Ramsar-kosteikkotyöryhmä

YM002:00/2013 Kehittäminen

Ramsar-kosteikkotyöryhmän ja sen jäsenten tehtävinä on:
1.koordinoida Ramsar- sopimuksen, strategioiden ja osapuolikokousten päätösten toteuttamista, arviointia ja raportointia,
2.laatia kansallinen Ramsar toimintaohjelma vuosille 2013–2015 ja vaikuttaa kansainvälisen Ramsar strategian 2016–2021 sisältöön
3.laatia kansallinen viestintä, koulutus, osallistaminen ja tietoisuuden lisääminen (CEPA) -suunnitelma ja koordinoida sekä edistää sen toteutumista
4.vaikuttaa kosteikkojen hoidon riittävän rahoituksen varmistamiseksi
5.koordinoida ja edistää kosteikkoihin liittyvää tieteellistä ja teknistä (STRP) toimintaa sekä antaa strategisia suosituksia liittyen Ramsar-sopimuksen toteutukseen, kohteiden tunnistamiseen, valintaan, nimeämiseen, suojeluun ja hoitoon,
6.koordinoida ja edistää suomalaisten toimintaa alueellisessa NorBalWet -verkostossa
7.tiedonvaihto ja verkostoituminen alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja
linjata Suomen kansallisia näkemyksiä ...

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero YM002:00/2013

Asianumerot

Asettaja ympäristöministeriö

Toimikausi/aikataulu 22.4.2013 – 31.12.2020

Asettamispäivä 22.4.2013

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys Ramsar sopimuksen ja sen strategioiden kansallisesta toimeenpanosta ja siitä, miten eri sidosryhmät voivat tuoda lisäarvoa kosteikkojen suojelemisen tehostamiseksi. Ramsar sopimuksen tavoitteiden kansallinen toteutus edellyttää ympäristösektoria laajempaa yhteiskunnallista yhteistyötä. Lisäksi työryhmän tavoitteena on vaikuttaa Ramsar sopimuksen kehittymiseen.

Tiivistelmä

Ramsar-kosteikkotyöryhmän ja sen jäsenten tehtävinä on:
1.koordinoida Ramsar- sopimuksen, strategioiden ja osapuolikokousten päätösten toteuttamista, arviointia ja raportointia,
2.laatia kansallinen Ramsar toimintaohjelma vuosille 2013–2015 ja vaikuttaa kansainvälisen Ramsar strategian 2016–2021 sisältöön
3.laatia kansallinen viestintä, koulutus, osallistaminen ja tietoisuuden lisääminen (CEPA) -suunnitelma ja koordinoida sekä edistää sen toteutumista
4.vaikuttaa kosteikkojen hoidon riittävän rahoituksen varmistamiseksi
5.koordinoida ja edistää kosteikkoihin liittyvää tieteellistä ja teknistä (STRP) toimintaa sekä antaa strategisia suosituksia liittyen Ramsar-sopimuksen toteutukseen, kohteiden tunnistamiseen, valintaan, nimeämiseen, suojeluun ja hoitoon,
6.koordinoida ja edistää suomalaisten toimintaa alueellisessa NorBalWet -verkostossa
7.tiedonvaihto ja verkostoituminen alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja
linjata Suomen kansallisia näkemyksiä Ramsar-sopimuksesta

Lähtökohdat

Suomi on sitoutunut Ramsar-sopimuksen eli vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevan yleissopimuksen, 1971 (SopS 3-4/1976) tavoitteisiin kansainvälisesti arvokkaiden kosteikkojen suojelemiseksi ja laaja-alaisesti kosteikkojen sekä vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi. Suomi on nimennyt Ramsar verkostoon 49 kosteikkoa. Ramsar-sopimuksen kosteikko käsite tarkoittaa Natura 2000 -verkoston mukaisesti Itämeri ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit ja sisämaan tulvametsät luontotyyppiryhmiä sekä rakennettuja kosteikkoja.

Kosteikot ovat maailman uhanalaisimpia elinympäristöjä. Suomella on erityisen suuri kansainvälinen vastuu 24 kosteikkoluontotyypistä. Noin 70 % kaikista Suomen vastuuluontotyypeistä on kosteikkoluontotyyppejä. Näitä ovat pääasiassa Itämeren vedenalaiset ja rannikkoluontotyypit, suot sekä maankohoamisrannikon luontotyypit.

Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta koskevan arvioinnin mukaan kosteikkojen tila on huono. Huolestuttavin tilanne oli perinneluontotyypeissä, joista yli 80 % oli uhanalaisia. Noin puolet Itämeren, rannikon ja sisämaan kosteikkoluontotyypeistä luokiteltiin uhanalaisiksi (VU, EN, CR), (Raunio, A. Schulman, A. & Kontula, T. toim. 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s.).

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011) ja valtioneuvoston periaatepäätös (20.12.2012) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020 sekä Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi toimintaohjelma 2013-2020 edellyttävät tehokkaita ja kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Strategian tavoitteena on Suomen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö ja kehitys, joka turvaa paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot.