Soidensuojelutyöryhmä esitti ministeri Tiilikaiselle lisäsuojelua valtion maille
Soidensuojelutyöryhmä luovutti tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle ehdotuksensa soidensuojelun täydentämiseksi. Laajojen selvitysten perusteella työryhmä tunnisti yhteensä 747 valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta, joiden pinta-ala on 117 000 hehtaaria. Ministeri Tiilikainen sanoi, että työryhmän ehdottamista valtakunnallisesti arvokkaista kohteista tullaan suojelemaan 36 000 hehtaaria valtion omistamia soita.
Työryhmän työ kattoi koko Suomen lukuun ottamatta Tunturi-Lappia, Metsä-Lappia ja Peräpohjolan aapasuovyöhykkeen pohjoisosaa. Laajoissa kartoituksissa pääasiassa vuosina 2013-2014 koottiin aineistoa noin 1600 suon (300 000 hehtaaria) luonnonarvoista. Luonnonarvoiltaan arvokkaimmiksi työryhmä valitsi 747 suoaluetta, joiden pinta-alasta valtio omistaa 31 prosenttia. Etelä-Suomesta työryhmä nimesi valtakunnallisesti arvokkaaksi 622 suota.
”Painopiste suojelussa on aluksi valtion mailla, missä 15 000 hehtaaria suojellaan lakisääteisesti ja 15 000 hehtaaria Metsähallituksen omalla päätöksellä. Yksityismailla suojelu perustuu vapaaehtoisiin keinoihin”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen linjasi ottaessaan vastaan työryhmän esityksen.
Jo keväällä 2015 valtioneuvoston päätöksellä suojeltiin noin 6 000 hehtaaria eteläisiä valtion soita soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen perusteella.
Työryhmän esitykseen sisältyvillä yksityisillä, valtakunnallisesti arvokkailla suoalueilla ei tulla rajoittamaan maankäyttöä tai muita maanomistajien oikeuksia. Luonnonsuojelun vähentyneiden määrärahojen vuoksi työryhmä ehdottaakin yksityisten soiden suojeluun vapaaehtoisia suojelukeinoja toteutettavaksi pitkällä aikavälillä. Puustoisia soita tulee työryhmän mukaan suojella Etelä-Suomen metsien suojelua edistävän METSO-toimintaohjelman puitteissa. METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä suokokonaisuuksia on arvioitu olevan työryhmän valitsemilla Etelä-Suomen yksityismaiden kohteilla noin 17 000 hehtaaria.
”Työn aikana kerättyä laajaa luontotietoaineistoa tullaan hyödyntämään muun muassa alueellisessa maankäytön suunnittelussa, soita muuttavien hankkeiden ja suojelun yhteensovittamisessa sekä luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioinneissa”, soidensuojelutyöryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Aulikki Alanen sanoo.
Työryhmä esittää 16 toimenpide-ehdotusta. Työryhmän mukaan vapaaehtoisen soidensuojelun etenemistä sekä eri suojelukeinojen vaikuttavuutta sekä valtion mailla että yksityisillä mailla pitäisi arvioida viiden vuoden kuluttua. Arvion perusteella tulee harkita soidensuojelun jatkotoimia.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että jo suojeltujen soiden rajauksia ja soiden vesitaloudellista tilaa parannettaisiin. Vesiä pitäisi suunnitelmallisesti ohjata ojitusten takia kuivuneille soille ja soita ennallistaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Suoluonnon monimuotoisuus tulisi ottaa huomioon maa- ja metsätaloudessa sekä maankäytön suunnittelussa.
Suomen soiden luonnontila on vakavasti heikentynyt. Yli puolet soistamme on ojitettu, ja suuri osa suotyypeistä on Etelä-Suomessa uhanalaistunut. Suojelu on toistaiseksi painottunut Pohjois-Suomeen ja karuihin avosoihin. Soidensuojelun täydentämiseen onkin yhä suuri tarve etenkin eteläisillä, rehevillä ja puustoisilla soilla.
Työryhmän ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle loppuvuodesta.
- Soidensuojelutyöryhmän raportin tiivistelmä (pdf)
- Soidensuojelutyöryhmän valitsemat valtakunnallisesti arvokkaat suot Etelä-Suomessa kartalla. 4.11.2015 (jpg)
- Soidensuojelutyöryhmän valitsemat valtakunnallisesti arvokkaat Etelä-Suomen suot listana. 4.11.2015 (pdf)
- Soidensuojelun täydennysehdotuksen valtionmaan kohteet kartalla (jpg)
Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 333