Näkökulma
Kansainvälisellä muovisopimuksella on kiire, mutta ensimmäiset neuvottelut takkusivat
Suomi lähti osana Euroopan unionia realistisen toiveikkaana kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluihin. Kokouksen tulokset olivat osittain pettymys, joskin sopimuksen päätavoitteesta päästiin sentään orastavaan sopuun. Epäonnistuminen heijastelee globaaleja ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa ympäristöpolitiikan neuvottelupöydissä.
Näkökulma
Luontokato voidaan ratkaista
Luonto on aina muuttunut ja muuttuu koko ajan. Miksi meidän siis tulisi olla huolissamme käynnissä olevasta maailman 6. sukupuuttoaallosta?
Näkökulma
Nyt on aika toimia maaperän hyväksi!
Maaperä mahdollistaa maanpäällisen elämän. Maaperässä elävät lukuisat eliöt tuottavat ravintoa, biomassaa, kuituja ja raaka-aineita, säätelevät veden, hiilen ja ravinteiden kiertokulkua. Maaperän tila on kuitenkin vakavalla tavalla heikentynyt, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanna Mattila.
Näkökulma
Kohti luontopositiivista maailmaa?
Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, mutta uhkakuviin perustuva viestintä ei ole aina luo innostusta ja toivoa, jota tarvitaan toimintaan. Käsite “luontopositiivisuus” on yleistynyt viime vuosina etenkin hallinnon ja yrityselämän strategioissa ja syykin on selvä: Käsite on jotain positiivista ja toivoa herättävää.
Näkökulma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo: Luontokato tulee kalliiksi, jos sitä ei pysäytetä
Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.
Näkökulma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo: Itämeren kaasuputkivuoto on turvallisuus- ja ympäristökysymys
Nord Streamin kaasuputkien vuodosta on epäilty valtiollista sabotaasia. Sen lisäksi, että kyseessä on ilmeinen Itämeren alueen turvallisuuskysymys, valjastaa teko myös ympäristön ja ilmaston uudella tavalla aseeksi. Mutta millaiset vaikutukset kaasuputkivuodolla on ollut?
Näkökulma
Lapsia ja nuoria on kuultu ympäristöasioissa, mutta heidät on tärkeä saada tiiviimmin mukaan yhteistoimintaan
.jpg/dfb899cd-aca5-508f-3ee6-04568b2ef38c?version=1.0&t=1664197823406&width=1200)
Ympäristöministeriö kuulee lapsia ja nuoria suunnitelmissa ja lakihankkeissa. Kuulemisia syvempi yhteistyö nuoren sukupolven kanssa on kuitenkin koettu hedelmälliseksi sekä tärkeäksi, ja siitä halutaan vakiintunut käytäntö, kirjoittavat Heta-Elena Heiskanen ja Annukka Berg.
Näkökulma
Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää sekä ilmansuojelu- että ilmastosyistä
Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät ilmansuojelutoimet ja ilmastonsuojelutoimet ovat osin synergisiä, mutta erottaviakin tekijöitä on. Monet ilmansaasteet ovat terveydelle haitallisia, kun taas kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat terveyteen epäsuorasti esimerkiksi helteiden aiheuttamien terveyshaittojen kautta, kirjoittaa Liikenne ja työkoneet -teemaryhmä.
Näkökulma
Korvaukset ja tuet ovat tärkeä osa luonnonsuojelua ja keino lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä
Uusi laki tukee rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa punnitaan yksilön ja valtion vastuiden jakautumista, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanne Lohilahti.
Näkökulma
Nuorten osallistaminen ilmastoa koskeviin päätöksiin vaatii kuulemistapojen tuuletusta
Jotta mahdollisimman monenlaiset nuoret saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, on kehitettävä monipuolisempia tapoja kuulla nuoria. Oppeja nuorten osallistamisesta ilmastolain valmisteluun summaavat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Heidi Rosbäck.