Vesistökunnostushanke VESKU tukee etelälappilaisia toimijoita virta-alueiden ja järvien kunnostushankkeissa
Vesistökunnostushanke VESKU aktivoi paikallisia ja antaa asiantuntija-apua Etelä-Lapin alueella.
Hankkeen painopiste on järvi- ja virtavesistöissä, joiden ekologinen tila on hyvää huonompi. Edellisessä hankkeessa mukana olivat Ranuan, Rovaniemen ja Simon kunnat ja nyt myös Posio ja Kemijärvi.
Hanketta hallinnoi simolainen monialaosuuskunta Virtatiimi. Budjetti 1,5 vuodelle on 120 000 € ja vesiensuojelun tehostamisohjelmasta on saatu 75 prosentin rahoitus. Hankealueen kunnat rahoittavat kukin yhtä suurella summalla loput.
VESKU-hanke aktivoi paikallisia ja auttaa hoitamaan kunnostushankkeita. Konkreettinen toimi on esimerkiksi särkikalan rysäpyynti kohdejärvillä Ranualla ja Rovaniemellä. Tavoite on, että hankkeen päättyessä toiminta pyörisi omillaan ja toimijat osaisivat itse hakea rahoitusta.
”Lisäksi kehitämme maakunnan ja paikallisia vesistönkunnostusverkostoja. Välitämme tietoa maakuntatasolle ja osallistumme valtakunnallisen verkoston toimintaan”, projektikoordinaattori Eero Hiltunen tuumii.
Nuoria mökkiläisiä mukaan
”Täällä pitää tekemisen olla hyvin käytännönläheistä. Paikallisiin pitää luoda jopa kaverillinen luottamussuhde, jotta heidän on helppo lähestyä. Puhelin voi soida illallakin, sillä monet ovat päivisin muissa töissä.”
Tupailloissa ja yleisötilaisuuksissa etsitään kohdevesistöjä ja aktiiveja, jotka haluavat tehdä töitä oman lähivesistönsä eteen.
”Talkoolaiset voivat edustaa eri intressisryhmiä: kesämökkiläiselle järvi on yhtä tärkeä kuin paikalliselle. He ovat usein myös varsin nuoria osakaskuntalaisiin verrattuna. Nuorten aktivointi on keskeistä, sillä se luo jatkuvuutta.”
Pitkäkestoisia vaikutuksia
Järvien ongelmat ovat valitettavan tuttuja: rehevöitymistä ja niittotarvetta. Hiltunen muistaa kuitenkin korostaa, että valuma-aluepuolikin on huomioitava:
”Kunnostuksen vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos ulkoista kuormitusta ei hoideta. Etelä-Lapin länsipuolella turvemaiden ojitukset ovat valuma-alueen näkökulmasta isoin ongelma. Pitkäaikainen ulkoinen kuormitus muuttuu sisäiseksi kuormitukseksi, mikä heijastuu vuosikausia senkin jälkeen, kun valuma-aluekuormitus on loppunut.”
Sen 23 vuoden aikana, kun Eero Hiltunen on työskennellyt vesistöjen parissa, ovat asenteet muuttuneet.
”Nykyään ymmärretään vesiluonnon tärkeys ja vesistöjen tila. Ankarastikin perattuja virtavesiä on saatu palautettua lähemmäs luonnontilaa. Järvipuolella veden laadun muutokset ovat hitaampia.”
Myös maatalousalueilla vesistönsuojelukäytännöt huomioidaan paremmin, viljely ja lannoitus on vähentynyt ja tiloja on liitetty ympäristötukijärjestelmien piiriin.
Mallia muualta
VESKU-hankkeeseen otettiin esimerkkiä oululaisen VYYHTI-verkoston toimintatavoista.
”Ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan: hyväksi havaittu malli toimii yhtä hyvin 100 kilometriä pohjoisempanakin paikalliset tarpeet huomioiden.”
Eero Hiltusen mukaan rahoitusmekanismeja voisi vielä kehittää, sillä hankehakemusten ja loppuraporttien tekeminen vie paljon työaikaa:
”Toivoisin, että löytyisi joku pitkäjänteisempi rahoitusmalli, kun työmmekin on niin pitkäjänteistä. Jos rahoitus jäisi saamatta, kaikki työ valuisi hukkaan.”
Vesiensuojelun tehostamisohjelma - hae rahoitusta
Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla hankkeilla mm. vähennetään ravinteiden pääsyä vesiin, kunnostetaan vesistöjä, vahvistetaan verkostoja‚ vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.
Seuraava rahoitushaku avautuu ensi syksynä.
