Ei soraääniä suojelulle
Pälkäneläisten Suvi-hanke on innostanut mukaan vesiensuojelutyöhön niin maanviljelijät kuin nuoretkin.
Sydän-Hämeen upeat vesistöt (Suvi) -hanke sai rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Pirkanmaan ELY:n kautta.
”Hankkeessa huolehdimme, että Pälkäneen järvet olisivat tulevillekin sukupolville kirkkaita”, hankekoordinaattori Marja-Liisa Suomalainen kertoo.
Suvi-hankkeessa kootaan tietoa vesien tilasta ja vesiensuojelutoimista sekä tarjotaan apua kunnostuskohteiden suunnitteluun ja rahoitukseen. Hankkeen vastuutahona on Luopioisten Säästöpankkisäätiö.
”Olimmekin jo odottaneet, että joku ottaisi kokonaisuuden koordinoidakseen”, Aitoon Kalastuskunnan puheenjohtaja ja hankeryhmän jäsen Thomas Penttilä kertoo.
Kalastuskunta hallinnoi kahdeksan kylän yhteisiä vesialueita eli kahdeksaa eri osakaskuntaa. Yhteen järveen saattaa rajoittua viisikin kylää.
”Yleensä kiinteistönomistajat omistavat oman kylän alueelle rajoittuvat vesialueet yhteisesti. Osakaskunta hoitaa vesistöjä, sääntelee kalastusta ja pyrkii tekemään kunnostushankkeita”, Penttilä taustoittaa.
Kaikkien vesistö, kaikkien hyöty
Vielä 70-luvulla teollisuuden ja kotitalouksien jätevedet raskasmetalleineen ja myrkkyineen ohjattiin suoraan vesistöön.
”Sitten tänne perustettiin vesiensuojeluyhdistys, joka onnistui ratkomaan ongelmat ja se lakkautettiin vuonna 1995. Nyt tiedetään, että rehevöityminen jatkuu toimista huolimatta”, Penttilä kertoo.
Yksi hankkeen tavoitteista onkin uuden vesiensuojeluyhdistyksen perustaminen. Myös alueellinen vesienhoitosuunnitelma tehdään hankerahoituksen mahdollistamana.
Kalastuskunnat ja hanke ottavat yhteyttä myös maanomistajiin. Yhdessä voidaan parantaa viljelyolosuhteita niin, että valumat vähenevät.
”Kaikki viisi tapaamaani viljelijää ovat olleet suorastaan innostuneita!” Penttilä kertoo. ”En ole kuullut yhtäkään soraääntä.
Pälkäne on merkittävä mökkipitäjä. Kesäisin sen väkiluku kolminkertaistuu.
”Järvien laadulla on paljon vaikutusta mökkien ja rantatonttien arvoon. Ei ole mukavaa, jos saunavesi on ruskeaa tai kalaverkot limoittuvat käyttökelvottomiksi. Mökkeilijät tuovat töitä ja tuloja myös niille kuntalaisille, jotka eivät itse käy järven lähelläkään”, Penttilä pohtii.
Nuoret mukaan tytärhankkeella
Joukko paikallisia yrityksiä ja Pirkan Helmi ry on myöntänyt rahoitusta toiselle hankkeelle, jolla osallistetaan nuoret ja lapset mukaan paikalliseen työhön. Hankkeessa on koulutettu 30, ja se työllistää 18 yläkoulun ja lukion oppilasta. Nuoret toimivat apuohjaajina vesistöpajoissa ja esittelevät vesiensuojelua viestinnän keinoin.
Koululaisten vesistöpajojen ohjaaminen on kahdeksasluokkalaiselle Cristian Tissarille työ, mutta se tuntuu vapaaehtoistyöltä ja antaa iloa. ”Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat minulle tärkeitä asioita, mutta vesistöt eivät olleet niin tuttuja. Nautin työstä, opin uutta ja saan työkokemusta”, Tissari toteaa.
Työpajoissa käsitellään kasvillisuutta, kaloja, pohjaeläimiä ja muita pieneliöitä. Lisäksi tutustutaan tutkimuksen tekoon, esimerkiksi veden näkösyvyyden ja pH:n mittaamiseen. Käytössä on oikeat tutkimusvälineet ja menetelmät.
”Viimeksi puhuimme siitä, miten voisimme elää siten, ettemme saastuttaisi tai tuhlaisi luonnonvaroja niin paljon. Nuoret saivat ahaa-elämyksiä siitä, että omalla toiminnalla pystyy vaikuttamaan”, Tissari sanoo.
12 nuorista on koulutettu viestintälähettiläiksi. Kolmen viikon aikana he tutustuvat erilaisiin medioihin.
”Suvi tarjoaa aineistoa, josta nuoret kirjoittavat juttuja, pitävät blogeja, ylläpitävät some-kanavia, tekevät ehkä videoita ja striimauksia kunkin omien kykyjen ja halujen mukaan”, Marja-Liisa Suomalainen kertoo.
Veera Lohtander on yksi koulutetuista viestintälähettiläistä. ”Olen liikkunut paljon luonnossa, mutta vesistöasioista en ole tiennyt niin paljoa. On hienoa kertoa oppimaansa eteenpäin. Ympäristön suojelu ja ennaltaehkäiseminen kuuluu myös nuorille”, hän kertoo.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla hankkeilla mm. vähennetään ravinteiden pääsyä vesiin, kunnostetaan vesistöjä, vahvistetaan verkostoja‚ vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.
Olisiko sinun lähialueellasi intoa vesistökunnostukseen?
