Sipoonkorven luonnon- ja virkistysarvot voidaan turvata kaavoituksen keinoin
Ympäristöministeri vastasi helsinkiläisten kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen
Sipoonkorven metsämantereen suojelu ja virkistysarvot tulee ensisijaisesti turvata maankäytön suunnittelulla. Sitä vastoin kansallispuiston perustamista siihen mahdollisesti liittyvine maanhankintoineen ja valtion hoitovelvoitteineen ympäristöministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena. Näin todetaan vastauksessa, jonka ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin sijaisena toimiva toinen valtiovarainministeri Ulla-Maija Wideroos antoi tänään Sipoonkorven kansallispuiston perustamista koskevaan kirjalliseen kysymykseen.
Kolmen vihreän helsinkiläisen kansanedustajan kysymys perustuu olettamukseen, että osia Sipoosta liitetään lähiaikoina Helsinkiin. Kysymyksessä todetaan, että päätös kansallispuiston perustamisesta olisi parasta tehdä tämän alueliitoksen yhteydessä.
Ympäristöministerin vastauksen mukaan tällä hetkellä on vähintäänkin epävarmaa, että Helsingin kaupunginvaltuuston päätös hakemuksesta sekä itse hakemus Sipoon alueiden liittämisestä kestävät oikeudellisen tarkastelun. "Näin ollen on myös ennenaikaista ennakoida osaliitosehdotukseen mahdollisesti liittyvien ehtojen sisältöä", vastauksessa todetaan.
"Mikäli osaliitos kaikesta huolimatta toteutuisi, ministeriöllä ei ole mitään sitä vastaan, että liitoksen ehtoihin kytkettäisiin velvoite tai tavoite Sipoonkorven metsämantereen säilyttämisestä ja kehittämisestä kasvavan virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeisiin", vastauksessa todetaan.
Sipoonkorven valtion omistuksessa olevien ydinalueiden säilyminen on jo varmistettu liittämällä ne osaksi Suomen Natura 2000 -verkostoa. Lisäksi ympäristöministeriössä valmistellaan asetusta, jolla valtion omistamasta 1440 hehtaarin laajuisesta alueesta muodostettaisiin luonnonsuojelualue.
Suomessa on kaikkiaan 35 kansallispuistoa, joista osa on varsin nuoria. Tuoreimpia tulokkaita ovat Leivonmäen kansallispuisto Keski-Suomessa ja Repoveden kansallispuisto Kymenlaaksossa. Istuvan hallituksen aikana on toteutettu Pallas-Ounastunturin sekä Pyhätunturin kansallispuistojen merkittävät laajennukset. Paraikaa selvitetään laajapohjaisessa työryhmässä Selkämeren kansallispuiston perustamisedellytyksiä.
Kansallispuistoverkkoa laajennetaan 2000-luvun alkupuolella laaditun ohjelman mukaisesti. Ohjelmalla pyritään nykyisen kansallispuistoverkon puutteiden korjaamiseen. Kansallispuistojen toteuttamisjärjestyksestä ja vauhdista päätettäessä kuultiin laajasti sidosryhmiä ja kansallispuistoa alueelleen haluavia kuntia.