien perinnebiotooppien alaa

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Vuonna 2021 uusista hoitokohteista 58 kohdetta, yhteensä 200 hehtaaria, sai luonnonsuojelulain mukaista avustusta (29 % kohteiden pinta-alasta).

Kokonaistulokseen on laskettu yhteen maatalouden ympäristökorvauksella ja luonnonsuojelulain avustuksella hoidetut kohteet. Tulokseen ei ole laskettu mukaan niitä lintuvesiteeman jatkuvan hoidon kohteita, jotka eivät ole perinnebiotooppeja.

13 Parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Tulos sisältää sekä peruskunnostetut että täydennyskunnostetut kohteet.

14 Perustetaan perinnebiotooppien hoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

​​Valtakunnallinen koordinaatioryhmä asetettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2021. Koordinaatioryhmän tehtävänä on

• edistää rahoituskeinojen (EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukainen ympäristö-korvausjärjestelmä ja luonnonsuojelulain tuki) täysimääräistä hyödyntämistä ja yhteensovittamista perinnebiotooppien hoidolle.
• luoda edellytykset rahoitusjärjestelmiin liittyvien hoitoehtojen sisällön ja laadun toteutumiselle.
• seurata ja tehdä ehdotuksia muiden maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien ja maankäytön ohjauksen kehittämisestä siten, että ohjauskeinot eivät toimi perinnebiotooppien määrää vähentävästi.
• ohjata alueellisia yhteistyöryhmiä.

15 Perustetaan perinnebiotooppien hoidon alueelliset yhteistyöryhmät

Vastuutaho: ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet

Toimenpidettä ei ole vielä aloitettu, tavoitteena on perustaa ryhmät vuonna 2022.

16 Vahvistetaan uuselinympäristöjen verkostoa kunnostamalla ja hoitamalla lajistoltaan arvokkaita uuselinympäristökohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuoden 2020 osalta uuselinympäristöjen hoitoa ei seurattu, koska toimenpide kirjattiin erillisenä toimenaan perinnebiotooppiteeman alle vasta periaatepäätökseen. Vuosien 2020 ja 2021 tuloksissa uuselinympäristökohteita on sen vuoksi osin myös metsä- ja osin perinnebiotooppiteeman tavoitteiden alla.

17 2021–2025: Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä suojelualueiden metsissä. Lisäksi tehdään kulotuksia 750 ha eli noin 100 kpl

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteet ovat kohdistuneet laajaan kirjoon elinympäristöjä: kohteina ovat olleet jalopuumetsät, metsäiset dyynit, lehdot, puustoiset suot ja paahdeympäristöt. Myös lajiperusteisia hoitotoimia on tehty ja poistettu vieraslajeja. Metsähallitus on myös ennallistanut suojelualueiden metsiä. Hoitotoimenpiteet ovat usein pienialaisia, mutta merkittäviä, mistä syystä toteutumista seurataan ensisijaisesti kappalemäärällä. Hoitoimien lisäksi on tehty inventointeja ja hoidon suunnittelua. Hoitosuunnitelmia on hyväksytty 2020–2021 137 kappaletta.

18 2021–2025: Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Lehtojen hoidon lisäksi lehtoja inventoitiin noin 250 ha. Tehdyt kulotukset kohdistuivat palojatkumoalueille.

19 Metsähallitus täydentää maastotarkastusten perusteella vuosina 2021–2022 alue-ekologista verkostoa. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuus arvioidaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla selvitetään myös valtionmaiden metsiensuojelun tehostamistarpeet ja mahdollisuudet mukaan lukien EU:n biodiversiteettistrategian monimuotoisuustavoitteiden vaatimukset valtion maiden osalta

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus on täydentänyt maastotarkastusten perusteella alue-ekologista verkostoa.  Alue-ekologisen verkoston pinta-ala lisääntyi vuonna 2021 noin 2000 ha. Alue-ekologisen suunnittelun evaluointi on tarkoitus käynnistää vuoden 2022 aikana.

20 2021–2025: Perustetaan tukialueita luonnonsuojelualueiden läheisyyteen siten, että suojellaan kohteet säästöpuuhakkuun jälkeen

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteen kriteerien pohdinta on aloitettu loppuvuonna 2021, työtä jatketaan 2022.

21 Suojellaan metsiä maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen (40 000 ha)

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman tavoitteita vuosille 2026–2030.

22 Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä suojelualueiden metsissä (900 kpl). Lisäksi tehdään kulotuksia 750 hehtaaria eli noin 100 kpl.

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman tavoitteita vuosille 2026–2030.

23 Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä ympäristötuen avulla (20 000ha)
Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä luonnonhoidon avulla (2000 ha)

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman tavoitteita vuosille 2026–2030.

24 Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä (2490 ha)

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman tavoitteita vuosille 2026–2030.

25 Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita luonnonsuojelualueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Raportoinnissa ei ole eritelty suojelualueilla ja niiden ulkopuolella tehtyjä toimenpiteitä. Tulokset sisältävät kaikki ympäristöministeriön vastuulla olevat toimenpiteet sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tulokset esitellään toimenpiteessä 26.

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja sekä lampia. Kunnostusten suunnittelu on edellyttänyt myös inventointeja.

26 Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Raportoinnissa ei ole eritelty suojelualueilla ja niiden ulkopuolella tehtyjä toimenpiteitä. Tulokset sisältävät kaikki ympäristöministeriön vastuulla olevat toimenpiteet sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella (toimenpiteet 25 ja 26 yhdessä).

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja sekä lampia. Kunnostusten suunnittelu on edellyttänyt myös inventointeja.

27 Metsähallituksen toteuttamat valtion monikäyttömetsien monimuotoisuutta edistävät luonnonhoitotoimet. Poistetaan vaellusesteitä pienvesistä valtion monikäyttömetsissä, samassa yhteydessä tehdään myös purokunnostusta

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus

Purokunnostuksia on toteutettu Metsähallituksen Metsätalous Oy:n luonnonhoitotoimenpiteinä sekä Eräpalvelujen projektitoimintana: Eräpalvelut on toteuttanut kunnostuksia osana Kala- ja riistaelinympäristöpainotteinen valuma-aluekunnostus valtion mailla -hanketta (RIEKKO). RIEKKO-hankkeen kunnostukset on rahoitettu vapaa-ajan kalatalouden momentilta sekä SOTKA-hankkeesta (50 %-50 %). Esitetty tulos 28 km kattaa kaikki purokunnostukset, myös vapaa-ajan kalatalousvaroista rahoitetut. Eräpalveluiden osuus kunnostuksista oli 14,1 km ja Metsätalous Oy:n 14,6 km.

28 Selvitetään rantaelinympäristöjen tilaa ja kunnostustarpeita toimenpiteiden kohdentamiseksi  

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Rantaluontotyyppien inventointeja on toteutettu vuosina 2020–2021 yhteensä 1092 hehtaaria 817 kohteella (231 vuonna 2020 ja 586 vuonna 2021). Rantaluonnon inventoinnit ovat kohdistuneet hiekkarantoihin, dyyneihin ja merenrantaniittyihin sekä niiden lajistoon (lietetatar, suolapunka, perhoset). Inventoiduille kohteille on laadittu hoitosuunnitelmia 39 kappaletta vuosina 2020–2021.

29 Kunnostetaan ja hoidetaan rantaluontotyyppejä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Kunnostuskohteiden yhteispinta-ala on 49 hehtaaria. Kunnostustoimenpiteisiin on sisältynyt myös kurtturuusun poistoa.

30 Perustetaan pienvesien kunnostuksen valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen koordinaatioryhmä asetettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2021.  Ryhmän tehtävänä on

• koota toimijat verkostoksi pienvesien kunnostusten lisäämiseksi ja toimien kohdentamiseksi sekä rahoituksen koordinoimiseksi.
• edistää pienvesiä koskevan tietoperustan ja ohjeistuksen paranemista.
• luoda edellytyksiä pienvesien suojelulle osana maankäyttöä.

31 Asetetaan Helmi-ohjelmalle laajapohjainen seurantaryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen seurantaryhmä asetettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2021. Ryhmän tehtävänä on

• seurata ja edistää Helmi-ohjelman etenemistä.
• lisätä toimijoiden yhteistyötä ohjelman toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman vaikuttavasti.
• päättää Helmi-alueista alueellisten Helmi-ryhmien esitysten perusteella.

32 Asetetaan Helmi-ohjelmalle valtakunnallinen viestintäryhmä ja tehdään tarvittavat viestintätoimet

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen viestintäryhmä asetettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2021. Ryhmän tehtävänä on

• suunnittella ja toimeenpanna Helmi-ohjelman valtakunnallista viestintää vuosittain laadittavan viestintäsuunnitelman mukaan.
• seurata viestinnän tavoitteiden saavuttamista.
• tukea valtakunnallisella viestinnällä alueellisten yhteistyöryhmien työtä ja alueellista viestintää.
• raportoida ohjelman viestinnästä seurantaryhmään. Seurantaryhmän kautta myös muut kuin hallinnon sidosryhmät osallistuvat ohjelman yhteisen viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen.
• Lisäksi viestintäryhmä kokoontuu tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa laajemmalla kokoonpanolla, johon kutsutaan myös laajemmin sidosryhmien edustajia.

Viestintää tehdään yhdessä: tilaisuuksia ja viestintämateriaaleja suunnitellaan ja tuotetaan Helmi-toimijoiden yhteistyössä. Helmi-viestintää koordinoidaan tiiviisti ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken.

Viestintäryhmän toiminta käynnistyi jo ennen ryhmän virallista asettamista, vuoden 2020 alkupuolella. Viestintäryhmään osallistuu viestinnän asiantuntijat ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ELY-keskuksesta, Sykestä, Metsähallituksen Luontopalveluista, Metsähallitus Metsätaloudesta, Metsäkeskuksesta ja Riistakeskuksesta. Viestintäryhmän kesken on koordinoitu yhteistä viestintää, kuten tiedotteita merkittävistä Helmi-kohteista, mediavierailuja ja yhtenäisiä Helmi-verkkosivuja.

Uutismediassa oli vuonna 2020 yhteensä 83 Helmi-ohjelman osumaa ja sosiaalisessa mediassa 434. Vuonna 2021 osumia oli uutismediassa 299 ja sosiaalisessa mediassa 1830.

33 Asetetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin ELY-keskusalueelle

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Toimenpidettä ei vielä ole aloitettu, ryhmät asetetaan vuonna 2022.

34 Perustetaan koulutushanke luonnonhoidon ja ennallistamisen osaamisen lisäämiseksi

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Koulutushanketta ei vielä ole käynnistetty. Asian valmistelemiseksi tilattiin Tapio Oy:ltä selvitys eri vaihtoehdoista vuoden 2021 syksyllä.

35 Järjestetään Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushaut

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus

Kunta-Helmin avustushaku 2020

Kuntien ennallistamis- ja luonnonhoitotoimiin kohdennettu avustushaku avattiin ympäristöministeriöstä 11.5.–31.8.2020. Hakemus oli avoin vain kunnille. Hakemuksia saatiin 62, joista 45 hankkeelle 36 kunnassa myönnettiin tukea.

Hankkeiden budjetit ovat yhtensä noin 3 miljoonaa euroa, josta avustusten osuus on noin 2,4 miljoonaa euroa. Keskimääräinen avustus on ollut 78 % hankebudjetista. Hankkeet edustivat kaikkia Helmin teemoja. Suurin osa haetuista hankkeista oli monivuotisia; vuoden 2020 aikana niistä valmistui 2 kappaletta. Rahaa kaikkien hankkeiden toteutukseen käytettiin yhteensä 185 313 euroa (maksatustilanne 13.2.2021).

Vuonna 2020 haetuista hankkeista oli 1.1.2021 käynnissä 43 hanketta ja vuoden 2021 aikana  valmistui 3 hanketta. Rahaa hankkeiden toteuttamiseen käytettiin vuonna 2021 618 321 euroa. 38 hankkeen toteutus jatkuu vielä vuonna 2022. Hankkeet tulee toteuttaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Kunta- ja Järjestö Helmin avustushaku 2021

Uudenmaan ELY-keskus järjesti 22.10.-30.11.2021 avustushaun kunnille ja järjestöille vuosille 2022–2023. Hakemuksia saatiin 66 kappaletta, hakemukset kohdistuivat kaikkiin viiteen Helmi-teemaan. Avustuksia haettiin noin 4,4 miljoonan euron edestä. Päätökset vuoden 2021 hakemuksista tehdään kevään 2022 aikana ja rahoitus on käytettävissä vuoden 2023 loppuun saakka.

36 Tarkistetaan Helmi-elinympäristöjä koskevat vähimmäisvaatimukset inventoinneille

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Työ on ympäristöministeriön hallinnonalalla aloitettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä 2021 kokoamalla olemassa olevat inventointiohjeistukset ja haastattelemalla kunkin teeman teemaryhmien asiantuntijoita. Työ jatkuu keväällä 2022 yhteistyössä Helmi-koordinaation, teemaryhmien, hankkeiden ja asiantuntijoiden, kuten ELO-ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LuTU)-ryhmien kanssa.

Kaikissa teemoissa on hyödynnetty olemassa olevaa ohjeistusta; kuitenkin kehittämistarpeitakin on havaittu. Systemaattista kehitystyötä on tehty etenkin lintuvesiteemassa. Merkittävimmät puutteet ohjeistuksessa on pienvesi- ja rantaluontoteemassa ja teeman ohjeistuksen kehittäminen on käynnistetty.

37 Inventoidaan ohjelman toimenpidekohteet ja tehdään tarvittavat laajemmat kartoitukset

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Toimenpiteelle ei ole asetettu määrätavoitteita.

Kunnostusten ja hoitojen toteutus edellyttää inventointeja suunnittelun pohjaksi. Ympäristöministeriön Helmi-määrärahoilla on 2020–2021 tehty elinympäristöjen ja luontotyyppien inventointeja kaikissa viidessä teemassa. Yhteenlaskettu inventointien pinta-ala on noin 108 000 hehtaaria. Tästä noin 22 200 hehtaaria on Helmi-ohjelmasta rahoitettuja valtakunnallisen perinnebiotooppien inventointihankkeen inventointeja. Lisäksi LETOT-hankkeessa on inventoitu suokohteita 2 714 ha (sisältää muitakin suotyyppejä kuin lettoja). Lisäksi puroja on inventoitu yli 700 kilometriä. Luontotyyppi-inventointien lisäksi toimenpidekohteilla on tehty linnusto- ja muita lajistoselvityksiä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Metsähallituksen Eräpalveluiden toteuttamassa valuma-aluehankkeessa (RIEKKO) inventoitiin puroja 277 km. SOTKA-hankekokonaisuuteen ei sisälly inventointeja.

38 Tuetaan Helmi-tavoitteiden saavuttamista tarvittavilla selvityksillä ja tutkimuksella

​​​​​​​Helmi-ohjelmasta on rahoitettu ohjelman toteutumista tukevia selvityshankkeita. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:

• Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) -hanke 2020–2025, toteuttaja SYKE
• Soiden ennallistamisen seurantahanke, toteuttaja MHLP
• Suon ravinnenielut: soiden vedenlaadulliset ekosysteemipalvelut ja niiden ennallistamisen potentiaali 2020–2021, toteuttaja SYKE ja GTK
• Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI)-hanke 2020–2021, toteuttaja SYKE

Myös maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa tehdään toiminen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden seurantaa mm. lintulaskentojen ja pienpetoseurannan avulla. Työstä vastaavat Luonnonvarakeskus, Helsingin ja Turun yliopistot ja luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.

39 Kehitetään Helmi-toimenpiteiden paikkatiedolle tietomalli, sovitaan kootun tiedon hallinnan ja julkaisemisen vastuista ja luodaan avoin julkinen karttasovellus  

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Helmi-ohjelman tietojärjestelmäryhmä asetettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2021. Ryhmässä kartoitetaan Helmi-ohjelman tiedon hallinnan (tiedon tallentaminen, käytetyt tietomallit, tietojen julkaiseminen) nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen FEO-hankkeen ja tiedon tuottajien yhteistyönä valmisteltiin ensimmäistä versiota karttasovelluksesta testikäyttöä varten.  

40 Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelman väli- ja loppuarvioinnit

Helmi-ohjelman väliarvioinnit tehdään 2024 ja 2027, loppuarviointi ohjelman päättymisen jälkeen 2031, tarkempaa suunnittelua ei vielä ole aloitettu. Väli- ja loppuarviointien teko on pyritty ottamaan huomioon hankkeen seurantojen suunnittelutyössä.