Ilmastoneuvottelut jatkuvat Bonnissa ensi viikolla – tavoitteena selkeyttää Pariisissa joulukuussa vaadittavia päätöksiä
Neuvottelut uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta jatkuvat Saksan Bonnissa 31.8.–4.9. Neuvottelujen tavoitteena on solmia joulukuussa 2015 Pariisissa kattava sopimus, jolla maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin merkittävästi vuoden 2020 jälkeen.
Bonnissa käsitellään neuvottelujen puheenjohtajien heinäkuussa laatimaa uutta sopimuksen pohjatekstiä. Suomen pääneuvottelijan Harri Laurikan mukaan kokouksen tavoitteena on edelleen selkeyttää ja lähentää osapuolten näkemyksiä Pariisin sopimuksesta.
”Heinäkuussa käytiin tiiviisti epävirallisia neuvotteluja muun muassa suurten talouksien foorumissa sekä Pariisin epävirallisessa ministeritason ilmastokokouksessa. Kokouksissa osapuolten näkemykset lähentyivät toisiaan monissa keskeisissä kysymyksissä. Poliittisella tasolla kesän aikana saavutetun alustavan yhteisymmärryksen tulisi nyt heijastua tekstin käsittelyyn virkamiestasolla”, Laurikka sanoo.
Puheenjohtajien tekstiehdotus jaottelee rakenteellisesti keskeisimmät neuvottelujen osa-alueet Pariisin sopimukseen ja sen toimeenpanoa tukevaan päätökseen. Tavoitteena on tiivis ja pitkäikäinen sopimus, ja siksi siihen tulevat vain keskeisimmät päätettävät asiat ja periaatteet. Päätöksen on tarkoitus täydentää sopimusta yksityiskohtien osalta ja vuonna 2016 alkavilla erilaisilla työohjelmilla. Sisällöllisesti puheenjohtajien ehdotus kattaa edelleen kaikki neuvotteluissa tähän mennessä ehdotetut lukuisat vaihtoehdot.
”Bonnissa tulisi ensin hyväksyä puheenjohtajien teksti käytävien keskustelujen pohjaksi, minkä jälkeen pitäisi pureutua sisältöön. Vaihtoehtojen kartoitus on nyt tehty ja sisältökysymyksissä tulee päästä eteenpäin. Lähtökohdan pitäisi olla se, että Pariisiin jätetään ratkaistavaksi vain vaikeimmat poliittiset kysymykset”, Laurikka korostaa.
Lähes 60 maata antanut panoksensa uuteen sopimukseen
Uutta ilmastosopimusta rakennetaan maiden omista lähtökohdista käsin. Käytännössä se tarkoittaa, että maat ilmoittavat uutta sopimusta varten sen, mitä ne aikovat tehdä vähentääkseen päästöjään vuoden 2020 jälkeen ja halutessaan myös kuinka ne sopeutuvat ilmastonmuutokseen. Tähän mennessä (28.8.2015) 56 maata on antanut oman panoksensa (intended nationally determined contribution, INDC) uuteen ilmastosopimukseen.
Tähän mennessä panoksensa antaneet maat edustavat noin 42 prosenttia maailman väestöstä ja niiden yhteenlasketut päästöt kattavat yli 60 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä. Mukana on panoksia sekä suurimmilta päästäjiltä ja talouksilta (mm. Kiina, USA, EU) sekä vähiten kehittyneiltä ja erityisen haavoittuvilta mailta (Etiopia, Djibouti, Kongon Demokraattinen tasavalta, Benin, Marshallin saaret). Tällä hetkellä vielä odotetaan seitsemän G20-maan INDC:tä (Argentiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Saudi-Arabia ja Turkki). G20-maiden yhteenlasketut päästöt vastaavat noin 75 prosentista maailmanlaajuisista päästöistä, siksi näiden maiden panokset ovat erityisen merkittäviä. Pariisin kokoukseen mennessä panoksia odotetaan olevan koossa mailta, joiden yhteenlasketut päästöt edustavat noin 80 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.
Nyt käynnistyvän Bonnin neuvottelukokouksen jälkeen järjestetään ennen Pariisin ilmastokokousta vielä yksi virallinen valmisteleva neuvottelukokous Bonnissa 19.–23. lokakuuta.
Lisätietoja
Pääneuvottelija Harri Laurikka, ympäristöministeriö, p. +358 295 250 156,
[email protected], twitter.com/paaneuvottelija, #Pariisi2015