Saaristomeren alueen maatalouskuormituksen poistaminen Itämeren kuormittajalistalta etenee
Saaristomeren alueen maatalouskuormituksen poistaminen Itämeren pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027 on mahdollista. Suurin osa listalta poistamisen kriteereistä täyttyy toteuttamalla nykyistä lainsäädäntöä ja käynnissä olevia ohjelmia. Haasteet liittyvät maatalouden ravinnekuormitukseen.
Hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa Saaristomeri-ohjelmasta ja sille asetettavasta ministeritason seurantaryhmästä. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen maatalouden ravinnekuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalta (hot spot -lista) viimeistään vuonna 2027.
Ympäristöministeriö on käynnistänyt osana Saaristomeri-ohjelmaa hankkeen selvittämään kohteen tilannetta. Ympäristöministeriö ja työtä johtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittelevät hankkeen ensimmäisiä tuloksia tänään Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren järjestämässä kokouksessa Naantalissa.
Hankkeen alustavien tulosten mukaan suuri osa listalta poistamisen kriteereistä täyttyy jo nyt, mutta kaikki kriteerit eivät toteudu. Parantamista on maataloudessa tehtävien toimien kohdentamisessa kuormittaville alueille ja joiltain osin myös fosforisääntelyssä. Myös lannan kertyminen tietyille alueille on haaste. Nykyisten ohjelmien toteutuksessa tiedetään olevan pullonkauloja, joita tarkastellaan hankkeen seuraavassa vaiheessa.
Saaristomeren tilaan vaikuttavia nykyisiä ohjelmia ovat vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmat, niiden toimenpiteitä toteuttava maaseudun kehittämisohjelma, tuleva EU:n maatalouspolitiikan strategia sekä hallituksen käynnistämät vesiensuojelun tehostamisohjelma ja ravinteiden kierrätyksen ohjelma.
”Saaristomeri on luonnonoloiltaan erityinen alue, joka on täynnä mahdollisuuksia liittyen matkailuun, virkistykseen ja merellisten luonnonvarojen kestävään käyttöön. Meillä ei ole varaa pitää Saaristomeren valuma-aluetta Itämeren pahimpien kuormittajien joukossa. Ravinnekuormitus on saatava laskuun ja meri tervehtymään. Meillä on vielä parannettavaa, vaikka paljon on jo tehty”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Saaristomeri on erityinen matala ja laaja saaristoalue ja ihmisen toiminta valuma-alueella vaikuttaa sen hyvinvointiin. Maatalouden rehevöittävä kuormitus on pitkään ollut tärkein yksittäinen meren tilaan vaikuttava tekijä eikä kuormitusta ole toistaiseksi saatu laskuun. Maataloudessa on kuitenkin tehty laajasti erilaisia vesiensuojelutoimia joko lainsäädännön, maatalouspolitiikan tai vesien- ja merenhoitosuunnitelmien ohjaamana. Viime vuosina on lisäksi toteutettu tehostettuja toimia ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi, maaperän kunnon parantamiseksi ja fosforin pidättämiseksi viljelymaassa.
Saaristomeri-ohjelman selvitys- ja suunnitteluvaihetta koskeva hanke toteutetaan yhteistyössä MTK-Varsinais-Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen sekä Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren kanssa.
Hankkeen viimeisessä vaiheessa laaditaan alkukesästä 2022 julkaistava tiekartta Saaristomeren puhdistamiseksi viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Tiekartta on samalla suunnitelma Saaristomeri-ohjelman loppuvaihetta varten. Ministeritason seurantaryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran alkusyksyyn mennessä käsittelemään hot spotin tilannetta.
HELCOM:n hot spot -ohjelma käynnistyi 1992. Itämeren merkittävimpien kuormittajien listalla oli alun perin 162 kohdetta, nyt jäljellä 42. Saaristomeren maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde.
Lisätietoja
Erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 029 525 0231
Ympäristöneuvos Maria Laamanen, p. 050 366 9849, [email protected]