Lähiöneuvottelukunta: Suomi tarvitsee pitkäjänteistä ja sektorit yhdistävää lähiöpolitiikkaa
Lähiöasiain neuvottelukunnan viisi ministeriä ja muut neuvottelukunnan jäsenet kokoontuivat tänään pyöreän pöydän istuntoon linjaamaan, miten lähiöitä tulee jatkossa kehittää ja millaista lähiöpolitiikkaa Suomi tarvitsee. Tämänpäiväinen pyöreän pöydän tilaisuus päätti lähiöneuvottelukunnan työn.
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen perusti lähiöneuvottelukunnan tammikuussa 2014, kun hän oli maamme lähiöitä kiertäessään havainnut, kuinka huutava tarve aiempaa tiiviimmälle yhteistyölle lähiöiden kehittämisessä on.
Asiaa ratkomaan haluttiin mahdollisimman korkean tason kokoonpano. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva ministeri Viitanen kutsui työhön mukaan peruspalveluministeri Susanna Huovisen, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun, sisäministeri Päivi Räsäsen ja työministeri Lauri Ihalaisen. Lisäksi neuvottelukunnan työssä ovat olleet mukana Suomen Kuntaliitto, Raha-automaattiyhdistys, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, evankelisluterilainen kirkko sekä tutkimuksen ja liike-elämän edustajia.
Stoppi asuinalueiden eriytymiselle
Neuvottelukunta painotti yksissä tuumin vahvaa, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lähiötyötä. Jotta asuinalueiden eriytyminen ja ihmisten eriarvoistuminen saadaan pysähtymään, tulee lähiöitä kehittää kiinteänä osana muuta kaupunkikokonaisuutta ja yhteisöjä.
Neuvottelukunta korosti, että kukin lähiö on omanlaisensa. Juuri asukkaiden oman äänen kuuluminen kehittämistyössä on keskeisellä sijalla, jotta kukin lähiö voi olla asukkailleen paras mahdollinen paikka elää.
Ministerit: lähiöiden asia on yhteinen
Pyöreässä pöydässä puhuneiden ministereiden puheenvuoroja yhdisti näkemys yhdessä tehdyn työn tärkeydestä myös jatkossa.
”Viime vuosina Suomessa on alettu aiempaa syvällisemmin ymmärtää, kuinka työllisyys- ja elinkeinopolitiikka ovat kiinteästi yhteydessä asunto- ja liikennepolitiikkaan. Lähiöpolitiikassa tarvitsemme kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka tukee työllistymistä ja osallisuutta. Vantaalla käynnistetty Kotouttamisen tsemppari -hanke on tästä hyvä esimerkki”, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.
”Sisäministeriössä on tällä hallituskaudella tehty työtä lähiöiden turvallisuuden parantamiseksi muun muassa kannustamalla kuntia järjestämään turvallisuuskävelyjä. Niissä asukkaat käyvät yhdessä viranomaisten kanssa läpi paikkoja, jotka koetaan turvattomiksi. Toivon, että tulevaisuudessa poliisi ja kunnat tiivistävät yhteistyötään ja tiedonvaihtoa entisestään, jotta asuinalueiden ongelmiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa”, toteaa sisäministeri Päivi Räsänen.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun mielestä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen on tärkeä osa lähiöpolitiikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt noin 22,5 miljoonaa euroa valtionavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosille 2014–2015. Avustus kohdennetaan toimiin, joilla tuetaan haasteellisessa ympäristössä toimivia kouluja ja kavennetaan koulujen välisiä eroja.
”Tarvitsemme koulujen välisten erojen kaventamisen lisäksi toiminnallisia ja pedagogisia uudistuksia peruskouluissa. Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeessa etsitään ratkaisuja muun muassa kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen. Uskon, että laadukas ja hyvin toimiva koulu on yksi tärkeimmistä palveluista uutta asuinaluetta pohdittaessa ja siksi koulujen kehittäminen on olennainen osa lähiöpolitiikkaa”, Kiuru toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön lähiöpolitiikan linjaus liittyy juuri uudistettuun sosiaalihuoltolakiin. ”Sosiaalityön pitää olla mukana kuntien suunnittelussa sekä asukkaiden arjessa rakentamassa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kaikille ihmisille. Se tarkoittaa esimerkiksi lapsiperheiden ja nuorten kohtaamispaikkoja sekä ikäihmisten ja erityisryhmien päivätoimintaa asuinalueella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä on ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota tarvittaessa ennakoivaa tukea riittävän lähellä ja esteettömästi”, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen.
Lähiöneuvottelukunnan puheenjohtajana toiminut kulttuuri- ja asuntoministeri PiaViitanen toteaa: ”Lähiöiden kehittäminen on paitsi asuinympäristön kohentamista ja rakennuskannan korjaamista myös yhteisöllisyyden vahvistamista. Siksi lähiöissä yhdistyykin erinomaisella tavalla molemmat ministerinä hoitamani toimialat: asuntopolitiikka ja rakentaminen sekä kulttuuri- ja nuorisotyö.”
”Kulttuuri- ja nuorisopolitiikalla on suuret mahdollisuudet ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella on käynnissä vähävaraisille tarkoitetun kulttuuripassin pilotointi, ja valtionavustuksin on voitu tukea taiteen ja kulttuurin viemistä lähiöihin ihmisten pariin. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus maksutta tai pienin kustannuksin harrastaa kulttuuria ja osallistua erilaisiin tilaisuuksiin.”
”Eri hallinnonalat yhdistävä työ on vasta päässyt kunnolla vauhtiin. Pidän tärkeänä, että asuinalueiden kehittämisohjelma saa seuraavalla hallituskaudella jatkoa, ja sen rahoitus turvataan. Asumisneuvonta tulee myös vakiinnuttaa suurissa kaupungeissa,” ministeri Viitanen painottaa.
Lisätiedot:
Ministeri Viitasen erityisavustaja Tanja Sippola-Alho, p. 0295 250 220, [email protected]
Ministeri Huovisen erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 02095 163110
Ministeri Ihalaisen erityisavustaja Jenni Karjalainen, p. 040 751 5496, [email protected]
Ministeri Kiurun erityisavustaja Mikko Koskinen, p. 050 304 2007, [email protected]
Ministeri Räsäsen valtiosihteeri Marjo Anttoora, p. 0295 418 802, [email protected]
Erityisasiantuntija, lähiöneuvottelukunnan pääsihteeri, Jaana Nevalainen, p. 0400 985 966, [email protected]