Helmi-ohjelman tulokset

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.

Helmi-ohjelmassa on 40 toimenpidettä. Alla on esitetty kukin toimenpide, sen tavoite ja tulokset vuodesta 2020 alkaen. Toimenpiteiden toteuttaminen on ympäristöministeriön hallinnonalalla aloitettu jo vuonna 2020, joten kokonaiskertymään on laskettu mukaan myös 2020 tulokset. Maa- ja metsätalousministeriön osalta 2020 tulokset on esitetty tekstissä.

• Helmi-ohjelman seuranta 2020-2021
• Helmi-ohjelman toimenpiteiden seuranta 2022

1. Perustetaan Helmi-keskittymiä

Helmi-keskittymät ovat laaja-alaisia elinympäristöjen keskittymiä, joille kohdennetaan hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Helmi-keskittymät hyväksytään Helmi-ohjelman valtakunnallisessa seurantaryhmässä alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on noin 30–50 Helmi-keskittymää ja vähintään yksi jokaiseen maakuntaan.

Helmi-keskittymistä ei ole vielä vuoden 2022 loppuun mennessä tehty ehdotuksia.  

2. Suojellaan soita maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen

Vastuutaho: ympäristöministeriö

ELY-keskukset suojelivat soita vuonna 2022 yhteensä 5 538 hehtaaria. Soiden suojelussa ylitettiin ELY-keskuksille asetettu toteutustavoite (5 000 ha).

Ensisijaisia toteutuskohteita olivat soidensuojelun täydennysohjelmaesityksen (SSTE) ja kaavojen suojelukohteet. Myös muiden arvokkaiden soiden suojelu on mahdollista Helmi-ohjelman periaatepäätöksen liitteessä olevien kriteerien mukaisesti.

3. Ennallistetaan soita valtion ja yksityisillä suojelualueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Soiden ennallistamista toteutettiin vuonna 2022 yhteensä 5 188 hehtaaria 110 työkohteella. Tämän lisäksi hyväksyttiin 48 suojelualueiden soiden ennallistamissuunnitelmaa.

Suojelualueiden ennallistamisesta on vastannut Metsähallituksen Luontopalvelut, minkä lisäksi Kainuun ELY-keskus on tehnyt muutamia suojelualueiden soiden ennallistamisia.

4. Ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Suomen metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-ympäristötuella on ennallistettu yksi suokohde vuonna 2022.

6. Palautetaan vesiä suojelusoille ympäröiviltä alueilta

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Vesien palautus suojelusoille on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen toimenpide. Ympäristöministeriön osuus tavoitteesta on 300 kpl ja maa- ja metsätalousministeriön 100 kpl.

Vuonna 2022 toimenpidettä toteutettiin 26 kohteella, joiden vaikutuspinta-ala oli yli 400 hehtaaria. Suurin osa toimenpiteistä on tehty yhteishankkeina eri toimijoiden kesken (Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen metsäkeskus ja yksityiset maanomistajat).

7. Kunnostetaan SPA*-alueita ja muita suojelualueverkoston arvokkaita lintuvesikohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Lintuvesien kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi ranta- ja vesialueiden niitto, raivaus, ruoppaus, vedenpinnannosto, pesimäsaarten rakentaminen ja hoitokalastus. Yksittäisellä kohteella toimet jaksottuvat yleensä useammalle vuodelle.

Vuonna 2022 toimenpiteitä tehtiin kaikkiaan 37 kohteella, joista saatiin valmiiksi 20 kohdetta.

* SPA-alueet ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita ja ne ovat osa Natura 2000 -verkostoa.

8. Huolehditaan toimenpiteessä 7. kunnostettujen kohteiden hoidosta kunnostuksen jälkeen ja uusitaan tarvittavilta osin kunnostustoimenpiteet Helmi-kauden aikana

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö​​​​

Vuonna 2022 lintuvesialueiden jatkuva hoito järjestettiin 12 kohteella joko maatalouden ympäristösopimuksin tai Helmi-ohjelman rahoituksella.

9. Perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Kosteikkojen perustamisesta ja kunnostamisesta on vastannut Suomen riistakeskus SOTKA-kosteikot -hankkeessa, joka on osa laajempaa SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankekokonaisuutta. SOTKA-kosteikot -hankkeessa on kunnostettu kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi mm. suonpohjilla, metsissä ja maatalousalueilla, ja samalla on pyritty myös vesiensuojeluhyötyyn. Lisäksi Suomen metsäkeskus on suunnitellut ja asettanut hankehakuun monitavoitteisia vesiensuojelukosteikkoja.

Vuonna 2022 valmistui kaikkiaan 20 lintukosteikkoa tai niiden kunnostusta. 

10. Käynnistetään vieraspetojen tehopyynti osalla toimenpiteessä 7. kunnostetuista kohteista

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö​​​​

Helmi-vieraspetohanke käynnistyi vuonna 2021 ja sitä on toteutettu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisrahoituksella. Hankkeen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut.

Vuonna 2022 vieraspetopyynti oli käynnissä 73 kohteella, joista suurimmalle osalle tämä oli ensimmäinen täysi pyyntivuosi. Kaikkiaan toimenpiteessä on jo ylitetty sille asetettu 70 kohteen tavoite. Pyyntejä jatketaan nykyisellä rahoituksella vuoden 2023 loppuun asti.​​​​​

11. Täydennetään linnuston rauhoitus- ja levähdysalueiden verkostoa vapaaehtoisin toimintamallein

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Lintujen syysmuutoin aikaisia levähdysalueita ovat toteuttaneet Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Finland SOTKA-levähdysalueverkostohankkeen kautta.

12. Nostetaan hoidossa olevien perinnebiotooppien alaa

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö​​​​​​

Tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien ala kaiken kaikkiaan 52 000 hehtaariin, mikä saavutetaan lisäämällä hoidossa olevien perinnebiotooppien pinta-alaa 18 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2022 uusia hoitokohteita oli yhteensä 742 hehtaaria. Kokonaistulokseen on laskettu mukaan maatalouden ympäristökorvauksella ja luonnonsuojelulain avustuksella hoidetut kohteet.

13. Parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toimenpiteessä parannetaan perinnebiotooppien laatua kunnostamalla kohteita ennen niiden ottamista hoitoon ja tarvittaessa hoidon jatkuessa. Vuonna 2022 perinnebiotooppien kunnostusta tehtiin 1 065 hehtaarilla, yhteensä 183 kohteella. Tulokseen lasketaan mukaan sekä peruskunnostetut että täydennyskunnostetut kohteet.

Vuonna 2022 täydennyskunnostettujen kohteita oli 232 hehtaaria.

14. Perustetaan perinnebiotooppien hoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

​​​​Valtakunnallinen koordinaatioryhmän työ käynnistyi vuoden 2022 alussa. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää eri rahoituskeinojen hyödyntämistä perinnebiotooppien hoidossa ja ohjata perinnebiotooppien hoidon alueellisia yhteistyöryhmiä. 

15. Perustetaan perinnebiotooppien hoidon alueelliset yhteistyöryhmät

Vastuutaho: ELY-keskusten E- ja Y-vastuualueet

Vuonna 2022 alueellinen perinnebiotooppien hoidon yhteistyöryhmä perustettiin kymmenessä ELY-keskuksessa ja kolmessa ELY-keskuksessa ryhmän perustamista valmisteltiin.

16. Vahvistetaan uuselinympäristöjen verkostoa kunnostamalla ja hoitamalla lajistoltaan arvokkaita uuselinympäristökohteita

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2022 hoidettiin seitsemää uutta kohdetta. Hoitoja toistetaan tarpeen mukaan vuosittain tai harvemmin.

17. 2021–2025: Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä suojelualueiden metsissä. Lisäksi tehdään kulotuksia 750 ha eli noin 100 kpl

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Vuonna 2022 ennallistamisen ja luonnonhoidon toimia tehtiin 136 kohteella suojelualueiden metsissä. Toimenpiteet ovat kohdistuneet laajaan kirjoon elinympäristöjä: kohteina on ollut jalopuumetsiä, metsäisiä dyynejä, lehtoja, puustoisia soita ja paahdeympäristöjä. Hoitotoimet ovat usein pienialaisia, mutta niiden merkitys monimuotoisuudelle on merkittävä.

18. 2021–2025: Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy tekee valtion monikäyttömetsissä lehtojen hoitoa, kulotuksia ja paahde-elinympäristöjen hoitoa.

Vuonna 2022 toimenpiteitä tehtiin yhteensä 827 hehtaarilla.

19. Metsähallitus täydentää maastotarkastusten perusteella vuosina 2021–2022 alue-ekologista verkostoa. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuus arvioidaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla selvitetään myös valtionmaiden metsiensuojelun tehostamistarpeet ja mahdollisuudet mukaan lukien EU:n biodiversiteettistrategian monimuotoisuustavoitteiden vaatimukset valtion maiden osalta

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallitus Metsätalous Oy on täydentänyt maastotarkastusten perusteella alue-ekologista verkostoa. Alue-ekologisen verkoston pinta-ala kasvoi 6 565 hehtaaria vuonna 2022. Verkoston tarkastelun tuoma lisäys on kaikkiaan vuoden 2022 lopussa 13 880 hehtaaria. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät alue-ekologisen suunnittelun vaikuttavuuden arvioinnin vuonna 2022.

20. 2021–2025: Perustetaan tukialueita luonnonsuojelualueiden läheisyyteen siten, että suojellaan kohteet säästöpuuhakkuun jälkeen

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteen valmistelu jatkuu vuonna 2023 Suomen ympäristökeskuksessa.  Toimenpiteelle ei ole määrällistä tavoitetta.

Tavoitteet 21–24

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030. Tavoitteita täsmennetään ennen nykyisen METSO-ohjelmakauden loppua asetettavassa laajapohjaisessa työryhmässä.

21. Suojellaan metsiä maanomistajien kanssa vapaaehtoisesti neuvotellen (40 000 ha)

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030.

22. Toteutetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä suojelualueiden metsissä (900 kpl). Lisäksi tehdään kulotuksia 750 hehtaaria eli noin 100 kpl

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030.

23. Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä ympäristötuen avulla (20 000 ha)
Turvataan talousmetsien monimuotoisuutta yksityismetsissä luonnonhoidon avulla (2 000 ha)

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030.

24. Toteutetaan aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä (2 490 ha)

Tavoitteet 21–24 ovat METSO-ohjelman alustavia tavoitteita vuosille 2026–2030.

25. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita luonnonsuojelualueilla

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja suojelualueilla. Toimenpiteessä voidaan kunnostaa myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita.

Vuonna 2022 kunnostettiin 23 kilometriä puroja, 14 lähdettä sekä kuusi fladaa ja kluuvia suojelualueilla. 

26. Kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähivaluma-alueita suojelualueiden ulkopuolella

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö

Toimenpiteessä on tehty hoitosuunnitelmia ja kunnostettu puroja, lähteitä, fladoja ja kluuveja sekä palautettu pienvesikohteiden vaellusyhteyksiä. Myös muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä pienvesikohteita voidaan kunnostaa.

Vuonna 2022 kunnostettiin kahdeksan lähdettä, kolme fladaa ja kluuvia sekä kilometrin pituudelta puroelinympäristöä. Lisäksi palautettiin pienvesikohteen vaellusyhteys kolmella kohteella ja tehtiin valuma-alueiden kunnostustoimia lähes 11 000 hehtaarilla.

27. Metsähallitus toteuttaa valtion monikäyttömetsien monimuotoisuutta edistäviä aktiivisia luonnonhoitotoimia alue-ekologisen tarkastelun ja Metsähallituksen ympäristöoppaan periaattein. Poistetaan vaellusesteitä pienvesistä valtion monikäyttömetsissä, samalla tehdään myös purokunnostusta.

Vastuutaho: maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus

Vaellusesteiden poistoa tehtiin vuonna 2022 yhteensä noin 60 kappaletta.

28. Selvitetään rantaelinympäristöjen tilaa ja kunnostustarpeita toimenpiteiden kohdentamiseksi  

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Rantaluonnon inventoinnit ovat kohdistuneet hiekkarantoihin, dyyneihin ja merenrantaniittyihin sekä niiden lajistoon.

Vuonna 2022 inventoitiin noin 1 500 hehtaaria rantaelinympäristöjä. Vuosina 2020–2022 on inventoitu yhteensä noin 2 600 hehtaaria rantaelinympäristöjä.

29. Kunnostetaan ja hoidetaan rantaluontotyyppejä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella

Vastuutaho: ympäristöministeriö

Rantaluontotyyppien kunnostusta tehtiin vuonna 2022 yhteensä 31 kohteella.

30. Perustetaan pienvesien kunnostuksen valtakunnallinen koordinaatioryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen koordinaatioryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on muun muassa koota pienvesien kunnostuksen lisäämistä tukeva verkosto, edistää pienvesiä koskevien tietojen ja ohjeistuksen parantamista sekä luoda edellytyksiä pienvesien suojelulle osana maankäyttöä.

31. Asetetaan Helmi-ohjelmalle laajapohjainen seurantaryhmä

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen seurantaryhmä aloitti toimintansa vuonna 2022. Ryhmän tehtävänä on seurata ja edistää Helmi-ohjelman etenemistä, lisätä toimijoiden yhteistyötä ohjelman toimenpiteiden kohdentamiseksi mahdollisimman vaikuttavasti ja päättää Helmi-keskittymistä alueellisten Helmi-ryhmien esitysten perusteella.

32. Asetetaan Helmi-ohjelmalle valtakunnallinen viestintäryhmä ja tehdään tarvittavat viestintätoimet

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallinen viestintäryhmä aloitti toimintansa vuonna 2020. Ryhmän tehtävänä on muun muassa toimeenpanna Helmi-ohjelman valtakunnallista viestintää ja tukea valtakunnallisella viestinnällä alueellisten yhteistyöryhmien työtä ja alueellista viestintää. Vuonna 2022 viestintäryhmä koordinoi vuositulos- ja kohdeviestintää, järjesti Helmi-ohjelman tekijöitä esittelevän somekampanjan ja järjesti mediaretken Helmi-kohteille Varsinais-Suomessa.

33. Asetetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin ELY-keskusalueelle

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Alueelliset Helmi-yhteistyöryhmät perustettiin vuonna 2022 yhdeksän ELY-keskuksen alueelle. Neljässä ELY-keskuksessa ryhmien perustaminen on vielä kesken. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta ja viestiä ohjelmasta alueellaan. Yhteistyöryhmät tekevät ehdotuksia Helmi-keskittymistä Helmi-ohjelman valtakunnalliselle seurantaryhmälle. Yhteistyöryhmät lisäävät paikallista yhteistyötä ja edistävät Helmi-ohjelman luonnonhoidon, ennallistamisen ja suojelun tavoitteita.  

34. Perustetaan koulutushanke luonnonhoidon ja ennallistamisen osaamisen lisäämiseksi

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -koulutushanke käynnistettiin vuonna 2022. Hankkeen toteuttajia ovat Suomen metsäkeskus ja Työtehoseura ja sitä rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankeaika on 1.12.2022–31.8.2024. Hankkeella parannetaan osaamista Helmi- ja METSO-ohjelmien elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöiden sekä vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. 

35. Järjestetään Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushaut

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus

Vuonna 2022 järjestettiin avustushaku, jonka rahoituspäätökset valmistuvat vuoden 2023 toukokuussa. Vuosien 2020 ja 2021 avustushakujen hankkeista käynnissä oli vuonna 2022 vielä 59 hanketta. Uudenmaan ELY-keskus on myös valvonut hankkeiden toteuttamista, tiedottanut ja neuvonut hakijoita sekä vastannut hankkeiden tietojen tallennuksesta ympäristöhallinnon SAKTI-kuviotietojärjestelmään. 

36. Tarkistetaan Helmi-elinympäristöjä koskevat vähimmäisvaatimukset inventoinneille

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Inventointien ohjeistamisen kehittämistyötä on jatkettu Helmin teemaryhmien, hankkeiden ja asiantuntijoiden kanssa. Ohjeiden valmistelusta vastaa Suomen ympäristökeskus. Inventointiohjeita on kehitetty myös osana Helmissä laadittavia eri elinympäristöjen ennallistamisoppaita (lähteet, rannikon pienvedet ja sisävesien hiekkarannat).  

37. Inventoidaan ohjelman toimenpidekohteet ja tehdään tarvittavat laajemmat kartoitukset

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusten ja hoitojen toteutus edellyttää inventointeja suunnittelun pohjaksi. Toimenpiteelle ei ole asetettu määrätavoitteita. Ympäristöministeriön Helmi-määrärahoilla on tehty vuonna 2022 elinympäristöjen ja luontotyyppien inventointeja yhteensä 45 841 hehtaaria. Helmi-ohjelman rahoituksella on tehty kaiken kaikkiaan inventointeja vuosina 2020–2022 noin 154 000 hehtaaria.

38. Tuetaan Helmi-tavoitteiden saavuttamista tarvittavilla selvityksillä ja tutkimuksella

​​​​​​​Helmi-ohjelmasta on rahoitettu ohjelman toteutumista tukevia selvityshankkeita. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:

• Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) -hanke, Suomen ympäristökeskus
• Ennallistettujen soiden tilan seurantahanke,  Metsähallituksen Luontopalvelut
• Suon ravinnenielut: soiden vedenlaadulliset ekosysteemipalvelut ja niiden ennallistamisen potentiaali, Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus
• Vesien palauttaminen suojelusoille, Tapio
• Lehtokeskusalueiden luontohelmet, Suomen metsäkeskus
• Valuma-alue kunnostusten ja purojen ennallistamisen suorat- ja yhdysvaikutukset purojen monimuotoisuuteen, Oulun yliopisto
• Kosteikkojen perustamisen ja vesistöjen kunnostamisen vaikutuksen arviointi, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luonnotieteellinen keskusmuseo
• Poistaa vai huijata – vieraspetotorjunnan vaikuttavuuden seuranta, Turun yliopisto

Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa tehdään toiminen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden seurantaa mm. lintulaskentojen ja pienpetoseurannan avulla. Työstä vastaavat Luonnonvarakeskus, Helsingin ja Turun yliopistot ja Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.

39. Kehitetään Helmi-toimenpiteiden paikkatiedolle tietomalli, sovitaan kootun tiedon hallinnan ja julkaisemisen vastuista ja luodaan avoin julkinen karttasovellus  

Vastuutaho: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

Helmi-ohjelman tietojärjestelmäryhmä asetettiin vuonna 2021. Vuonna 2022 Helmi-toimenpiteiden tiedonhallinnan nykytilan selvityksessä kartoitettiin toimenpiteissä ja niiden seurannassa syntyvät tiedot, niiden tallennuspaikat, vastuutahot sekä mahdolliset olemassa olevat paikat tietoaineistojen julkaisemiselle. Helmi-toimenpiteistä luodaan paikkatietoaineisto, jota voidaan käyttää osana organisaatioiden muita tietoaineistoja. Suomen ekosysteemiobservaorio -hankkeen kanssa valmisteltiin pilottiversio Helmi- ja METSO-kohdeaineistojen julkaisemisesta.

40. Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelman väli- ja loppuarvioinnit

Helmi-ohjelman väliarvioinnit tehdään 2024 ja 2027, loppuarviointi ohjelman päättymisen jälkeen 2031, tarkempaa suunnittelua ei vielä ole aloitettu. Väli- ja loppuarviointien teko on pyritty ottamaan huomioon hankkeen seurantojen suunnittelutyössä.