Global Biodiversity Outlook: Luonnon monimuotoisuuden kehitys edelleen kielteistä, politiikkatoimien oikea kohdentaminen välttämätöntä
Tänään julkaistiin viides Global Biodiversity Outlook -raportti, joka käsittelee luonnon monimuotoisuuden tilaa hyödyntäen uusinta tietoa ja kansallisia raportteja. Koosteen mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ympäri maailman edelleen kovaa vauhtia. Jos toimia kohdennettaisiin oikein, olisi kehitys käännettävissä. Raportin on koostanut biodiversiteettisopimuksen sihteeristön johdolla asiantuntijaraati.
”Tänään julkaistu Global Biodiversity Outlook -raportti ja WWF:n viime viikolla julkaisema Living planet -raportti muistuttavat meitä luontotoimien kiireellisyydestä. Aikaikkuna kehityksen kääntämiseksi on pieni. Luonto köyhtyy vauhdilla, ja samalla ilmastokriisi etenee. Nyt jos koskaan on maailman maiden syytä pysäyttää kielteinen kehitys, ” ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Raportissa on analysoitu 167 kansallista raporttia, mukaan lukien Suomen. Lisäksi raporttia varten on tarkasteltu 170 kansallista biodiversiteettistrategiaa ja -toimintaohjelmaa. Lajikehityksen osalta raportin tiedot ovat viime viikolla julkaisusta WWF:n Living Planet -raportista.
Luontoasioiden valtavirtaistaminen keskeistä
Luonnon köyhtymisen taustalla ovat maankäytön muutokset, metsähakkuut, luonnonvarjojen liikakäyttö, ilmastonmuutos, saasteet ja ihmisten kulutus- ja tuotantotavat. Global Biodiversity Outlookissa korostuu luontoasioiden valtavirtaistaminen kaikkialle yhteiskuntaan ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä ilmastomuutoksen vastaisen työn kiireellisyys.
Lisäksi raportissa painotetaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja kestävän kehityksen saavuttamisessa integroitua lähestymistapaa talouden ja luonnon yhteensovittamiseksi. Ekologinen siirtymä edellyttää ponnekkaita toimia ja haitallisten tukien karsimista. Myös ruokajärjestelmien ja kulutus- ja tuotantotavat ovat tärkeitä kohdealueita. Nykyisellään ainoastaan 8% maista ovat laatineet kunniahimoisia kansallisia tavoitteita metsien- ja kestävän ruoan ja maatalouden osalta. Tieteellisen tiedon merkitys ja vaihtoehdot vuoden 2020 jälkeiselle suunnitelmalle ja onnistumiselle on nostettu esille raportissa.
Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ei ole onnistunut
Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous asetti vuonna 2010 tavoitteeksi pysäyttää luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Samalla päätettiin 20 nk. Aichi-tavoitetta, joilla mitattiin tavoitteen saavuttamista. Global biodiversity outlookin mukaan tavoitteista 13 jäi saavuttamatta ja kahden osalta tuloksia ei tiedetä. Kuusi tavoitetta saavutettiin osittain. Osittainen tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tavoite 11 osalta saavutettiin isompi osa suojeltuja maa- ja merialueita, mutta suojelualueiden laatua ei saavutettu. Samoin tavoitteen 19 osalta tietämys luonnon monimuotoisuudesta on kasvanut, mutta ei ole laajemmin jaettu tai käyttöönotettu.
Tänä vuonna maailman maiden oli määrä sopia uusista tavoitteista vuodesta 2020 eteenpäin. Koronatilanteesta johtuen biodiversiteettisopimuksen osapuolisopimus kuitenkin on siirtynyt vuodella eteenpäin. Neuvotteluja kuitenkin edistetään virtuaalisesti.
Myönteistä kehitystä kalakannoissa, ennallistamisessa, suojelualueissa ja metsittämisessä
Raportti tuo myös myönteistä viestiä. Kalakantojen biomassa on lisääntynyt, samoin ennallistamiseen liittyvät toimet ja luonnonsuojelualueet. Myös metsittäminen on onnistunut hyvin monissa maissa ja monilla alueilla. Suomen osalta myönteisenä on mainittu saamelaisten kanssa tehty työ monimuotoisuuden turvaamiseksi. Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden kielteinen kehitys voidaan kääntää, jos poliittiset toimet ovat kohdennettu oikein ja riittävän vaikuttavia.
”Viesti on syytä ottaa todesta ympäri maailman. Suomessa olemme tarttuneet luonnon köyhtymiseen tällä hallituskaudella historiallisen tiukasti. Olemme lisänneet luonnonsuojelun rahoitusta sadalla miljoonalla. Yksi suurimmista panostuksista on uusi Helmi-ohjelma, jossa hoidamme luonnon köyhtymisen suurinta suoraa syytä, eli heikentyviä elinympäristöjä. Oikeilla toimilla voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen,” ministeri Mikkonen sanoo.
- Global Biodiversity Outlook 5 -policy brief (pdf)
- Suomen 6. maaraportti luonnon monimuotoisuudesta (cbd.int)
Lisätietoja:
Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, [email protected], puh. 050 348 1406
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321